Liechtensteinin lippuLiechtenstein – Matkaopas Alpeille

Liechtensteinin ruhtinaanlinna

Liechtensteinin ruhtinaanlinna

Liechtenstein, ruhtinaskunta Sveitsin ja Itävallan välissä, on matkakohteeksi pieni mutta monipuolinen. Maa on historian oikusta onnistunut säilyttämään itsenäisyytensä aivan Keski-Euroopan sydämessä. Vaikka Liechtenstein onkin pienikokoinen, on se silti aivan oikea oma maansa. Liechtenstein on helppo sisällyttää alppimatkan ohjelmaan.

Tämä matkaopas esittelee Liechtensteinin kesäturistin näkökulmasta. Ensin on Liechtensteinin yleistietoa, jonka jälkeen esitellään Liechtensteinin alueita ja pääkaupunkia. Tiedot ovat vuosilta 2011 ja 2015.

Pääsivu:Matkaopas Alpeille
Liechtenstein:

Yleistietoa Liechtensteinista

Liechtenstein. Iso kartta

Liechtenstein – saksaksi [ˈlɪçtn̩ʃtaɪn], suomeksi lähinnä ”lihtenstain” – sijaitsee saksankielisellä alueella Sveitsin ja Itävallan välissä. Liechtenstein on ainoa kokonaan Alpeilla sijaitseva valtio, jollei Monacoa lasketa. Liechtenstein on kartalla pieni, mutta luonnossa yllättävän iso ja monipuolinen. Pituutta maalla on 25 km ja leveyttä 12 km. Kääpiövaltioon mahtuu kuin mahtuukin sekä tasamaata että vuoristoa ja toisaalta sekä kaupunkia että luonnontilaista aluetta.

Suomi on Liechtensteiniin verrattuna todellinen suurvaltakunta. Pinta-alaltaan ja väkiluvultaan Liechtenstein vastaa lähinnä Kaarinan tai Imatran kaupunkia. Pienuudestaan huolimatta Liechtenstein on täysin itsenäinen valtio. Maa ei ole niin pieni, että siihen tutustuisi pelkällä läpiajolla. Siellä riittää nähtävää ainakin pariksi–kolmeksi päiväksi. Kannattaa viettää ainakin pari yötä Liechtensteinin vuorilla, jotta maahan ehtii kunnolla tutustua. Pidempäänkin maassa viihtyy.

Suomalaisen silmin Liechtenstein on vauras saksalainen alppimaa, jolla on omaleimainen asema. Liechtenstein – Luxemburgin ohella – on lukuisista saksalaisista kääpiövaltioista ainoa, joka on säilyttänyt itsenäisyytensä nykypäiviin asti. Maa on historian oikusta syntynyt ja jäänyt itsenäisenä eloon liittymättä naapureihinsa. Liechtensteinin valtio syntyi aikanaan itävaltalaisen Liechtenstein-suvun ostettua alueen valtapyrkimystensä vuoksi. Itse ruhtinaat pysyttelivät pitkään Itävallassa eivätkä edes asuneet omassa maassaan.

Maantieteellisesti harvinaista on, että merenrannikko puuttuu sekä Liechtensteinilta että sen molemmilta naapurimailta. Harvinaista on myös se, ettei maalla ole armeijaa. Puutteesta huolimatta Liechtensteinia eivät ole valloittaneet natsit, Nato eikä edes EU. Maa on onnistunut pysymään itsenäisenä jo pari sataa vuotta.

Monissa asioissa Liechtenstein on kuitenkin Sveitsiin päin kallellaan. Maassa mm. käytetään Sveitsin rahaa ja se kuuluu Sveitsin tullialueeseen. Liechtenstein on Sveitsin tavoin pysytellyt EU:n ulkopuolella. Toisin kuin Sveitsi, Liechtenstein kuuluu ETA-maihin.

Liechtensteinia hallitsee ruhtinas, jolla on paitsi merkittävät valtaoikeudet myös huomattava omaisuus. Omaisuudesta osa sijaitsee maan ulkopuolella Itävallassa. Ruhtinas on maansa ilmeinen keskushenkilö. Ruhtinasta käytetään näkyvästi myös maan markkinoinnissa turisteille. Liechtensteinin nimikin tulee ruhtinassuvun nimestä. Nykyinen ruhtinas on maassaan laajalti pidetty.

