Euroopan kartta on varsinainen tilkkutäkki. Isojen valtioiden sekaan on ripoteltu kymmenittäin mielenkiintoisia maaplänttejä. Siellä on minimaita, siirtomaita, autonomisia alueita, saaria, verovapaita alueita, kiisteltyjä alueita, emämaastaan irrallisia osia tai muulla tavoin erikoisia alueita. Tutustutaanpa erikoiseen Eurooppaan tarkemmin.
Sisällys:
Tiedot kuvaavat vuoden 2014 tilannetta ja perustuvat verkosta löytyneisiin lähteisiin. Osa alueista on ollut kiistanalaisia ja tilanne saattaa muuttua nopeastikin. Tietoja on päivitetty syyskuussa 2022 Ukrainan tilanteen johdosta.
Aluerajaus: Tässä käsitellään maantieteellistä Eurooppaa ja sen lähialueita. Käsittelyyn on otettu Välimeren saaret, eräät Atlantilla sijaitsevat saaret ja Venäjän Euroopan puoleinen osa. Euroopan ja Aasian rajalla sijaitseva Georgia on mukana, mutta Kazakstan, Azerbaidžan ja Turkki eivät ole.
Kääpiövaltioksi kutsutaan itsenäistä valtiota, joka on pinta-alaltaan hyvin pieni. Tarkkaa rajaa ei ole. Jos rajaksi otetaan Luxemburgin pinta-ala 2600 km2, on Euroopassa seitsemän kääpiövaltiota. Suuruusjärjestyksessä seitsemän pientä kääpiötä ovat Vatikaani, Monaco, San Marino, Liechtenstein, Malta, Andorra ja Luxemburg.
Vatikaani on maailman pienin itsenäinen valtio sekä pinta-alalla että asukasluvulla mitaten. Se on todellinen minivaltio ja erikoistapaus maailman itsenäisten valtioiden joukossa. Vatikaanivaltio on alue, jossa sijaitsee kansainvälisoikeudellinen toimija nimeltä Pyhä Istuin. Paavi on sekä Vatikaanivaltion että Pyhän Istuimen yksinvaltias. Pyhä Istuin hallitsee koko katolista kirkkoa ja ylläpitää suhteita ulkovaltoihin. Yksinkertaistetusti Vatikaanivaltio on paikallisia maallisia asioita varten, kun taas Pyhä Istuin hoitaa kansainvälistä ja hengellistä puolta. Monesti Vatikaanivaltio ja Pyhä Istuin samastetaan ja puhutaan vain Vatikaanista, vaikkakin tarkkaan ottaen ero on olemassa. Vatikaanivaltio sijaitsee Rooman kaupungin sisällä. Se ei oikeastaan ole edes kaupunkivaltio vaan valtio kaupungissa. Maa koostuu muutamasta korttelista sekä puistoalueesta. Maassa liikkuminen on rajoitettua eikä joka nurkka ole avoinna turisteille. Vatikaani on uskonnollinen valtio ja roomalaiskatolisen kirkon keskuspaikka. Vatikaanissa ei ole pysyvää väestöä. Kansalaisuus perustuu virkaan tai tehtävään katolisessa kirkossa ja lakkaa tehtävän lakatessa. Maassa asumista on rajoitettu. Perheitä on vähän ja lasten on lopulta muutettava maasta pois. Pyhä Istuin on virallisesti latinankielinen, kun taas Vatikaanivaltio on italiankielinen. Koska Vatikaani on niin erikoinen, ei sitä aina pidetä varsinaisena valtiona, vaan jonkinlaisena päämajana.
|
Monaco on kaupunkivaltio Ranskan Rivieralla. Pinta-alaltaan Monacon ruhtinaskunta on maailman toiseksi pienin valtio. Maa on täyteen rakennettu eikä sillä ole lainkaan maaseutua. Monaco sijaitsee Alppien ja Välimeren välisellä kaistaleella ja on laajentunut merelle päin. Alhainen tai olematon verotus on houkuttanut rikkaita Monacoon niin paljon, että enemmistö monacolaisista on maahanmuuttajia. Monaco on virallisesti ranskankielinen, mutta maalla on myös oma kieli tai murre, monegassi. Maata hallitsee ruhtinas, mutta Ranskalla on sananvaltaa Monacon asioihin. Monacon matkaopas
|
San Marino on Italian ympäröimä pikkuvaltio. Italiankielinen San Marino käsittää vuoren rinteellä sijaitsevan turistien suosiman vanhankaupungin, kaupungistunutta aluetta sekä hiukan ympäröivää maaseutua. San Marino ei tarkkaan ottaen ole kaupunkivaltio kuten Monaco: onpa siellä maaseudun lisäksi yhdeksän kuntaakin. San Marinon talous perustuu turismiin ja toisaalta pankkitoimintaan, joka on suunnattu erityisesti italialaisille. San Marinon on väitetty olevan maailman vanhin tasavalta ja toisaalta maailman vanhin valtio. San Marinon matkaopas
|
Liechtenstein on Itävallan ja Sveitsin välissä sijaitseva ruhtinaskunta. Saksankielinen Liechtenstein on itsenäisyydestään huolimatta monissa asioissa Sveitsiin päin kallellaan. Liechtenstein sijaitsee Alpeilla ja jakautuu laakso- ja vuorialueeseen. Laakson puoli on tiheämmin asuttu, kun taas pieni vuoripuoli on harvaan asuttu. Vuorialueella sijaitsee lomakeskus. Liechtensteinin upporikas ruhtinas kuuluu Euroopan varakkaimpiin ihmisiin ja hänellä on maassaan myös todellista valtaa. Liechtenstein on Euroopan finanssikeskuksia. Se on Euroopan kääpiövaltioista ainoa, joka ei käytä euroja. Maan virallinen raha on Sveitsin frangi. Liechtensteinin matkaopas
Malta on saarivaltio, joka sijaitsee Välimeressä Italian eteläpuolella. Maltan saarista kolme on asuttuja: Malta, Gozo ja Comino. Maa kuului aiemmin Brittiläiseen imperiumiin, mutta nykyisin se on tasavalta ja kuuluu EU:hun. Malta on tiheään asuttu. Asukkaita siellä on huomattavan paljon enemmän kuin yllä mainituissa pienemmissä valtioissa. Maltalla on oma arabiaan pohjautuva maltan kielensä, jota arabiasta poiketen kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin. Lisäksi käytetään englantia ja italiaa – saarivaltio onkin varsin monikielinen paikka.
|
Andorra sijaitsee Espanjan ja Ranskan rajalla Pyreneiden vuoristossa. Andorra sijaitsee varsin korkealla ja se onkin Euroopan vuoristoisin maa. Valtio käsittää pari Y:n muotoon asettunutta laaksoa ja niitä ympäröivät vuoret. Katalaaninkielinen Andorra on itsenäinen valtio, jolla kuitenkin on kaksi vierasmaalaista päämiestä eli ruhtinaskumppania. Ne ovat Ranskan presidentti ja Espanjan puolelta Urgellin piispa. Andorran selviytymisstrategioita ovat alhaiseen verotukseen perustuvat ostosmatkailu ja turismi, mitkä ovatkin hyödyttäneet Andorran taloutta. Andorran asukasluku on kasvanut voimakkaasti maahanmuuton ansiosta, minkä vuoksi enemmistö andorralaisista on ilman Andorran kansalaisuutta. Andorran matkaopas
Luxemburg on muita kääpiövaltioita selvästi isompi sekä pinta-alalla että asukasluvulla mitaten. On makuasia, pitääkö Luxemburgia kääpiövaltiona vai ei. Maa jakautuu kahteen osaan: etelän hedelmälliseen Gutlandiin ja pohjoisen Oeslingiin. Luxemburgissa käytetään peräti kolmea kieltä: puhekielenä saksansukuista luxemburgia, virallisissa yhteyksissä ranskaa ja mm. lehdistössä saksaa. Luxemburgin hallitsija on suurherttua, jonka rooli on kuitenkin vain seremoniallinen. EU:hun kuuluva Luxemburg on kansainvälinen finanssikeskus. Myös poliittisesti se on onnistunut saamaan itselleen kokoaan painavamman aseman.
Siinä Euroopan seitsemän pientä kääpiötä siis olivat. Luxemburgin jälkeen seuraavaksi pienin valtio on Kypros, joka kuitenkin on jo melkein nelinkertainen kooltaan. Jos kääpiöys määritellään pinta-alan sijasta asukasluvun avulla, kääpiövaltioiden joukkoon lukeutuvat myös harvaan asutut Islanti ja Montenegro, jotka suurehkon maa-alansa vuoksi eivät muuten sopisi mukaan. Pieni Suomi on tässä joukossa suurvaltakunta eikä sovi kääpiövaltioiden joukkoon millään mittarilla.
