Slovenian lippuSlovenia – Matkaopas Alpeille

Triglavin kansallispuistoa

Triglavin kansallispuistoa

Slovenia on itäisin alppimaa. Maa on yleisvaikutelmaltaan varsin länsimainen ja Slovenian Alpitkin muistuttavat muita Alppeja.

Tämä matkaopas käsittelee Slovenian Italian puoleista osaa. Tällä alueella sijaitsee myös Slovenian Alppien jylhin osa. Pääpaino on kesäisessä autolomassa. Ensin on Slovenian yleistietoa, jonka jälkeen esittelyssä on sopivia matkakohteita ja nähtävyyksiä. Tiedot ovat vuodelta 2012.

Pääsivu:Matkaopas Alpeille
Slovenia:

Yleistietoa Sloveniasta

Slovenian kartta

Slovenia. T=Triglav, P=Postojna

Slovenia on entisestä Jugoslaviasta itsenäistynyt slaavilaisvaltio. Maa on turistin silmään verraten länsimainen. Se kuuluu Euroopan Unioniin.

Slovenia sijaitsee Alppien itäpäässä. Tämä on ainoa kolkka, jossa Alpit jatkuvat entisen itäblokin alueelle. Itse Alpit kattavat Sloveniasta vain pienen osan maan luoteisnurkassa. Maasto laskeutuu etelään ja itään päin edettäessä. Ylävää ja mäkistä seutua löytyy kuitenkin myös varsinaisen alppialueen ulkopuolelta.

Slovenia sijaitsee meikäläisittäin kovin etelässä ulottuen peräti Välimeren rannikolle asti. Yllättäen Sloveniasta voi löytää metsäisiä harvaanasuttuja seutuja, jotka muistuttavat pohjoismaista meininkiä. Metsissä kömpii paljon karhujakin. Olo tuntuu melkeinpä kotoisalta.

Maahan saapuminen

Autolla matkaa Slovenian Alpeille tulee 1200 km Travemündestä ja 1300 km Gdanskista käsin. Aikaa kannata varata riittävästi, jos omalla autolla aikoo huristella. Jos maantie tuntuu liian raskaalta, lentokone ja vuokra-auto ovat mahdollinen vaihtoehto. On myös mahdollista laskeutua johonkin lähimaista ja koukata Sloveniassa niiden kautta.

Slovenia itse on sen verran pieni maa, että varsinaiseen perilläoloaikaan ei välttämättä tarvitse varata hirmu pitkiä aikoja. Esimerkiksi viikossa ehtii nähdä vaikka mitä. Alppiseutu on vain pienen maan pieni nurkkaus, joten lyhytkin loma on mahdollinen. Käytännöllistä on myös yhdistää Slovenian-alppimatka esimerkiksi Italiassa tai Itävallassa vierailuun, sillä rajan yli ei ole pitkälti.

Tiet ja liikenne

Slovenian tiet ovat silminnähden hyvät ja liikenne rauhallista. Sloveniassa ajetaan ihmeen kuuliaisesti. Ero viereisen Italian liikenteeseen on suuri, Slovenian eduksi.

Moottoritiellä ajamiseen tarvitaan maksutarra. Moottoritielle ei kuitenkaan ole ehdoton pakko mennä, sillä välimatkat ovat verraten lyhyitä ja pienemmätkin tiet ajokelpoisia. Aivan syrjäisimmillä teillä viitoitus voi olla kehno tai puutteellinen, jolloin suunnistustaidot ovat tarpeen.

Metsureita karsimassa puita keskellä autotietä

Liikenne saa odottaa, kun metsurit kaatavat puut keskelle tietä

Raha ja ostokset

Sloveniassa käytetään euroja. Maa myös laskee liikkeelle omia eurokolikoita ja -seteleitä.

Hintataso Sloveniassa ei ole järin korkea, mutta ei myöskään merkittävän alhainen. Turistipaikoissa osataan turistilta kyllä nylpätä aivan kuten länsimaissakin. Polttoaineet ovat Italiaa ja Itävaltaa selvästi halvemmat (2012). Sloveniaan siis ajetaan tankki tyhjänä ja sieltä poistutaan tankki täynnä.