Liechtenstein: laaja vuoristomaisema

Liechtenstein, näkymä etelään

Maahan saapuminen

Automatkaa ajatellen sijaitsee Liechtenstein erinomaisella paikalla suomalaisen alppituristin kannalta. Se on Suomesta katsoen lähimpiä alppialueita, jonne autolla pääsee. Liechtensteiniin on Saksan Travemündestä noin 900 km ajomatka. Ruotsin kautta matka tuplaantuu noin 1800 kilometriin. Käytännössä ei autolomailija suuntaa pelkkään Liechtensteiniin, vaan kiertelee samalla muissa mielenkiintoisissa maissa. Liechtensteinin voi kätevästi yhdistää Saksan-matkaan, Itävallan-matkaan, Sveitsin-matkaan tai jopa Italian-matkaan ilman suurempia mutkia.

Vaikkei Liechtenstein kuulukaan EU:hun, se kuuluu kuitenkin Schengen-alueeseen. Suomalainen ei sinne matkustaakseen tarvitse passia, vaan suomalainen henkilökortti riittää (tilanne 2016).

Tiet ja liikenne

Saminatal: vuoren rinne ja järvi

Saminatalin rinteitä

Vaikka Liechtenstein on pieni maa, ei kaikki ole suinkaan kävelyetäisyydellä. Automatkailija saattaa joutua ajamaan kymmeniä kilometrejä tutustuakseen haluamiinsa nähtävyyksiin. Liechtensteinissa ajaminen on varsin hidasta. Suurin osa teistä kulkee joko asutusalueella tai hyvin jyrkkää ja mutkaista osuutta. Nopeusrajoitukset on selkeästi merkitty. Maassa on kuin onkin myös 80 km/h teitä joitain pätkiä. Moottoritietä ei ole, vaan se kulkee heti rajan takana Sveitsissä. Lentokenttä puuttuu myös. Rautatie sen sijaan kulkee maan läpi Itävallasta Sveitsiin. Bussilinjojakin on, joten julkisiin voi turvautua.

Päästäkseen autolla Liechtensteiniin on ajettava joko Itävallan tai Sveitsin kautta. Molemmissa maissa vaaditaan moottoritietarra (vignette), jotta moottoritiellä saisi ajella. Tarra tulee suomalaiselle ikävän kalliiksi, jos käyttötarve on vähäinen.

Saksan rajalta Itävallan kautta Liechtensteiniin saapuva voi välttää moottoritien ja pakollisen tarran käyttämällä pikkuteitä. Saksan puolella juuri ennen Itävallan rajaa on siirryttävä Bodenseen rantatielle ja ajettava Bregenzin läpi. Bregenz ei ole suuren suuri kaupunki. Aikaa kuitenkin tuhraantuu ajellessa Bregenzistä Liechtensteiniin pikkuteitä myöten. Tie on varsin hidas ja suoraan sanottuna ikävä. Tie nimittäin koluaa kaikenmaailman teollisuusalueet ja muut rähjäiset nurkat. Itävalta näyttää täällä kurjempia puoliaan.

Vuonna 2011 oli moottoritien kulkijoille saatavilla erityinen parisen euron ”Korridor”-hinta, jolla pääsi Bregenzin ohi moottoritietä Sveitsin rajalle, mutta ei kuitenkaan valitettavasti Liechtensteinin rajalle asti. Kannattaa katsoa etukäteen, miten aikoo reittinsä suunnitella ja mitä tarroja hankkii tai on hankkimatta.

Liechtensteinin autoissa on selkeästi tunnistettava rekisterikilpi: valkoinen teksti mustalla pohjalla kuten Suomessakin ennen vanhaan. Liechtensteinin kilpiä ei käytännössä juuri näe maan ulkopuolella. Maan sisällä niitä sen sijaan riittää. Automatkoista taitaa suurin osa olla hyvin lyhyitä niin Liechtensteinissa kuin Suomessakin. Mustakilpisiä ökyautoja näkee maassa jos jonkinlaisia. Vanhat autonröttelöt ovat melkeinpä harvinaisuuksia.

Liechtensteiniin pääsee auton lisäksi myös junalla sekä Sveitsistä että Itävallasta. Junasta voi jäädä Schaanin keskustassa, josta on pääkaupunkiin muutaman kilometrin matka.