Euroopan kääpiövaltiot ovat yleisesti ottaen menestyneet hyvin. Taloudellisesti monet niistä ovat maailman kärkikastia. Kääpiövaltiot ovat onnistuneet käyttämään asemaansa isojen naapureidensa rinnalla ja ottamaan osansa näiden maiden vauraudesta. Kääpiövaltiot ovat kuin pienyrittäjiä valtioiden maailmassa. Ketterinä ne voivat täyttää sellaisia markkinarakoja, joihin isoilla mailla ei ole mahdollisuuksia.
| Valtio | Vatikaani | Monaco | San Marino | Liechtenstein | Malta | Andorra | Luxemburg |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Lippu | 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
|
| Virallinen nimi | Stato della Città del Vaticano | Principauté de Monaco | Serenissima Repubblica di San Marino | Fürstentum Liechtenstein | Repubblika ta' Malta, Republic of Malta | Principat d'Andorra | Grand-Duché de Luxembourg, Großherzogtum Luxemburg, Groussherzogtum Lëtzebuerg |
| Suomeksi | Vatikaanin kaupunkivaltio | Monacon ruhtinaskunta | San Marinon seesteinen tasavalta | Liechtensteinin ruhtinaskunta | Maltan tasavalta | Andorran ruhtinaskunta | Luxemburgin suurherttuakunta |
| Ala km2 | 0,44 | 1,95 | 61 | 164 | 316 | 468 | 2586 |
| Väestö 2014 | 800 | 31 000 | 33 000 | 37 000 | 413 000 | 85 000 | 521 000 |
| Läpimitta kartalla | max 1 km | 3×1 km | 6–13 km | 25×12 km | 27×13 km (pääsaari) | max 32 km | 80×56 km |
| Valtiomuoto | absoluuttinen vaalimonarkia, teokratia | ruhtinaskunta | tasavalta | perustuslaillinen monarkia | tasavalta | ruhtinaskunta | perustuslaillinen monarkia |
| Päämies | paavi | ruhtinas | 2 kapteenihallitsijaa | ruhtinas | presidentti | 2 ruhtinaskumppania | suurherttua |
| Perustettu | 1929 | 1297 | (301), 1291 | 1719, 1806 | 1964 | 1278 | 1815 |
| Viralliset kielet | italia (latina †) | ranska | italia | saksa | malta, englanti | katalaani | luxemburg, saksa, ranska |
| Muut kielet | monegassi | italia | espanja, ranska, portugali | ||||
| Valuutta | euro | euro | euro | Sveitsin frangi CHF | euro | euro | euro |
| Omat rahat | euro | euro | euro, San Marinon scudo (keräily) | CHF (keräily) | euro | euro | euro |
| Postimerkit | kyllä | kyllä | kyllä | kyllä | kyllä | kyllä *** | kyllä |
| Maatunnus | VA | MC | SM | LI ††† | MT | AD | LU |
| Maatunnus 3‑kirj. | VAT | MCO | SMR | LIE | MLT | AND | LUX |
| Autojen tunnus | V †† | MC | RSM | FL | M (aik. GBY) | AND | L |
| Olympiatunnus | - | MON | SMR (aik. SMA) | LIE (aik. LIC) | MLT (aik. MAT) | AND | LUX |
| Verkkotunnus | .va | .mc | .sm | .li | .mt | .ad | .lu |
| Postinumero | 00120 (Italia) | 980nn (Ranska) | 47891–47899 (Italia) | 9485–9498 (Sveitsi) | aaa nnnn | ADnnn | nnnn |
| Puhelin | +39 06 698 (Italia), +379 (varattu, ei käyt.) | +377 | +378 | +423 | +356 | +376 | +352 |
| IBAN-tilinro | VA | MC | SM | LI | MT | AD | LU |
| SEPA-aluetta | kyllä | kyllä | kyllä | kyllä | kyllä | kyllä | kyllä |
| YK | tarkkailijajäsen | jäsen | jäsen | jäsen | jäsen | jäsen | jäsen |
| Euroopan neuvosto | tarkkailijajäsen | jäsen | jäsen | jäsen | jäsen | jäsen | jäsen |
| EU / EFTA / ETA-jäsen | ei | ei | ei | EFTA | EU | ei | EU |
| EU-suhde | EU:n tulli- ja veroaluetta | tulliliitto EU:n kanssa | ETA-aluetta | EU-jäsen | tulliliitto EU:n kanssa | EU-jäsen | |
| Schengen-aluetta | käytännössä * | käytännössä * | käytännössä * | kyllä | kyllä | ei ** | kyllä |
| ETYJ | jäsen | jäsen | jäsen | jäsen | jäsen | jäsen | jäsen |
| OECD | ei | ei | ei | ei | ei | ei | jäsen |
| WTO | tarkkailijajäsen | ei | ei | jäsen | jäsen | tarkkailijajäsen | jäsen |
| IMF | ei | ei | jäsen | ei | jäsen | ei | jäsen |
| Interpol | jäsen | jäsen | jäsen | jäsen | jäsen | jäsen | jäsen |
| Nato | ei | ei | ei | ei | ei | ei | jäsen |
| UPU | jäsen | jäsen | jäsen | jäsen | jäsen | ei *** | jäsen |
| WIPO | jäsen | jäsen | jäsen | jäsen | jäsen | jäsen | jäsen |
| Valtio | Vatikaani | Monaco | San Marino | Liechtenstein | Malta | Andorra | Luxemburg |
Seuraava kartta havainnollistaa pikkumaiden kokoeroja.
Andorraa lukuunottamatta kaikilla kääpiöillä on oma posti. Maat ovatkin keksineet postimerkeistä itselleen tulonlähteen. Postinumeronsa suhteen monet kääpiövaltiot kuitenkin kuuluvat naapurimaan postinumerojärjestelmään.
Kaikki Euroopan kääpiövaltiot laskevat liikkeelle ainakin jonkin verran omia rahojaan. Niiden käyttö saattaa kuitenkin, tapauksesta riippuen, rajoittua keräilytarkoituksiin. Euroalueen kääpiövaltiot saavat lyödä euromääräisiä rahoja, vaikkeivät ne kuuluisikaan EU:hun. Liechtensteinilla on oikeus lyödä Sveitsin frangin määräisiä keräilyrahoja. San Marinolla on euron lisäksi erillinen rahayksikkö, San Marinon scudo, keräilyrahoja varten.
Kaikilla kääpiövaltioilla on Internetin maatunnus, ja ne ovat käytössä. Myös puhelimen maatunnus on annettu kaikille. Vatikaani ei kuitenkaan ole ottanut omaansa käyttöön, vaan puhelinnumeroissa käytetään Italian tunnusta.
Kansainvälisiin järjestöihin kääpiövaltiot kuuluvat vaihtelevasti. Niillä oli 1900-luvulla vaikeuksia saada isompien maiden hyväksyntää, mutta pääsy helpottui 1900-luvun loppua kohti tultaessa.
Kääpiövaltioilla on myös yhteistoimintaa, nimittäin omat urheilukisansa, Games of the Small States of Europe. Niihin osallistuvat Monaco, San Marino, Liechtenstein, Malta, Andorra, Luxemburg ja lisäksi Kypros, Islanti ja Montenegro. Pääsyraja on määritetty väkiluvun perusteella. Vatikaani ei ole joukossa mukana.
Euroopassa on lukuisia alueita, joilla on oma itsehallinto eli autonomia. Monilla alueilla on valtiollisia tunnusmerkkejä kuten oma raha tai lippu. Itsehallintoalueet eivät kuitenkaan ole täysin itsenäisiä, vaan ne kuuluvat jonkin toisen maan alaisuuteen. Ne voivat olla emämaan osia tai kruununsiirtomaita. Kruununsiirtomaat eivät ole emämaan osia, vaikkakin niillä on emämaan kanssa sama hallitsija. Euroopassa tällaisia kruununsiirtomaita on Englannin kuningattarella tai kuninkaalla.
Seuraavassa on lueteltu ne Euroopan itsehallintoalueet, jotka ovat saaneet oman maatunnuksen ja joilla siten on myös oma verkkotunnus. Pinta-alan mukaan järjestettyinä ne ovat Gibraltar, Guernsey, Jersey, Mansaari, Färsaaret, Ahvenanmaa ja Grönlanti. Maantieteellisesti katsoen Grönlanti oikeastaan kuuluu Pohjois-Amerikkaan, mutta menköön nyt tässä.
Gibraltar on Britannialle kuuluva niemi Espanjan rannikolla Gibraltarin salmessa. Gibraltarin sijainti Välimeren ja Atlantin välissä on sotilaallisesti tärkeä. Hallinnollisesti Gibraltar on Britannian merentakainen alue, joka ei kuulu Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Espanja ja Englanti ovat kiistelleet Gibraltarista historian aikana. Gibraltar kuului EU:hun tammikuuhun 2020 asti, kunnes Britannia erosi EU:sta. Gibraltar on historiallisesti ollut Schengen-alueen ulkopuolella, mutta se liittyi alueeseen vuoden 2021 alusta samalla, kun eron siirtymäkausi päättyi. Gibraltar on virallisesti englanninkielinen. Alueella puhutaan myös espanjaa ja paikallista kansankieltä llanitoa, joka on espanjan, englannin ja eräiden muiden kielten sekoitus.