Aukioloajat ovat hyvin vaihtelevia. Monet liikkeet ovat kiinni iltapäivällä tunnin tai jopa neljäkin tuntia. Kauppa saattaa olla suljettuna esimerkiksi 13.00–14.00 tai 12.00–16.00. Aukiolo sitten jatkuu vielä illalla esimerkiksi 16.00–18.00 tai 19.00 asti. Sunnuntaisin paikat ovat kiinni. Maanantaisinkin liike kuten ravintola saattaa olla suljettu. Museoiden aukioloajat voivat olla vielä arvaamattomampia. Pikkumuseo saattaa olla auki ainoastaan 16.00–19.00, kun toinen on avoinna vaikkapa 10.00–18.00.

Syöminen

Ainakin turistiseuduilta on Sloveniasta mahdollista löytää ravintoloita. Toisaalta Sloveniassa saattaa eksyä myös sellaiseen Perä-Hörkkölään, ettei ravintoloita tai muitakaan palveluita löydy. Ruokakaupoissa on länsimaiset valikoimat länsimaisia tavaroita. Saksankielistä ruokapurkkia on yleisesti myynnissä; tuotevalikoima tuntuu jotenkin itävaltalaisvoittoiselta. Tämä on tietysti luonnollista, onhan Itävalta lähellä.

Yöpyminen

Yksityismajoitusta on Sloveniassa saatavilla, joten mielikuvituksettomaan standardihotelliin ei välttämättä tarvitse turvautua. Huoneisto on sloveeniksi apartma (monikossa apartmaji). Tätä sanaa kannattaa koettaa majapaikan hakuun.

Apartma-tarjonnan lisäksi tarjolla on jonkin verran ”ekomaatiloja”. Se voi tarkoittaa käytännössä vaikkapa mökkiä maatilan pihalla. Itse sana mökki on sloveeniksi koča. Tätä sanaa käytetään varsinkin vuoristomökeistä. Kannattaa ottaa huomioon, että osassa mökeistä on puulämmitys. Kesälläkin vuoristossa saattaa olla viileää niin, että lämmitystä tarvitaan. Jos erityisesti tahtoo yöpyä mökissä Triglavin kansallispuistossa, mökkivalikoimaa on, mutta varaus kannattaa tehdä ajoissa.

Majoituspalveluiden hintataso vaikutti ainakin vielä 2012 kohtuulliselta.

Kanoja maatilalla, taustalla vuoria

Ekomaatilan tunnelmaa

Kieli

Sloveniassa puhutaan sloveenia. Se on pieni eteläslaavilainen kieli. Sloveenissa ei juuri ole suomalaisille "luonnostaan" tuttuja sanoja. Slaavilaisia kieliä taitamattoman on mahdotonta ymmärtää sloveenia. Venäjän taito, vaikka vähäinenkin, auttaa ymmärtämään sloveenin sanoja, sillä monet sanat ovat venäjässä ja sloveenissa samankaltaisia. Puhuttu sloveeni ei kuitenkaan kuulosta korvaan vähääkään venäjältä.

Turistin onneksi sloveenit ovat huomattavan kielitaitoisia. Monet puhuvat selkeää englantia. Myös saksan taito on yleinen. Italia on rajaseudulla kuulemma pakollinen oppiaine. Sloveenit ilmeisesti ymmärtävät venäjääkin ainakin jonkin verran. Yhteinen kieli on siis mahdollista löytää.

Rehellisyyden nimissä on todettava, että sloveenien joukkoon mahtuu niitäkin, jotka puhuvat pelkkää sloveenia ja sitäkin silmiin katsomatta ynseästi mutisten. Sehän on suomalaiselle vain kotoista.

Sloveenia kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Sitä luetaan suurin piirtein kuten kirjoitetaankin. Konsonantin päällä oleva hattu (č š ž) ilmaisee suhuäännettä. Suomalainen kiinnittää huomiota siihen, että sana saattaa koostua pelkistä konsonanteista kuten vaikkapa zvrst, čvrst tai čmrlj. Kiitos on sloveeniksi hvala, päivää dober dan ja näkemiin nasvidenje. Näillä saa jo monet asioinnit hoidettua.

Slovenian alppialueita

Soča-joki

Soča-joki

Slovenian Alppien ydinalue ja korkeimmat vuoret sijaitsevat maan luoteisnurkassa. Tätä osaa Alpeista kutsutaan juliaanisiksi Alpeiksi, Julius Caesarin mukaan. Täällä sijaitsee Slovenian korkein vuori, Triglav (2864 m), ja sen mukaan nimetty Triglavin kansallispuisto. Triglav on Sloveniassa tärkeä symboli, sillä se on myös maan vaakunassa, lipussa ja 50 sentin kolikossa.