Saminatal: vuorten rinteitä ja laakso

Saminatal Liechtensteinin vuorilla

Raha ja ostokset

Liechtensteinin rahayksikkö on Sveitsin frangi (CHF, SFr). Se jakautuu 100 rappeniin (saks. Rappen). Eurotkin tosin kelpaavat paikoin, mutta kustannusmielessä kannattanee maksaa maassa käytetyllä valuutalla. Vaihtokurssi lienee pankissa parempi kuin kauppiaan keksimä kurssi.

Maan miinuspuoli on erittäin korkea hintataso. Liechtensteinissa lähes kaikesta rahastetaan ja kunnolla. Rahastus kovenee, jos tuotteessa on maan nimi. Hinta kohoaa toiseen potenssiin, jos tuotteella on jotain tekemistä ruhtinaan kanssa. Hinta euroissa riippuu toki kulloisestakin frangin kurssista. Rahanmenoon auttaa maan pienuus: isommat ostokset voi hoitaa rajan takana Itävallassa, jossa on karkeasti varmaankin puolet halvempaa. Hamstraajan kannattaa kuitenkin huomata, että Itävallan ja Liechtensteinin välillä on tulliraja. Tiettyjen tuotteiden tuonnissa Itävallan puolelta noudatetaan Sveitsin ja Liechtensteinin yhteisiä tullirajoituksia. Sveitsin puolelta tuonnissa rajoituksia ei pitäisi olla.

Liechtensteinin postimerkkejä Lehmänkellon kalina kuuluu Liechtensteiniin aivan kuten Sveitsiinkin. Eipä olekaan ihme, että Vaduzin turistirihkamakauppojen telineet suorastaan notkuvat kelloja. Maan merkittävimpiä omia tuotteita ovat tekohampaat ja postimerkit. Jälkimmäinen lienee matkamuistona suositumpi. Merkkejä saa Vaduzin keskustasta Städtlen kävelyalueelta. Ei kannata kuitenkaan marssia suin päin postitoimistoon. Postia vastapäätä sijaitsevasta postin filateliakaupasta saa tuoreita postimerkkejä nimellisarvolla. Muutenkin filateliatuotteiden tarjonta turistikaupoissa on laajaa.

10 frangin kolikko, jossa teksti Fürstentum LiechtensteinMoni pikkuvaltio luottaa tulonlähteenä postimerkkien lisäksi keräilyrahojen voimaan. Liechtensteinissa keräilyrahapuoli on heikoissa kantimissa, mikä voi yllättää ottaen huomioon, että Liechtensteinin pankkisektori on maailmankuulu ja kaikenlainen rahan haaliminen on muutenkin tehokkaasti hoidettu. Liechtensteinilla ei ole omaa rahayksikköä. Liechtensteinin frangeja on kyllä olemassa, mutta ne ovat Sveitsin frangin määräisiä juhlarahoja eikä niitä ole paljon. Maa on lyöttänyt juhlakolikoita harvakseltaan, silloin tällöin. Käyttökolikoita Liechtenstein ei laske liikkeeseen lainkaan, ei myöskään minkäänlaisia seteleitä.

Historiallisista rahoista mainittakoon Itävallan kruunun määräiset juhlarahat, joita Liechtenstein löi ennen ensimmäistä maailmansotaa ollessaan rahaliitossa Itävallan kanssa. Itävalta-Unkarin luhistuttua ensimmäisessä maailmansodassa Liechtenstein painoi 1920 omia seteleitä, heller-nimistä hätärahaa, ennen siirtymistään Sveitsin frangien käyttöön. Heller-seteleitä samoin kuin juhlarahoja saattaa bongata Vaduzin turistikaupoissa kovaan hintaan.

Jos keräilykärpänen on oikein kovasti purrut, Vaduzin keskustan turistitoimistosta saa passiinsa maan leiman. Leima maksaa muutaman frangin. Hintaan sisältyy pelkkä leima eikä leimamerkkiä kuten San Marinossa. Tässä suhteessa olisi vielä kehitettävää.

Bensan hinta vastaa Sveitsin hintoja. Kannattaa harkita tankkaamista Itävallan puolella. Tämä asia luonnollisesti vaihtelee vuodesta toiseen.