Guernsey sijaitsee Ranskan rannikolla. Se on itsenäinen Englannin kruununsiirtomaa: Guernsey ei kuulu Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, vaan Englannin hallitsijalle eli kruunulle. Guernseyn alue koostuu useista saarista, joista suurimmat ovat Guernsey itse, Alderney (n. 2400 as.) ja Sark (n. 600 asukasta). Virallinen kieli on englanti. Ranskaa käytetään lakiyhteyksissä. Guernseyllä itsehallinto on viety pitkälle. Sekä Guernseyllä, Alderneyllä että Sarkilla on omat itsehallintonsa, lippunsa, parlamenttinsa ja lakinsa. Joka saarella on myös oma vaikkakin jo harvinainen murteensa, jotka ovat sukua mantereella Ranskan puolella puhuttavalle kielelle. Guernseyllä on oma rahayksikkönsä Guernseyn punta, joka on arvoltaan 1:1 Englannin punnan kanssa. Alderneyn punta on keräilykäytössä.
Jersey on saari, joka sijaitsee Ranskan rannikolla Guernseyn vieressä. Guernseyn tavoin sekin on Englannin kruununsiirtomaa. Jerseyn viralliset kielet ovat englanti ja ranska, sekä lisäksi harvinaisena paikallinen murre tai kieli jèrriais. Oma rahayksikkö Jerseyn punta on arvoltaan 1:1 Englannin punnan kanssa. Alhainen tai olematon verotus on tehnyt Jerseystä finanssialan keskuksen.
Guernsey ja Jersey kuuluvat molemmat Kanaalisaariin. Ne eivät ole kuuluneet EU:hun. Ne kuuluivat kuitenkin EU:n tullialueeseen vuoden 2020 loppuun asti, kunnes erosivat siitä Britannian EU-eron yhteydessä.
Mansaari on edellisten tavoin itsenäinen Englannin kruununsiirtomaa. Se sijaitsee Irlannin ja Ison-Britannian välissä. Mansaarella on oma valuuttansa, Mansaaren punta, joka on arvoltaan 1:1 Englannin punnan kanssa. Mansaaren viralliset kielet ovat englanti ja manksi. Manksi on kelttiläinen kieli, joka on ollut vaarassa sammua mutta jota elvytetään. Mansaari ei ole kuulunut EU:hun, mutta se kuului kuitenkin EU:n tulli- ja veroalueeseen vuoden 2020 loppuun asti, kunnes erosi siitä Britannian EU-eron yhteydessä.
Elduvík Färsaarilla |
Färsaaret on Tanskalle kuuluva itsehallinnollinen harvaanasuttu saariryhmä Skotlannin pohjoispuolella. Färsaarilla on oma kielensä, fääri, joka poikkeaa muista pohjoismaisista kielistä. Fäärin lähimmät sukukielet ovat islanti ja länsinorjalaiset murteet. Saarten toinen virallinen kieli on tanska. Färsaarilla on omat setelinsä, Färsaarten kruunu, joka ei kuitenkaan ole itsenäinen rahayksikkö vaan Tanskan kruunun kanssa samanarvoinen raha. Kolikot ovat samat kuin Tanskassa. Kalastus on tärkeä elinkeino. Myös öljyä on etsitty. Pallopäävalas on tärkeä osa färsaarelaisten ruokavaliota ja kulttuuria. Lampaita kasvatetaan joka puolella saaria. Pohjoismaista jokamiehenoikeutta ei ole. Färsaarten asukkaat ovat historiassa joutuneet kamppailemaan oikeuksistaan Tanskaa vastaan. Mahdollinen itsenäistyminen on saarilla edelleen kiistelty aihe.
Grönlanti on Tanskalle kuuluva itsehallinnollinen alue Pohjois-Atlantin ja Pohjoisen jäämeren välissä. Grönlanti on maailman suurin saari. Grönlannin virallinen kieli on inuiittikieliin kuuluva grönlanti. Aiemmin virallisena kielenä oli myös tanska. Valtaosa väestöstä on eskimoita, tarkemmin inuiitteja. Grönlanti kuuluu maantieteellisesti Pohjois-Amerikkaan, mutta se lasketaan kuitenkin usein Eurooppaan varsinkin tämänkaltaisilla epätieteellisillä verkkosivuilla.
Ahvenanmaa on Suomelle kuuluva itsehallinnollinen saaristomaakunta Manner-Suomen ja Ruotsin välissä. Itsehallintonsa vuoksi Ahvenanmaa poikkeaa muista Suomen maakunnista merkittävästi. Ahvenanmaan virallinen kieli on ruotsi. Suomea opiskellaan yleisesti kouluissa, mutta se ei ole pakollista. Puhekielenä käytetään ahvenanmaan murretta, jossa on piirteitä sekä suomen- että riikinruotsista. Ahvenanmaa kuuluu EU:hun mutta ei sen veroalueeseen, mikä on tietyin rajoituksin mahdollistanut verottomat ostokset matkailuliikenteessä ja postimyynnissä. Mannersuomalaisilla ei automaattisesti ole Ahvenanmaalla kotiseutuoikeutta, mutta sen voi saada. Ahvenanmaa on vähitellen saanut itsenäisen valtion tunnusmerkkejä. Oman lipun se sai 1953, omat postimerkit 1984, autoihin sinivalkoiset rekisterikilvet 1992, maatunnuksen AX vuonna 2004 ja verkkotunnuksen .ax 2006. Ahvenanmaan itsenäisyydellä on jonkin verran kannatusta sekä maakunnassa että myös Manner-Suomen puolella, mutta itsenäistyminen ei kuitenkaan ole vireillä.
| Alue | Gibraltar | Guernsey | Jersey | Mansaari | Färsaaret | Grönlanti | Ahvenanmaa |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Lippu | 
| 
| 
| 
| 
| 
| 
|
| Virallinen nimi | Gibraltar | Bailiwick of Guernsey, Bailliage de Guernesey | Bailiwick of Jersey, Bailliage de Jersey | Isle of Man, Ellan Vannin | Føroyar, Færøerne | Kalaallit Nunaat (Grønland) | Landskapet Åland |
| Suomeksi | Guernseyn voutikunta | Jerseyn voutikunta | Ahvenanmaan maakunta | ||||
| Kuvaus | Brittiläinen itsehallintoalue Espanjan rannikolla | Englannin kruununsiirtomaa, saaristo Ranskan rannikolla | Englannin kruununsiirtomaa, saari Ranskan rannikolla | Englannin kruununsiirtomaa, saari Irlanninmerellä | Tanskan itsehallintoalue, saaristo Pohjois-Atlantilla | Tanskan itsehallintoalue, saari Pohjois-Atlantilla | Suomen itsehallinnollinen maakunta Itämerellä |
| Ala km2 | 6,5 | 78 | 116 | 572 | 1393 | 2,2 milj. | 1553 * |
| Väestö 2014 | 29 000 | 66 000 | 97 000 | 87 000 | 50 000 | 58 000 | 29 000 * |
| Valtio | Yhdistynyt kuningaskunta | ♔ (Engl) | ♔ (Engl) | ♔ (Engl) | Tanska | Tanska | Suomi |
| Muoto | Merentakainen alue, itsehallinto | Itsenäinen kruununsiirtomaa | Itsenäinen kruununsiirtomaa | Itsenäinen kruununsiirtomaa | Itsehallintoalue | Itsehallintoalue | Itsehallintoalue |
| Perustettu | 1713 | 1204 | 1204 | 1765 | 1948 | 1979 | 1922 |
| Viralliset kielet | englanti | englanti, ranska | englanti, ranska | englanti, manksi | fääri, tanska | grönlanti | ruotsi |
| Muut kielet | espanja, llanito | guernésiais, auregnais, sercquais | jèrriais | tanska | suomi | ||
| Valuutta ** | Gibraltarin punta GIP, 1:1 Englannin punta GBP | Guernseyn punta [GGP], 1:1 GBP | Jerseyn punta [JEP], 1:1 GBP | Mansaaren punta [IMP], 1:1 GBP | Färsaarten kruunu (setelit), Tanskan kruunu (kolikot) *** | Tanskan kruunu DKK | euro |
| Omat rahat | kyllä GIP | kyllä [GGP], lisäksi keräilyraha Alderneyn punta | kyllä [JEP] | kyllä [IMP] | kyllä, Färsaarten kruunu (setelit) | historiallisia | ei |
| Postimerkit | kyllä | kyllä | kyllä | kyllä | kyllä | kyllä | kyllä |
| Maatunnus | GI | GG | JE | IM | FO | GL | AX |
| Maatunnus 3‑kirj. | GIB | GGY | JEY | IMN | FRO | GRL | ALA |
| Autojen tunnus | GBZ | GBG Guernsey, GBA Alderney | GBJ | GBM | FO (aik. FR) | FIN (aik. SF) | |
| Autot epävirall. | FØ | KN (aik. GRO) | AX | ||||
| Verkkotunnus | .gi | .gg | .je | .im | .fo | .gl | .ax |
| Postinumero | GX11 1AA (Englanti) | GY... (Englanti) | JE... (Englanti) | IM... (Englanti) | FO nnn | 39nn (Tanska) | 22nnn (Suomi) |
| Puhelin | +350 | +44 1481 (Englanti) | +44 1534 (Englanti) | +44 1624 (Englanti) | +298 | +299 | +358 18 (Suomi) |
| IBAN-tilinro | GI | GB | GB | GB | FO | GL | FI |
| SEPA-aluetta | kyllä | kyllä | kyllä | kyllä | ei | ei | kyllä |
| EU-aluetta | ei (ero 2020) | ei | ei | ei | ei | ei (eronnut) | kyllä |
| EU-tullialuetta | ei | ei (ero 2021) | ei (ero 2021) | ei (ero 2021) | ei | ei | kyllä |
| EU-veroaluetta | ei | ei | ei | ei (ero 2021) | ei | ei | ei |
| Schengen-aluetta | kyllä, 2021 alkaen | ei | ei | ei | ei | ei | kyllä |
| Pohjoismaiden neuvosto | - | - | - | - | jäsen | jäsen | jäsen |
| Pohjoism. passivapaus | - | - | - | - | kyllä | ei | kyllä |
| Alue | Gibraltar | Guernsey | Jersey | Mansaari | Färsaaret | Grönlanti | Ahvenanmaa |
Useimmat näistä itsehallintoalueista laskevat liikkeelle omia rahojaan. Yhdelläkään itsehallintoalueella ei kuitenkaan ole täysin itsenäistä valuuttaa, vaan kyseessä on valuuttaunioni: paikallisen rahan arvo on sidottu emämaan valuuttaan.