Alpit jatkuvat vielä jonkin matkaa Slovenian pohjoisrajaa pitkin itään. Rajalla ja rajan tuntumassa on useita yli 2 kilometrin huippuja. Vuoristoinen tai mäkinen maasto jatkuu myös etelään aina Kroatian rajalle asti vaikkakin selvästi matalampana.

Keskitymme nyt Triglavin kansallispuistoon, joka on Slovenian tärkein nähtävyys alppituristeille.

Triglavin kansallispuisto (Bovec, Trenta)

Triglavin kansallispuisto on verraten suuri ja siellä on monia turisteja kiinnostavia kohteita. Puiston jylhimpiä seutuja lienee, ainakin automatkailijan kannalta, puiston länsiosissa sijaitsevan Soča-joen laakso. Tämä alue sijaitsee hiukan syrjässä Kranjska Goran ja Bovecin välissä lähellä Italian rajaa.

Trentan kylä on suurin piirtein keskellä tuota seutua. Täällä kalliot ovat jyrkät ja vuoret korkeat. Näkymät tuovat mieleen Vuono-Norjan, tosin ilman vuonoja. Vuoret ovat jotenkin samantyyppiset kuin Norjassa, johtuisiko kallion väristä vai metsästä, en osaa eritellä tarkemmin.

Vršič

Varoitusmerkki 'jyrkkä alamäki' 14 % 9 km, kuvattu sumussa

Vršičin mäkeen ei kannata lähteä sumussa

Vršič-solan ylitys (**) on Slovenian teiden kuningas. Koko Alppien mittakaavassakin tie on melkoista serpentiiniä. Tiessä on peräti 50 mutkaa. Mutkaksi lasketaan tässä yhteydessä vain oikeat käännökset nokka takaisin tulosuuntaan, ei siis mitään pikkukaarteita. Tie nousee noin 800 metristä aina 1611 metrin korkeuteen. Ajoaika solan yli on noin 45 minuuttia, jos mäessä ei ole ruuhkaa (tai jos mukana ei ole urheiluautoa ja -mieltä). Turistiylitys lyhyine pysähdyksineen ja valokuvauksineen vie noin tunnin ja 20 minuuttia. Tien varrella on ravintoloita, jotka tosin näyttivät vielä kesäkuun alussa olevan kiinni.

Vršičin tie ei ole erityisen jyrkkä, kapea tai hermoja piinaava. Maisematkaan eivät ole Alpeille poikkeukselliset. Tie on kuitenkin hyvin mutkikas. Se on mutkikkaimpia teitä, mitä Euroopassa olen tavannut. Norjassa Stalheimskleivi pääsee lähelle, mutta Vršičissä on kyllä enemmän mutkia. Sumussa tai ukonilmalla ajettuna mutkat tuntuvat erityisen lukuisilta.

Muuta tekemistä

Bovecin–Trentan seudulla tekemiset rajoittuvat lähinnä retkeilyyn, koskenlaskuun ja muuhun ulkoilutoimintaan. Huonon sään sattuessa laakso tarjoaa valitettavan niukasti tekemistä. Palvelut ja sisänähtävyydet ovat vähäiset.

Museoesine: Trentalaiset numerot puulaudalla, roomalaisten numeroiden tapaisia

Trentalaiset numerot. Dom Trenta.

Trentan kylässä sijaitsee kansallispuiston opastuskeskus nimeltä Dom Trenta. Talon antimet, näyttely ja museo, ovat välttävät. Tarjolla on lisäksi tylsähköjä kansallispuistoa käsitteleviä multimediaesityksiä, joissa vesi lorisee ja tuuli humisee. Sadepäivän sattuessa tänne voi pyrkiä, ettei mene matkapäivä kokonaan hukkaan. Kauniimmalla ilmalla kannattaa rynnätä itse kansallispuistoon.

Kehnompikin näyttely on tarjolla. Bovecin ydinkeskustassa sijaitseva Stergulcin talomuseo saa valitettavasti arvosanan huono. Sinne ei kannata mennä. Näyttely on turistille täysin mitätön. Periaatteessa museo kertoo vanhan ajan elämästä tässä talossa ja koko Bovecin seudun historiasta. Käytännössä näyttely on muutama esine, joitain infotauluja sekä video, josta ei saa tolkkua ilman sloveenin taitoa. Täytyy oikein ihmetellä, miksi tällaista museota pidetään auki ja vieläpä mainostetaan turisteille.