Syöminen

Ravintoloiden ja kustannusten kaihtajaa ilahduttaa tieto, että Liechtensteinissa on ruokakauppoja kuten muissakin maissa. Kaupasta saattaa löytää jopa maan omia merkkejä, joita ei saa muista maista. Lähiruoan ystävät voivat bongata liechtensteinilaisia meijerituotteita kuten maitoa ja jogurttia taikka sitten luomukanamunia. Alkoholijuomiakin maassa tuotetaan. Myös ruhtinaalla on oma viinitarha.

Moni ruoka tulee kauppaan kuitenkin Sveitsistä. Piknik-matkailija voi kokeilla vaikkapa valmiiksi keitettyjä värikkäitä kananmunia.

Alueellisena erikoisuutena voi mainita ruokalajin Kutteln. Sana tarkoittaa sisäelintä, mahaa, ja sitä se myös on. Kannattaa kokeilla.

McDonald's on yleensä melkein samanlainen maassa kuin maassa. Yllättäen Liechtensteinin McDonald's on muita maita parempi. Ken on kiinnostunut, voiko tällainen väite pitää paikkaansa, käyköön kokeilemassa. Hampurilaiset maistuvat kyllä samalta kuin muuallakin (ja maksavat törkeän paljon). McDonald's sijaitsee Triesenissä, Vaduzista Balzersin johtavan kadun varressa.

Yöpyminen

Majoitukseksi on Liechtensteinilla tarjolla ökykallista ja vielä kalliimpaa. Yö retkeilymajassa maksaa sen minkä hotellihuone jossain muualla.

Keskihintaista majoitusta joutuu jo etsimään. Mitään edullista on hankala löytää. Yksi leirintäalue on olemassa. Loma-asuntoja (Ferienwohnung) on, mutta monet niistä vaativat majoittumista vähintään noin viikoksi. Joihinkin pääsee lyhyemmäksikin aikaa.

Sunnahüsli-nimistä loma-asuntoa Triesenbergissä voin suositella niille, jotka kaipaavat poikkeuksellisen hulppeita maisemia, mukavuutta ja tilaa useammalle hengelle. Tällä sivulla aiemmin mainittu edullinen Hotel Steg on purettu.

Liechtenstein: maisema iltavalaistuksessa

Liechtenstein juhannusyönä. Etualalla Triesen, taustalla Balzers, Reinin takana oikealla Sveitsi.

Kieli

Liechtensteinissa puhutaan saksaa. Liechtenstein onkin maailman saksankielisin maa: ainoa virallinen kieli on saksa eikä virallisia vähemmistökieliä ole. Toki puhekielessä on murteensa. Itse asiassa murteita on pieneen maahan saatu mahtumaan peräti kolme.

Jos saksan kielitaito sattuisi olemaan puutteellinen, englannilla pärjännee maassa myös.

Liechtensteinin alueet

Liechtensteinin kartta

Liechtensteinin kartta

Vaikka Liechtenstein on alueeltaan pieni, jakautuu maa kahteen selkeästi erilaiseen osaan: lännen laaksoalueeseen ja idän vuorialueeseen. Yllättävää kyllä molemmat alueet ovat merkittävän kokoisia, maan kokoon nähden siis. Nähtävää on molemmilla alueilla.

Liechtensteinin laaksoalue

Laaksoalue sijaitsee lännessä Reinin rannalla. Tämä puoli on melko tiheästi rakennettua pääosin kaupunkimaista aluetta. Laaksoalueella sijaitsevat Liechtensteinin pääkaupunki Vaduz, ruhtinaanlinna sekä valtaosa liikkeistä ja asutuksesta. Päällisin puolin laaksoalue ei ole mitenkään silmiinpistävän äveriään oloinen, pikemminkin päinvastoin. Aivan kaupunkialueen keskellä saattaa nähdä lehmiä pellolla.

Pääkaupunki Vaduz

Minimaan pieni pääkaupunki Vaduz (lausutaan "faduts") sijaitsee jokseenkin keskellä Liechtensteinin asuttuja alueita. Vaduz on pikkukaupunki eikä matkailullisesti erityisen mielenkiintoinen. Siitä huolimatta suurin osa turisteista näyttää pyörivän juuri Vaduzissa. No mikäs siinä, onhan se luonteva ja helppo käyntikohde.