Kaikki alueet ovat keksineet postimerkkien arvon tulonlähteenä. Postinumeronsa suhteen useimmat itsehallintoalueet kuuluvat emämaansa järjestelmään, poikkeuksena Färsaaret.
Puhelimen maatunnus on annettu osalle alueista, osa taas kuuluu emämaansa numeroalueeseen.
EU:n suhteen alueet ovat erikoistapauksia. Kaikki yllä olevat alueet poikkeavat emämaastaan suhteessaan EU:hun.
Euroopan itsehallintoalueet eivät lopu tähän. Yllä olevat alueet olivat niitä, joilla on eniten valtiollisia tunnusmerkkejä. Eräät maat, kuten Espanja, koostuvat itse asiassa kokonaan itsehallintoalueista.
Seuraavassa on kuvattu valikoima itsehallintoalueita, joilla on kansainvälisesti ottaen mielenkiintoinen asema. Pois on jätetty paljon itsehallintoalueita, jotka ehkä paremminkin muistuttavat tavallisia läänejä tai maakuntia.
Akrotiri ja Dhekelia ovat Kyproksen saarella sijaitsevat Englannin sotilastukikohdat. Tukikohdilla on itsehallinto. Ne ovat jäänne Englannin siirtomaakaudelta.
Athos tai Athosvuori on itsehallinnollinen munkkivaltio, joka sijaitsee Kreikassa. Athos koostuu niemestä, jolla on samanniminen vuori. Alue on ortodoksien hallitsema. Sinne pääsy on luvanvaraista. Naisilta ja naaraspuolisilta eläimiltä on alueelle pääsy kielletty.
Azorit ovat Portugalille kuuluva itsehallinnollinen saariryhmä Atlantilla.
Madeira on Portugalille kuuluva itsehallinnollinen saariryhmä Atlantilla. Maantieteelliseseti saaret kuuluvat Afrikkaan. Sekä Azorit että Madeira kuuluvat EU:hun eikä niillä ole kansainvälisesti katsoen mitään erityisasemaa.
| Alue | Akrotiri ja Dhekelia | Athos | Azorit | Madeira |
|---|---|---|---|---|
| Lippu | 
| 
| ||
| Virallinen nimi | Sovereign Base Areas of Akrotiri and Dhekelia, Περιοχές Κυρίαρχων Βάσεων Ακρωτηρίου και Δεκέλειας | Αὐτόνομη Μοναστικὴ Πολιτεία Ἁγίου Ὄρους | Região Autónoma dos Açores | Região Autónoma da Madeira |
| Suomeksi | Akrotirin ja Dhekelian suvereenit tukikohta-alueet | Pyhän Vuoren autonominen munkkivaltio | Azorien autonominen alue | Madeiran autonominen alue |
| Kuvaus | Englannin itsehallinnollisia sotilastukikohtia Kyproksella | Itsehallinnollinen munkkivaltio Kreikassa | Portugalin itsehallinnollinen saariryhmä Atlantilla | Portugalin itsehallinnollinen saariryhmä Atlantilla |
| Ala km2 | 254 | 335 | 2333 | 801 |
| Väestö (n. 2011) | 16 000 | 2 000 | 247 000 | 268 000 |
| Valtio | Yhdistynyt kuningaskunta | Kreikka | Portugali | Portugali |
| Muoto | Itsehallinnollisia tukikohtia | Itsehallinnollinen alue, munkkivaltio, vaalimonarkia | Itsehallintoalue | Itsehallintoalue |
| Perustettu | 1960 | 1927 | ||
| Viralliset kielet | englanti, kreikka | portugali | portugali | |
| Muut kielet | koinee-kreikka, kirkkoslaavi, venäjä, serbia, georgia, bulgaria, romania (liturginen ja siviilinen), kreikka | |||
| Valuutta | euro | euro | euro | euro |
| Omat rahat | ei | (historiallisia) | (historiallisia) | |
| Postimerkit | ei | kyllä | kyllä | kyllä |
| Maatunnus | ||||
| Maatunnus 3‑kirj. | ||||
| Autojen tunnus | ||||
| Verkkotunnus | ||||
| Postinumero | BFPO 57, BFPO 58 (Englanti) * | 63086, 63087 (Kreikka) | 95nn-nnn ... 99nn-nnn (Portugali) | 90nn-nnn ... 94nn-nnn (Portugali) |
| Puhelin | +357 (Kypros) | +30 23770 (Kreikka) | +351 292 (Portugali) | +351 291 (Portugali) |
| EU-aluetta | ei † | kyllä, muttei EU:n veroaluetta | kyllä | kyllä |
| Schengen-aluetta | ei | kyllä, mutta vierailu luvanvaraista | kyllä | kyllä |
| Alue | Akrotiri ja Dhekelia | Athos | Azorit | Madeira |
Ceuta ja Melilla ovat Marokon rannikolla sijaitsevia Espanjan autonomisia kaupunkeja. Kyseessä on kaksi erillistä itsehallintoaluetta. Kaupungit ovat ainoat EU:hun kuuluvat alueet Afrikan mantereella. Kaupungeilla on EU:ssa erityisasema. Melillaan kuuluu myös eräitä pieniä saaria ja yksi niemi (Peñón de Vélez de la Gomera), jotka myöskin sijaitsevat Marokon rannikolla mutta Melillasta erillään. Marokko on vaatinut alueita itselleen. Kaupungeille on poikkeuksellisesti varattu yhteinen maatunnus EA tullikäyttöä varten.
Kanariansaaret ovat Espanjalle kuuluva itsehallinnollinen saariryhmä Atlantilla. Maantieteellisesti saaret kuuluvat Afrikkaan. Kanariansaaret ovat EU-aluetta, mutta ne eivät kuulut EU:n arvonlisäveroalueeseen. Kanariansaarille on poikkeuksellisesti varattu oma maatunnus IC, mutta tunnus ei kuitenkaan ole virallinen kuten esimerkiksi Färsaarilla.