Polkuja pitkin

Retkipolkuja on tarjolla sekä Soča-joen varressa että syvemmällä puistossa. Lyhyt polku heti Vršičin solan alapuolella vie Soča-joen lähteelle (Izvir Soče). Polku on niin vaarallinen ja jyrkkä, että vähänkään huterajalkaisten ei kannata edes yrittää perille. Lähteen alapuolella kohisevan puron vieressä on kodikas kioskimökki, josta saa myös edullista kotiruokaa. Tämä on vinkki kävely- tai autoretken väsyttämille turisteille.

Suljettu huonokuntoinen silta

Soča-joen polun silta kaipaisi kunnostusta

Sotahistoriaa

Hiukan syrjäisempi laakso vie Bovecista pohjoiseen kohti Predil-nimistä solaa. Tämä on vaihtoehtoinen reitti Sloveniasta vuorten yli Italiaan. Täällä ei ole erityisempää mainitsemisen arvoista, mutta maisemat ovat kauniit ja varmasti kansallispuistostatuksen arvoiset. Reitin varrella on vanhoja sotilaskohteita.

Klužen linnake harmaata tiiltä, ampuma-aukkoja

Kluže

Bovecin seutu on itse asiassa suurten sotatapahtumien näyttämö. Alue tunnetaan paremmin italiaksi nimellä Isonzo. Ensimmäisen maailmansodan historiasta kiinnostuneet löytävät täältä varmasti kiinnostuksen kohteita. En esittele niitä tässä kuin toteamalla, että linnaketta, sotamuseota, asekokoelmaa ja muistomerkkiä löytyy.

Postojnan luola ja Predjaman linna

Alpeilta hiukan etelään päin sijaitsee Postojna-niminen paikkakunta, joka sopii hyvin alppimatkan ohjelmaan. Täällä ei kylläkään olla enää Alpeilla. Paikkakunta sijaitsee kätevästä Ljubljanan ja Triesten välillä, joten se on helppo yhdistää kaupunkimatkaan, Välimeren-matkaan tai – kuten me tässä teemme – alppimatkaan.

Tippukiviluolat (***) ovat Slovenian erikoisuus ja oikeastaan yksi päänähtävyys. Luolista kuuluisin sijaitsee Postojnassa. Postojnan luola on merkittävä nähtävyys. Se on varsinaista massaturismia, oikeastaan teollisuutta. Luolasto on vaikuttava jo pelkästään kooltaan. Luolaan mennään ja sieltä tullaan avonaisella junalla. Luolan perällä suoritetaan kilometrin mittainen kävelylenkki. Tultuaan ulos turisti on nähnyt peräti viiden kilometrin matkan tippukiviä.

Luolan tippukivimuodostelmat ovat komeat ja hintansa arvoiset. Valitettavasti nähtävyys on ahmittava opastetulla kierroksella sellaista vauhtia, ettei oikein mihinkään ehdi perehtyä. Silmä-ähky uhkaa. Valokuvaus on luolassa ankarasti kielletty, mutta kieltoa ei valvota kovin tiukasti. Kansalaistottelemattomuus kukkii, kun turistit räpsyttelevät salamoitaan minkä kerkiävät.

Postojna on niin suosittu matkakohde, että siitä on jopa suomenkieliset esitteet! Tämä on alppimaissa niin harvinaista, että asia täytyy oikein erikseen mainita. Paikallisen asukkaan mukaan kuitenkin Škocjanin luola on Postojnan luolaa hienompi. En pysty ottamaan tähän kantaa.

Predjaman linna suuren luolan suulla

Predjaman linna

Läheinen Predjaman linna (*) on nähtävyyksistä toinen. Predjaman linnan sijainti on hyvin erikoinen. Linna on rakennettu luolan suuaukolle vuoren seinään. Linnan takana on siis luola. Linna on kiehtova paikka. Suurin osa viehätyksestä taitaa selittyä sijainnilla, nimittäin mitään muuta erityistä linnasta ei tahdo löytyä. Kyseessä on tavanomainen kivilinna, jollaisia on Euroopassa pilvin pimein.

Linnan ja luolan ehtii käydä saman päivän aikana, jos on ajoissa liikkeellä.

Pääsivu: Matkaopas Alpeille

©Tuomas Salste