Vaduzin yleisilme ei ole erityisen hieno, erikoinen tai historiallinen. Värien käyttö herättää ehkä paikoin huomiota (kuva alla), mutta heti vieressä on ankaran harmaata arkkitehtuuria. Vaduzin mielenkiintoisin puoli taitaa olla se, että ollaan kääpiövaltion pääkaupungissa.

Rakennuksia Vaduzin keskustassa

Vaduzin keskustan väriloistoa harmaana sadepäivänä

Keskustassa on kävelyalue (Städtle), jolla sijaitsee kauppoja ja ravintoloita. Shoppailuun on paljon mahdollisuuksia. Valikoimassa on sekä merkkiliikkeitä että turistikrääsää. Hinnoiltaan Vaduzin kaupat eivät välttämättä houkuttele turistia, ellei tarkoitus ole päästä varoistaan ripeästi eroon. Hintaerot ainakin turistirihkaman osalta ovat kaupoissa sen verran suuret, että poikkeaminen seuraavaankin kauppaan voi kannattaa puhtaan rahallisesti.

Keskustassa on lähekkäin useita museoita, joiden tarjonta kattaa sekä historian että taiteet. Landesmuseum kertoo maastaan sen minkä jonkin pienen maan kansallismuseon odottaisikin kertovan.

Näkymä Liechtensteinin ruhtinaanlinnalta

Liechtensteinin ruhtinaanlinnalta

Komea ruhtinaanlinna valvoo Vaduzia kaupungin yläpuoliselta vuorenrinteeltä. Katso keskustan kävelykadulla ylös, niin näet linnan. Jos käytössä on auto, linnan ulkopuolen näkee hyvin sen ohi johtavalta kadulta. Linnan sisäpuolelle ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tutustua, sillä linna on ruhtinaan käytössä.

Laakson muut paikkakunnat

Laaksoalueen muut paikkakunnat eivät ole turistin kannalta yhtä keskeisiä kuin Vaduz. Esittelen ne lyhyesti etelästä pohjoiseen.

Balzers on Liechtensteinin eteläisin kaupunki. Tämä pikkukaupunki sijaitsee maan nurkassa Reinin varrella.

Balzers ylhäältä päin kuvattuna

Balzers

Keskiaikainen Burg Gutenberg eli Gutenbergin linna sijaitsee keskellä Balzersia varsin hienolla paikalla. Linnassa järjestetään erilaisia kulttuuritapahtumia. Yleisö pääsee vapaasti tutustumaan esilinnaan, ajoittain myös ruusutarhaan ja linnakappeliin.

Gutenbergin keskiaikainen linna

Gutenbergin linna Balzersissa

Triesen sijaitsee Balzersin ja Vaduzin välissä, heti Vaduzin eteläpuolella. Päätieltä käsin arvioituna tätä kaupunkia ei ole kauneusarvoilla pilattu. Triesenissä on jonkin verran kauppoja. Bonuksena päätien varrelta löytyy McDonald's, joka on kaikeksi yllätykseksi parempi kuin muualla. Hampurilaisten ystävän tie vie siis Trieseniin.

Triesen: ylhäältä päin kuvattuja taloja

Triesen

Schaan (paikallisella murteella "šaa") on Liechtensteinin suurin kaupunki. Se sijaitsee heti Vaduzin pohjoispuolella. Joka tulee Liechtensteiniin autolla pohjoisesta, esimerkiksi Suomesta päin, ajaa todennäköisesti Schaanin läpi melkein huomaamattaan etsiessään maan pääkaupunkia. Schaan saattaa sopia ostoksista kiinnostuneille. Täällä on mm. ostoskeskus ja rautatieasema.

Schaan: katunäkymä

Schaan

Liechtensteinin pohjoisosassa sijaitsevat Schellenberg, Ruggell, Gamprin ja Mauren. Perusturisti ei varmaankaan eksy niin helposti tähän osaan maata. Schellenberg on mäki tai pieni vuori, joka nousee muuta laaksoa korkeammalle. Schellenbergissä on linnanrauniot, tai itse asiassa kahdet.

Yleisilmeeltään maan pohjoisosa vaikuttaa mukavalta asuinalueelta. Tähän osaan Liechtensteinia on myös jäänyt vielä jonkin verran maatalousmaata.

Mauren: rajamerkit, rajapuomi ja taloja

Rajaidylliä Itävallan ja Liechtensteinin välillä. Mauren.