Kataloniaa nähtynä Montserratin vuorelta |
Katalonia on Espanjan itsehallintoalue. Katalonia sijaitsee koillis-Espanjassa Välimeren rannalla vasten Ranskan ja Andorran rajaa. Tämän sivun erityisalueista Kataloniaan kuuluvat myös Llívia ja Os de Civís. Katalonia julistautui kansanäänestyksen jälkeen itsenäiseksi Katalonian tasavallaksi lokakuussa 2017. Espanja kuitenkin katsoi Katalonian olevan erottamaton osa Espanjaa eikä itsenäisyys toteutunut.
| Alue | Ceuta | Melilla | Kanariansaaret | Katalonia |
|---|---|---|---|---|
| Lippu | 
| 
| 
| 
|
| Virallinen nimi | Ciudad Autónoma de Ceuta | Ciudad Autónoma de Melilla | Islas Canarias | Cataluña, Catalunya, Catalonha |
| Suomeksi | Ceutan autonominen kaupunki | Melillan autonominen kaupunki | ||
| Kuvaus | Espanjan itsehallinnollinen kaupunki Marokon rannikolla | Espanjan itsehallinnollinen kaupunki Marokon rannikolla | Espanjan itsehallinnollinen saariryhmä Atlantilla | Espanjan itsehallintoalue |
| Ala km2 | 19 | 12 | 7493 | 32 114 |
| Väestö (n. 2011) | 82 000 | 73 000 | 2 200 000 | 5,5 milj. |
| Valtio | Espanja | Espanja | Espanja | Espanja |
| Muoto | Itsehallinnollinen kaupunki | Itsehallinnollinen kaupunki | Itsehallintoalue | Itsehallintoalue |
| Perustettu | 1995 | 1995 | ||
| Viralliset kielet | espanja | espanja | espanja | katalaani, espanja, Val d'Aranissa myös araneesi |
| Muut kielet | ||||
| Valuutta | euro | euro | euro | euro |
| Omat rahat | ||||
| Postimerkit | kyllä | |||
| Maatunnus | EA * | EA * | IC * | |
| Maatunnus 3‑kirj. | ||||
| Autojen tunnus | E (Espanja) | E (Espanja) | E (Espanja) | E (Espanja) |
| Verkkotunnus | (.cat) *** | |||
| Postinumero | 510nn (Espanja) | 520nn (Espanja) | 35nnn, 38nnn (Espanja) | 08nnnn, 17nnn, 25nnn, 43nnn (Espanja) |
| Puhelin | +34 856, +34 956 (Espanja) ** | +34 852, +34 95n (Espanja) ** | +34 822, +34 828 +34 922, +34 928 (Espanja) | +34 93/972/973/977
+34 872/873/877 (Espanja) |
| EU-aluetta | kyllä, muttei EU:n tulli- tai veroaluetta | kyllä, muttei EU:n tulli- tai veroaluetta | kyllä, muttei EU:n veroaluetta | kyllä |
| Schengen-aluetta | kyllä, mutta rajatarkastus poistuttaessa | kyllä, mutta rajatarkastus poistuttaessa | kyllä | kyllä |
| Alue | Ceuta | Melilla | Kanariansaaret | Katalonia |
Nämä itsehallintoalueet ovat selvästi vähemmän itsenäisen valtion kaltaisia kuin aiemmin esitellyt. Niillä ei ole omaa kieltä, ne eivät liikkeelle omia rahojaan eikä autoillakaan ole omaa tunnusta. Puhelin- ja postinumerointi eivät ole itsenäisiä vaan kuuluvat joko emämaan tai naapurimaan järjestelmään. Omia postimerkkejä kuitenkin julkaistaan monella alueella. Moni alue muodostaa erikoistapauksen suhteessa EU:hun.
Seuraavaan on valittu eräitä muita Euroopan erityisalueita. Ne eivät ole samalla tavoin itsehallintoalueiksi katsottavia alueita kuin yllä, mutta niillä on erityinen asema Euroopassa. Listaan on lisäksi otettu Kallankarit.
Pohjois-Irlanti on Englannille tai tarkkaan ottaen Yhdistyneelle kuningaskunnalle kuuluva alue Irlannin saarella. Alueen asema on ollut hyvin kiistanalainen ja se on aiheuttanut paljon levottomuuksia. Pohjois-Irlannin rahayksikkö on emämaan Englannin punta, mutta alueella on myös omat puntasetelinsä – useita erilaisia. Usealla Pohjois-Irlannissa toimivalla yksityispankilla on oikeus laskea liikkeelle omia setelimallejaan. Emämaansa mukana myös Pohjois-Irlanti on eronnut EU:sta vuonna 2020. Eron jälkeen Pohjois-Irlanti sai kuitenkin erityisaseman EU-tavarakaupassa: tavarakaupassa Pohjois-Irlannin katsotaan kuuluvan EU-alueeseen, palveluiden kaupassa sen sijaan ei.
Helgoland on Saksalle kuuluva pieni saariryhmä Pohjanmerellä. Alue nauttii verovapaudesta. Toisen maailmasodan jälkeen Helgoland yritettiin räjäyttää taivaan tuuliin, koska sitä oli käytetty sotilaallisiin tarkoituksiin. Räjäytys ei riittänyt tuhoamaan koko saarta ja asukkaat saivat palata sinne.
Huippuvuoret (Svalbard) on Norjalle kuuluva saaristo Jäämerellä. Huippuvuorten alueeseen kuuluu myös Karhusaari, vaikka se sijaitseekin erillään. Huippuvuoret kuuluu Norjan kuningaskuntaan eikä ole sen siirtomaa. Kansainvälisen sopimuksen mukaan myös muilla mailla on oikeus hyödyntää Huippuvuorten mineraalivaroja ja niinpä Neuvostoliitto ja sittemmin Venäjä onkin harjoittanut saarilla kaivostoimintaa. Huippuvuoret on alhaisen verotuksen alue ja se on myös demilitarisoitu. Saarilla on aiemmin käytetty puhekielenä russenorskia, joka on norjan ja venäjän sekoitus. Maakoodi SJ on yhteinen Jan Mayen -saaren kanssa. Verkkotunnus .sj on varattu, mutta sitä ei ole otettu käyttöön. Norjan emämaasta poiketen Huippuvuoret ei kuulu Schengen-alueeseen eikä myöskään pohjoismaiseen passivapausalueeseen.
Jan Mayen on Norjalle kuuluva saari Jäämerellä. Saarilla ei ole vakituisia asukkaita, mutta siellä kuitenkin asuu pieni määrä henkilökuntaa. Jan Mayen kuuluu Norjan kuningaskuntaan, se ei ole Norjan siirtomaa eikä sillä ole itsehallintoa.
Saimaan kanava on Suomen Venäjältä vuokraama alue. Vain Venäjän puoleinen alue on vuokrattu; Suomen puoleinen alue on aivan tavanomaista Suomen aluetta. Vuokra-alue käsittää Saimaan kanavan, maantien sekä näiden välisen alueen. Vuokra-alueella ovat voimassa Venäjän lait, mutta Suomen lakia noudatetaan eräiltä osin.
Kallankarit sijaitsevat Perämerellä Kalajoen edustalla. Saaret koostuvat Maakallasta ja pienemmästä Ulkokallasta. Alueen omistaa Suomen valtio, mutta sitä koskee Ruotsin kuninkaan aikanaan myöntämä kalastajien paikallishallinto. Tämän merkitys on ollut kiistanalainen, mutta se on edelleen voimassa ainakin rajallisesti, ainakin Maakallalla. Tilanne ei ole kuitenkaan johtanut varsinaiseen itsehallintoon tai kansainvälisesti tunnustettuun asemaan kuten Ahvenanmaan kohdalla on käynyt. Kallankarien liittyminen EU:hun on kiistetty, mutta tämä ei näytä johtaneen mihinkään, joten käytännössä karit kuuluvat EU:hun.
| Alue | Pohjois-Irlanti | Helgoland | Huippuvuoret | Jan Mayen | Saimaan kanava | Kallankarit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lippu | 
| |||||
| Virallinen nimi | Northern Ireland | Helgoland | Svalbard | Jan Mayen | Сайменский канал | |
| Kuvaus | Yhdistyneen kuningaskunnan alue Irlannin saarella | Saksan saariryhmä Pohjanmerellä | Norjan saaristo Jäämerellä | Norjan saari Jäämerellä | Suomen vuokraama alue Venäjällä | Suomen saaria Kalajoen edustalla |
| Ala km2 | 13 576 | 1,7 | 61 022 | 373 | n. 0,2 | |
| Väestö 2014 | 1,8 milj. | 1 400 | 2 000 | 18 työntekijää, ei pysyvää asutusta | ||
| Valtio | Yhdistynyt kuningaskunta | Saksa | Norja | Norja | Suomi / Venäjä | Suomi |
| Muoto | Yhdistyneen kuningaskunnan alue | Saksan alue | Norjan alue | Norjan alue | Suomen vuokra-alue | Suomen alue |
| Perustettu | 1921 | 1920 | 1929 | 1963 | 1669 | |
| Viralliset kielet | englanti | Helgolandin friisi (pohjoisfriisi), saksa | norja | norja | venäjä | |
| Muut kielet | iiri, ulsterinskotti | venäjä, aik. myös russenorsk | suomi | |||
| Valuutta | Englannin punta GBP | euro | Norjan kruunu NOK | Norjan kruunu NOK | euro | euro |
| Omat rahat | kyllä, GBP-arvoisia seteleitä | ei | (historiassa ruplia) | - | ei | ei |
| Postimerkit | (historiallisia) | (historiallisia) | kyllä (paikallisposti) | ei | ei | ei |
| Maatunnus | XI * | SJ | SJ | |||
| Maatunnus 3‑kirj. | SJM | SJM | ||||
| Autojen tunnus | ||||||
| Verkkotunnus | .sj (ei käytössä) | .sj (ei käytössä) | ||||
| Postinumero | BT... (Englanti) | 27498 (Saksa) | 917n (Norja) | 8099 (Norja) | ||
| Puhelin | +44 28 (Englanti) | +49 4725 (Saksa) | +47 79 (Norja) | +47 (Norja) | ||
| EU-aluetta | ei (ero 2020 *) | kyllä, muttei EU:n tulli- tai veroaluetta | ei | ei | ei | kyllä |
| Schengen-aluetta | ei | kyllä | ei | kyllä | ei | kyllä |
| Pohjoismaiden neuvosto | - | - | ei | ei | ei | ei |
| Pohjoismainen passivapaus | - | - | ei | ei | ei | kyllä |
| Alue | Pohjois-Irlanti | Helgoland | Huippuvuoret | Jan Mayen | Saimaan kanava | Kallankarit |
|
Euroopassa on muutamia "tavallisia" alueita, jotka ovat kuitenkin ainakin osittain vapaita arvonlisäverosta ja tulleista.