Liechtensteinin vuorialue

Liechtensteinin vuoristo sijaitsee idässä vasten Itävallan rajaa. Vuoret kohoavat laaksosta hyvin jyrkästi. Tämä alue onkin jylhää ja selkeästi laaksoa harvemmin asuttua.

Liechtenstein: lato vuoriniityllä

Liechtensteinin vuorilta

Alppimatkailijan kannalta vuorialue on varsin mainio. Maisemat ovat melko komeat. Korkein vuori kohoaa 2599 metrin korkeuteen. Maassa on 32 yli 2 kilometrin vuorenhuippua. Alueella on vauraan oloinen Triesenbergin rinnekylä, Saminatalin laakso sekä Malbunin lomakeskus.

Vuorialueella voi hyvin harrastaa tavanomaisia vuorijuttuja kuten patikointia. Retkeilyreitistö onkin aika kattava. Vaelluspoluilla voi kulkea vaikka pitkin vuorenharjanteita. Retkeily on mahdollista sekä Saminatalista että Malbunista käsin.

Majoitus kannattaa valita vuorialueelta, sillä täällä maa näyttää parhaat kasvonsa. Kuten aina vuoristoisissa maissa kannattaa Liechtensteinissakin muistaa, että vuorilla on viileämpää kuin laaksossa. Lämmitä vaatetta kannattaa varata mukaan. Kun vuorilla oloon kaipaa vaihtelua, voi laskeutua alas Vaduziin, jonne ei ole järin pitkä matka.

Triesenberg

Triesenberg sijaitsee pikkumaamatkailijan kannalta varsin erinomaisessa kohdassa vuoren länsirinteellä suurin piirtein Liechtensteinin keskikohdilla. Tämä on asuttua aluetta ja mukavan näköistä seutua onkin. Näiltä seutuvilta avautuvat mahtavat näköalat alas Reinin laaksoon ja Liechtensteinin alavampaan osaan sekä vastapäiseen Sveitsiin.

Triesenberg: katunäkymä, kirkontorni ja asuintaloja

Triesenberg

Suosittelen yöpymistä Triesenbergissä. Triesenbergistä on nopea lähteä vuorille vaeltamaan tai laaksoon shoppailemaan tai syömään tai nähtävyyksiä etsimään, mihin ikinä mieli tekee. Triesenbergin keskustassa on matkailijan tarvitsemat peruspalvelut sekä paikkakunnan historiasta kertova museo.

Triesenberg: katunäkymä, kirkontorni ja asuintaloja

Triesenberg

Syrjäseutu vuorten takana: Saminatal ja Malbun

Kun nousee autotietä Triesenbergistä ylöspäin, saapuu pian tunneliin, joka vie vuoren läpi aivan toisenlaiseen maailmaan. Vuoren takana sijaitsee Liechtensteinin "syrjäseutu". Syrjäseutu on lainausmerkeissä, sillä matkaa muuhun maailmaan on vain muutama kilometri. Täällä vallitsee jonkin verran erämaisempi tunnelma. Seutu sijaitsee melko korkealla ja sen vuoksi siellä voi olla viileää. Syrjäseudulla on laaksoja ja vuoria, pieniä tekojärviä ja jokunen joki, turistikylä, laskettelurinteitä ja talvisin jopa hiihtolatu.

Syrjäseudulla on vain kaksi kylää: Saminatalissa sijaitseva pikkuruinen Steg sekä isompi Malbun. Liikenteellisesti alue on pussinperä, sillä sinne ei pääse ainoan tien lisäksi kuin vuoripolkuja pitkin kipuamalla.

Saminatal on kapea laakso, joka halkaisee Liechtensteinin vuorialueen kahtia. Laakso on rauhallista seutua Liechtensteinin ikiomien vuorten keskellä. Ottaen huomioon, että Liechtenstein on pikkuinen pläntti keskellä tiuhaan asuttua Keski-Eurooppaa, on yllättävää löytää minikokoisesta maasta harvaanasuttua seutua. Täällä kulkiessaan ja lehmänkellojen kilkatusta kuunnellessaan voi kokea olevansa kaukana pahasta maailmasta.

Stegin tekojärvi, rannalla kalastaja

Stegin tekojärvi (Stausee Steg) on Liechtensteinin suurin järvi. Se näkyy kuvassa lähes kokonaisuudessaan.

Steg on pieni, vanha kylä Saminatalin pohjalla Triesenberg–Malbun -tien varrella. Stegissä sijaitsee Liechtensteinin suurin järvi. Suomalaisen silmiin järvi tosin on varsin pieni lammikko. Kylässä voi kalastaa ja talvella hiihtää. Steg on varsin mukavan näköinen, ehkä jotenkin syrjäisen oloinen paikka. Stegin haittapuoleksi voi kertoa, että siellä voi olla muuta maata kylmempää, sijaitseehan se melko korkealla, 1300 metrin korkeudessa.

Malbun on lomakeskus aivan Liechtensteinin vihoviimeisessä peränurkassa. Se sijaitsee laaksossa, jota reunustavat Liechtensteinin ja Itävallan rajavuoret. Tämä paikka lienee monien turistien tuntema. Suuri osa maan turistipalveluista on keskittynyt tänne. Malbun sijaitsee noin 1600 metrin korkeudessa. Siellä on laskettelurinteitä hisseineen sekä retkeilyreittejä helpommasta vaativampaan.

Voi ehkä olla hiukan yllättävää, mutta tähän kääpiövaltioon mahtuu myös erämaista tunnelmaa. Maisema Saminatalissa yllättää erämaisuudellaan. Mikään laaja erämaa ei toki ole kyseessä, onhan valtio sittenkin vain postimerkin kokoinen.

Metsää Liechtensteinissa

Kääpiövaltion laajoja metsiä

Liechtensteinin nähtävyydet

Liechtensteinin päänähtävyys on Liechtenstein itse. Muut nähtävyydet ja houkutukset ovat pieniä suhteessa maahan itseensä. Kokonaisuus tekee maasta mielenkiintoisen käyntikohteen.

Pääkaupunki Vaduz on ilmiselvin vierailukohde. Pääkaupungissa voi shoppailla, tutustua kulttuuriin tai haistella museon pölyjä. Ruhtinaanlinnalle on vain lyhyt matka. Valitettavasti linnaan ei pääse sisään.

Alppimaassa Alpit ovat tietenkin suuri nähtävyys. Liechtensteinin Alpit eivät ole erityisen korkeat, erityisen jyrkät tai muutenkaan poikkeukselliset, mutta ne ovat silti hienot. Aikataulun suinkin salliessa suosittelen tutustumaan myös vuorialueeseen.

Retkeilyreittejä on paljon. Jos alppilomaan kuuluu patikointi, kiipeäminen tai vaellus, se kannattaa tehdä tässä maassa.

Retkeilyä ja erämaata

Liechtensteiniin on saatu mahtumaan monipuolinen retkeily- ja vaellusreitistö. Sekä tasamaan tallaajille että vuorikiipeilijöille on omat reittinsä. On helppoa ja vaativampaa. Maassa voi tehdä jopa monipäiväiseen vaelluksen majalta toiselle.

Fürstensteig: polku kalliorinteessä

Fürstensteig

Patikointireiteistä ehkä tunnetuin on Fürstensteig. Tämä polku kohoaa korkealla pääkaupungin yllä. Näkymä laaksoon on päätähuimaava. Polku ei sovi korkeanpaikankammoisille eikä kampurajalkaisille. Lapset kehotetaan kytkemään pahimmissa paikoissa kallioon iskettyyn vaijeriin kiinni. Polku on tehtävissä muutamassa tunnissa, kunhan pää kestää. Lähtöpiste on nimeltään Gaflei. Heikompihermoiset voivat valita jonkin loivemman reitin, joille Gafleistakin pääsee hyvin.

Fürstensteig: polku jyrkänteellä

Fürstensteig

Retkeilyreittejä on runsaasti myös muualla eri puolilla vuoria, varsinkin Stegin ja Malbunin ympäristössä. Laaksoalueellakin on jokunen mm. Ruggellissa.

Lehmiä Saminatalissa

Lehmiä Saminatalissa

Lisätietoa

Lue myös:
Andorra
Monaco
San Marino

Liechtensteinin valtion matkailusivut

Markus Büchel: the edge2 (Fürstensteigia yksipyöräisellä, video)

Kartan lähde

Pääsivu: Matkaopas Alpeille



©Tuomas Salste