Livigno. Italian alppilaakso Sveitsin rajalla. Arvonlisäverovapaa alue: ei kuulu EU:n tulli- tai veroalueeseen. Erivapauden vuoksi alueella myydään tiettyjä tuotteita halvemmalla kuin muualla, minkä vuoksi siitä on tullut ostosmatkailun kohde. Livignon kaupungin keskustassa on runsaasti verovapaita myymälöitä. Verovapaita kauppoja on myös teiden varsilla keskustan ulkopuolella. Myyntiartikkeleita ovat mm. polttonesteet, alkoholi, tupakka, parfyymit, elintarvikkeet ja monenlaiset kestokulutustavarat kuten vaatteet, kellot, lelut ja niin edelleen. Ostosturismin lisäksi alueella on muutakin turismia ja mm. runsaasti laskettelurinteitä. Verovapaa alue kattaa koko Livignon kunnan, mukaan lukien Trepallen kylän. Yli 2 kilometrin korkeudessa sijaitseva Trepalle on Italian korkein asuttu kylä. Livignoon pääsee talvisin vain Sveitsistä. Kesäisin pääsee Livignoon myös Italian puolelta. Livignon ja muun Italian välissä on tulliasema.
Luganojärvi. Järvi Italian ja Sveitsin rajalla. Italialle kuuluva vesialue järven lounaiskulmassa (Ponte Tresan ja Porto Ceresion välissä) on arvonlisäverovapaa: se ei kuulu EU:n tulli- tai veroalueeseen. Sveitsille kuuluva vesialue ei ole vastaavalla tavalla erityisaluetta.
Samnaun, huoltoasema. Taustalla Itävalta. |
Samnaun ja Sampuoir. Sveitsin syrjäisiä laaksoja Graubündenin kantonissa Itävallan rajalla. Saksankielistä aluetta. Historiallisista syistä laaksot eivät kuulu Sveitsin tullialueeseen. Arvonlisävero on käytössä palveluille, mutta tavarakaupassa on poikkeusjärjestely. Tulli- ja veroedun vuoksi alueella voidaan myydä tiettyjä tuotteita muuta Sveitsiä halvemmalla. Laaksoista Samnaunissa on useita kyliä. Sen sijaan viereinen Sampuoir on lähes asumaton; Sampuoirin suulla kuitenkin sijaitsee huoltoasema ja kauppa. Laaksojen erityisasema perustuu siihen, että alueen ainoa tieyhteys kulki aiemmin Itävallan kautta. Sittemmin sinne on rakennettu kapea tie myös Sveitsin puolelta, mutta erityisasema on säilynyt. Alue kilpailee ostosmatkaajista läheisen Livignon kanssa.
| Alue | Livigno | Luganojärvi | Samnaun ja Sampuoir |
|---|---|---|---|
| Virallinen nimi | Comune di Livigno | Acque italiane del lago di Lugano | Zollausschlussgebiet Samnaun und Sampuoir |
| Suomeksi | Livignon kunta | Luganojärven italialaiset vesialueet | Tullialueen ulkopuolinen alue Samnaun ja Sampuoir |
| Kuvaus | tulli- ja alv-vapaa kunta Italiassa | tulli- ja alv-vapaa järvialue Italiassa | tulli- ja osittain alv-vapaa alue Sveitsissä |
| Ala km2 | 227 | 18 | |
| Väestö 2014 | 6300 | 0 | 800 |
| Valtio | Italia | Italia | Sveitsi |
| Muoto | Italian kunta | Italian vesialue | Sveitsin alue |
| Perustettu | |||
| Viralliset kielet | |||
| Muut kielet | |||
| Valuutta | euro | euro | Sveitsin frangi CHF |
| Omat rahat | |||
| Postimerkit | |||
| Maatunnus | |||
| Maatunnus 3‑kirj. | |||
| Autojen tunnus | |||
| Verkkotunnus | |||
| Postinumero | 23030 (Italia) | 7563 (Sveitsi) | |
| Puhelin | 0342 (Italia) | ||
| EU-aluetta | kyllä, muttei EU:n tulli- tai veroaluetta | kyllä, muttei EU:n tulli- tai veroaluetta | ei |
| Schengen-aluetta | kyllä (mutta tullitarkastus) | kyllä | kyllä |
Eräillä valtioilla on irrallisia alueita, joilla ei ole maayhteyttä valtion muihin osiin. Tällaisia alueita kutsutaan eksklaaveiksi. Jotta alueelle pääsisi, on kuljettava vieraan valtion kautta tai sitten vesitietä tai lentäen. Seuraavassa on listattu Euroopan eksklaaveja.
Seuraavat EU-maiden irralliset alueet eli eksklaavit sijaitsevat varsinaisen EU-alueen ulkopuolella. Sijainnistaan huolimatta alueet kuuluvat EU:hun. Nämä alueet eivät kuulu EU:n tulli- tai veroalueeseen, vaikka ne muuten kuuluvatkin EU:hun.
Büsingen am Hochrhein. Saksan alue Sveitsin rajojen sisäpuolella, Sveitsin ja Saksan rajan läheisyydessä. Euro on virallinen valuutta, mutta Sveitsin frangi käy. Ei kuulu EU:n ALV- tai tullialueeseen, vaan kuuluu Sveitsin tullialueeseen. Puhelimet kuuluvat sekä Sveitsin (+41 52) että Saksan (+49 7734) numerointijärjestelmään. Paikkakunnalla on sekä sveitsiläinen (8238) että saksalainen (78266) postinumero.
Campione d'Italia. Italian kunta Sveitsin rajojen sisäpuolella Ticinossa, Luganonjärven rannalla. Arvonlisäverovapaa alue. Kuuluu Sveitsin tullialueeseen. Postiosoitteeseen käy joko italialainen (I-22060) tai sveitsiläinen (CH-6911) postinumero. Puhelimet kuuluvat pääosin Sveitsin puhelinnumerointiin (aluenumero +41 91). Osa julkisista palveluista on Sveitsin järjestämiä. Alueella on Euroopan suurin kasino.
Ceuta ja Melilla. Espanjan autonomisia kaupunkeja Marokon rannikolla. Lisätietoja edellä.
Peñón de Vélez de la Gomera. Espanjalle kuuluva pieni niemi Marokon rannikolla. Sotilaslinnake. Kuuluu Melillan alueeseen yhdessä Marokon rannikolla sijaitsevien Espanjan saarten kanssa (Isla de Alborán, Islas Chafarinas, Peñon de Alhucemas).
Kyproksen saarella on useita eksklaaveja, joista osa kuuluu EU:hun ja osa ei.
Akrotiri ja Dhekelia. Englannin sotilastukikohtia Kyproksella. Akrotiri sijaitsee kokonaan Kyproksen tasavallan rajojen sisäpuolella. Dhekelia puolestaan katkaisee Kyproksen useampiin toisistaan erillisiin palasiin. Alueet eivät kuulu EU:hun, mutta kylläkin EU:n veroalueeseen (Britannian EU-eron jälkeinen siirtymäkausi 2020). EU-lait ovat, tai ovat olleet, tukikohdissa ilmeisesti joiltain osin voimassa.
Dhekelian voimalaitos, Ormideia ja Xylotymvou. Kyproksen tasavallan alueita Englannille kuuluvan Dhekelian sotilastukikohdan sisällä. Alueet kuuluvat EU:hun, mutta niillä ei ole maayhteyttä muuhun Kyprokseen kuin EU-alueeseen kuulumattoman sotilastukikohdan kautta.
Kyproksen kaakkoiskärki. Kyproksen tasavallan alue saaren kaakkoiskärjessä. Alue kuuluu EU:hun. Maayhteyden muuhun Kyprokseen kuitenkin katkaisee Englannille kuuluva Dhekelian sotilastukikohta, joka ei kuulu EU-alueeseen.
Erenköy (Kokkina). Pohjois-Kyproksen alue Kyproksen tasavallan rannikolla. Ei maayhteyttä muuhun Pohjois-Kyprokseen. Alue ei kuulu EU:hun.
EU-mailla on lukuisia muitakin irrallisia alueita, joista ei ole maayhteyttä emämaahan. Nämä eksklaavit eivät muodosta EU:n suhteen mitään poikkeustapausta, sillä ne sijaitsevat toisen EU-maan sisällä tai rajalla.
Baarle-Hertog ja Baarle-Nassau. Kuntia Belgian ja Hollannin rajalla. Baarle-Hertog kuuluu Belgiaan ja Baarle-Nassau Hollantiin. Kunnat sijaitsevat toistensa kanssa sisäkkäin erittäin monimutkaisella tavalla. Kummankin kunnan alueita on naapurikunnan sisällä naapurimaan puolella.
|
Llívia. Espanjan kaupunki Ranskan rajojen sisäpuolella Pyreneiden vuoristossa Kataloniassa. Ranskalle kuuluva parin kilometrin levyinen suikale erottaa Llívian muusta Kataloniasta. Lisää Llíviasta
Ruitzhof, Mützenich, Rückschlag ja osin Lammersdorf ja Roetgen (Vennbahn). Saksan alueita Belgian rajojen sisäpuolella. Alueet erottaa Saksasta kapea, Belgialle kuuluva Vennbahn-niminen entisen junaradan alue. Junarata on jo purettu, mutta entisen junaradan maa-ala kuuluu edelleen Belgialle. Tämän vuoksi Saksalle kuuluvilta maa-alueilta ei ole yhteyttä muuhun Saksaan.
Seuraavat eksklaavit kuuluvat maille, jotka eivät kuulu EU:hun.
Dubki (Дубки). Venäjän autiokylä Pihkovanjärven rannalla Viron rajalla. Ei maayhteyttä muuhun Venäjään.
Kaliningradin alue (Калининградская область). Venäjän alue Baltiassa Puolan ja Liettuan välissä. Ei maayhteyttä muuhun Venäjään. Entistä Itä-Preussia.
Sankovo ja Medvežje (Саньково и Медвежье). Venäjälle kuuluva asumaton alue Valko-Venäjän rajojen sisäpuolella. Hylätty Tšernobylin ydinonnettomuuden jälkeen saastumisen vuoksi.
Sastavci. Bosnia ja Hertsegovinan Serbitasavallalle kuuluva kylä Serbian rajojen sisäpuolella.
Säkkijärven ja Juustilan välinen alue. Venäjälle nykyisin kuuluva alue Saimaan kanavan vuokra-alueen ja Suomen rajan välissä. Tiukasti tulkiten tämäkin on eksklaavi. Alueelta ei ole maayhteyttä muuhun Venäjään, sillä vesireitit ja Suomen vuokraama kanava-alue katkaisevat yhteyden. Tieyhteys on kuitenkin siltojen kautta.
Funktionaaliseksi eli toiminnalliseksi eksklaaviksi kutsutaan aluetta, jolla kyllä on maayhteys emämaahansa, mutta tieyhteys kulkee kuitenkin jonkin toisen valtion kautta. Tällaisia alueita on tyypillisesti vuoristoisilla rajaseuduilla. Maastosta johtuen tieyhteys on järjestetty vieraan valtion kautta sen sijaan, että olisi rakennettu suora tie emämaasta.
Bagni di Craveggia. Italian puolella sijaitseva kylpylä ja laakso, jonne on tieyhteys vain Sveitsin Ticinosta. Italian ja Sveitsin rajan läheisyyteen on kuuman lähteen yhteyteen aikoinaan rakennettu kylpylä, joka kuitenkin raunioitui. Kylpylää on nyttemmin korjattu. Alueelle pääsee tiettävästi vain jalkaisin. Yhden tiedon mukaan alueen valuuttana käytettäisiin Sveitsin frangia.
Drumard. Irlannin alue, jonne tieyhteys vain Pohjois-Irlannin puolelta. (Mahdollisesti Summerhill-niminen Pohjois-Irlannin kylä samalla seudulla on tieyhteydessä vain Irlannin puolelle, mutta tätä tietoa en ole pystynyt tarkistamaan.)
Dubrovnik-Neretvan eteläosa. Kroatian alue Bosnia ja Hertsegovinan rannikolla. Tieyhteys muuhun Kroatiaan kulkee Bosnia ja Hertsegovinan kautta.
Jungholz. Itävallan kunta, johon pääsee vain Saksan kautta. Jungholz "roikkuu" kiinni muussa Itävallassa yhden, vuoren huipulla sijaitsevan pisteen kautta. Alueella sijaitsee muutama pieni kylä. Jungholzin keskustassa on laskettelurinne. Jungholz kuuluu Saksan tullialueeseen ja siellä on sama arvonlisäverokanta kuin Saksassa. Alueella on sekä Itävallan että Saksan postinumerointi, mutta puhelinliikenteessä käytetään Itävallan suuntanumeroa. Lisää Jungholzista
|
|
Kleinwalsertal. Itävallan alppilaakso, jonne on tieyhteys vain Saksan Oberstdorfin kautta. Laaksossa sijaitsee Mittelbergin kunta. Alue on melko suuri. Alueen kyliä ovat Mittelbergin lisäksi Hirschegg ja Riezlern. Laaksossa on paljon majoitusliikkeitä. Kesä- sekä talviturismi on kehittynyttä. Tulli, arvonlisävero, postinumerointi ja puhelimen suuntanumero ovat kuten Jungholzissa. Lisää Kleinwalsertalista
Rißtal (Risstal). Itävallan alppilaakso, jonne on tieyhteys vain Saksasta. Innsbruckin pohjoispuolella sijaitseva Rißtal on syrjäinen ja harvaan asuttu. Laakson ainoa ympäri vuoden asuttu kylä on pieni Hinterriß (Hinterriss). Laakson perällä sijaitseva toinen kylä, Eng, on asuttu vain kesäisin. Toisin kuin maantieteellisesti samanlaisella Kleinwalsertalilla, Rißtalilla ei ole mitään erityisasemaa. Posti- ja puhelinnumerointi on Itävallan eikä Rißtal myöskään kuulu Saksan tullialueeseen. Lisää Rißtalista
Hinterriß, Rißtal |
|
Os de Civís. Espanjan kylä, jonne on tieyhteys vain Andorrasta. Pikkukylä sijaitsee Pyreneiden vuoristossa 2 km Andorran rajalta Kataloniassa. Lisää Os de Civísistä
Seuraavassa on esitelty Euroopan kiistanalaisia alueita. Teksti ei ota kantaa siihen, mihin valtioon alueiden tulisi kuulua.
Euroopassa ja sen reunamilla on huomattavan monta kiistanalaista valtiota. Ne julistautuneet itsenäisiksi, mutta entinen emämaa ei ole itsenäisyyttä tunnustanut. Kansainvälisen tunnustuksenkin kanssa on vähän niin ja näin.
Abhasia on Georgiasta yksipuolisesti itsenäiseksi julistautunut tasavalta. Se sijaitsee Georgian länsiosassa Mustanmeren rannalla. Abhasia oli Georgiaan kuulunut autonominen tasavalta. Georgia itsenäistyi Neuvostoliitosta tämän hajotessa 1991. Keväällä 1992 Abhasia julistautui itsenäiseksi Georgiasta. Sitä seurasi Abhasian sota 1992–1993. Sota päättyi tulitaukoon ja Abhasiasta tuli ns. jäätynyt konflikti. Valtio on de facto itsenäinen, ja sillä on monia itsenäisen valtion tunnusmerkkejä. Abhasian itsenäisyyden on kuitenkin tunnustanut vain muutama valtio, joista yksi on Venäjä. Georgia pitää aluetta itselleen kuuluvana.
Etelä-Ossetia on Georgiasta yksipuolisesti itsenäiseksi julistautunut tasavalta. Se sijaitsee Kaukasuksella Georgian pohjoisosassa Venäjän rajalla. Etelä-Ossetia oli Georgian neuvostotasavaltaan kuulunut autonominen tasavalta. Se julistautui itsenäiseksi Georgiasta Neuvostoliiton hajotessa 1991. Alueella käytiin Etelä-Ossetian sota 1991–1992. Lyhyt sota syttyi uudelleen 2008, tällä kertaa Venäjän ja Georgian välillä. Etelä-Ossetia on ns. jäätynyt konflikti. Valtio on de facto itsenäinen, ja sillä on monia itsenäisen valtion tunnusmerkkejä. Etelä-Ossetian itsenäisyyden on kuitenkin tunnustanut vain muutama valtio, joista yksi on Venäjä. Georgia pitää aluetta itselleen kuuluvana.
Kosovo on Serbiasta yksipuolisesti itsenäistynyt tasavalta. Serbia pitää Kosovoa omana maakuntanaan. Kosovon tasavalta on osittain tunnustettu kansainvälisesti. Euroopan muihin kiistanalaisiin alueisiin verrattuna tunnustus on varsin laajaa.
Pohjois-Kypros eli Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta on kiistanalainen alue Kyproksen saaren pohjoisosassa. Tasavalta on julistautunut itsenäiseksi jo ajat sitten, mutta Turkin lisäksi mikään muu valtio ei ole sitä tunnustanut. Alue ei käytännössä kuulu EU:hun. Asukkaat ovat turkinkielisiä.
Transnistria eli Transdnestria on yksipuolisesti itsenäistynyt alue, joka irtautui Moldovasta Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä. Alue sijaitsee Moldovan itärajalla Dnestr-joen ja Ukrainan rajan välissä. Moldova pitää aluetta itselleen kuuluvana. Transnistrialla ei ole kansainvälistä tunnustusta, mutta sillä on monia itsenäisen valtion tunnusmerkkejä. Alueen tavoitteena on ollut liittyä Venäjään. Alueella sijaitsee venäläisiä joukkoja.
| Alue | Abhasia | Etelä-Ossetia | Kosovo | Pohjois-Kypros | Transnistria l. Transdnestria |
|---|---|---|---|---|---|
| Lippu | 
| 
| 
| 
| 
|
| Virallinen nimi | Аҧсны Аҳәынҭқарра, Республика Абхазия | Республикӕ Хуссар Ирыстон, Республика Южная Осетия | Republika e Kosovës, Република Косово | Kuzey Kıbrıs Türk Cumhuriyeti | Република Молдовеняскэ Нистрянэ, Приднестрoвская Молдавская Республика, Придністровська Молдавська Республіка |
| Suomeksi | Abhasian tasavalta | Etelä-Ossetian tasavalta | Kosovon tasavalta | Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta | Dnestrin moldovalainen tasavalta |
| Kuvaus | Yksipuolisesti itsenäistynyt Georgian autonominen tasavalta | Yksipuolisesti itsenäistynyt Georgian alue | Yksipuolisesti itsenäistynyt Serbian ent. maakunta | Yksipuolisesti itsenäistynyt alue Kyproksen saarella | Moldovasta yksipuolisesti itsenäistynyt alue |
| Ala km2 | 8 660 | 3 900 | 10 887 | 3 355 | 4 163 |
| Väestöarvio (2014) | 241 000 | 50 000 | 1,9 milj. | 300 000 | 505 000 |
| Eronnut valtiosta | Georgia | Georgia | Serbia | Kypros | Moldova |
| Muoto | tasavalta, niukasti tunnustettu | tasavalta, niukasti tunnustettu | tasavalta, osittain tunnustettu | tasavalta, vain Turkin tunnustama | tasavalta, ei tunnustettu |
| Perustettu | 1992 | 1991 | 2007 | 1983 | 1990 |
| Viralliset kielet | abhaasi, venäjä | osseetti, venäjä | albania, serbia | turkki | venäjä, moldova (kyrillisin kirjaimin), ukraina |
| Muut kielet | georgia, mingreli, svani, armenia, kreikka | georgia | |||
| Valuutta | Venäjän rupla RUB, Abhasian apsar *** | Venäjän rupla RUB | euro | Turkin liira TRY | Transnistrian rupla |
| Omat rahat | keräilyrahoja *** | kyllä | |||
| Postimerkit | kyllä | kyllä | kyllä | ||
| Maatunnus | XK * | ||||
| Maatunnus 3‑kirj. | XKS tai XKX * | ||||
| Autojen tunnus | ABH ** | RSO ** | RKS ** | PMR ** | |
| Olympiatunnus | KOS | ||||
| Verkkotunnus | .nc.tr | ||||
| Postinumero | nnnnn | 99nnn (Turkki) | MD-nnnn | ||
| Puhelin | +995 44 (Georgia), +7 840, +7 940 (Venäjä) | +7 9971, +7 9976, +7 99744, +7 995344 (Venäjä) | +383 (alk. 2017) | +90 392 (Turkki) | +373 5 (Moldova) |
| IBAN-tilinro | XK | ||||
| EU-aluetta | ei | ei | ei | ei | ei |
| Schengen-aluetta | ei | ei | ei | ei | ei |
| Alue | Abhasia | Etelä-Ossetia | Kosovo | Pohjois-Kypros | Transnistria |
Venäjä on vuoden 2014 jälkeen valloittanut Ukrainalta useita alueita ja julistanut liittäneensä ne itseensä vastoin Ukrainan tahtoa. Teksti kuvaa tilannetta syyskuun lopussa 2022. Ukrainan ja Venäjän välisestä sodasta johtuen tilanne saattaa muuttua nopeastikin.
Krim on Etelä-Ukrainassa sijaitseva venäläisenemmistöinen autonominen tasavalta. Vuonna 2014 Venäjän joukot miehittivät Krimin. Krim julistautui itsenäiseksi ja liittyi saman tien Venäjään. Ukraina vastusti liitosta eikä se ole saanut laajaa kansainvälistä tunnustusta, vaikkakin Venäjä on sittemmin hallinnut aluetta. Krimillä sijaitsee myös Venäjän aiemmin Ukrainalta vuokraama Sevastopolin laivastotukikohta.
Donbass on Ukrainan itäosassa sijaitseva alue, joka koostuu Donetskin ja Luhanskin alueista (oblasteista). Vuonna 2014 julistautuivat molemmat alueet itsenäisiksi kansantasavalloiksi. Ukraina vastusti tätä ja tilanne johti monivuotiseen sotaan. Kansantasavaltoja pidettiin Venäjästä riippuvaisina ns. nukkevaltioina eivätkä ne saavuttaneet kansainvälistä tunnustusta itsenäisinä valtioina. Kansantasavallat ilmoittivat yhdistyvänsä Novorossijan valtioliitoksi jo vuonna 2014, mutta valtioliitto peruuntui 2015. Helmikuussa 2022 Venäjä tunnusti kansantasavallat itsenäisiksi, lähetti niihin sotajoukkoja ja hyökkäsi muutaman päivän kuluttua Ukrainaan. Syyskuussa 2022 kansantasavalloissa järjestettiin tekaistuiksi sanotut kansanäänestykset, joiden jälkeen Venäjä julisti liittäneensä alueet itseensä. Tuohon aikaan alueilla käytiin aktiivisesti sotaa eikä varsinkaan Donetskin alue ollut kokonaan Venäjän hallinnassa. Alueiden rajat ovat muutenkin vaihdelleet sotatilanteen mukaan.
Hersonin ja Zaporižžjan alueet (oblastit) ovat Ukrainan eteläosissa sijaitsevia alueita, joille Venäjä vuonna 2022 hyökkäsi ja miehitti osittain. Syyskuussa 2022 alueilla järjestettiin tekaistuiksi sanotut kansanäänestykset. Äänestysten jälkeen Venäjä tunnusti alueet itsenäisiksi ja julisti saman tien liittäneensä ne itseensä. Tuossa vaiheessa alueilla käytiin aktiivisesti sotaa eivätkä alueet olleet kokonaan Venäjän hallinnassa.
| Alue | Donetskin kansantasavalta | Luhanskin kansantasavalta |
|---|---|---|
| Lippu | 
| 
|
| Virallinen nimi | Донецкая народная республика, Донецька Народна Республіка | Луганская народная республика, Луганська Народна Республіка |
| Suomeksi | Donetskin kansantasavalta | Luhanskin kansantasavalta |
| Kuvaus | Yksipuolisesti itsenäistynyt alue Itä-Ukrainassa | Yksipuolisesti itsenäistynyt alue Itä-Ukrainassa |
| Ala km2 | ||
| Väestöarvio (2014) | 2,7 milj. | |
| Eronnut valtiosta | Ukraina 2014 | Ukraina 2014 |
| Liittynyt valtioon | Venäjä 2022 | Venäjä 2022 |
| Muoto | kansantasavalta, vain Venäjän tunnustama | kansantasavalta, vain Venäjän tunnustama |
| Viralliset kielet | venäjä, ukraina | venäjä, ukraina |
| Muut kielet | ||
| Valuutta | ||
| Omat rahat | ei | ei |
| Postimerkit | ||
| Maatunnus | ||
| Maatunnus 3‑kirj. | ||
| Autojen tunnus | DPR * | LPR * |
| Verkkotunnus | ||
| Postinumero | ||
| Puhelin | ||
| EU-aluetta | ei | ei |
| Schengen-aluetta | ei | ei |
Seuraavat alueet ovat myös kiistanalaisia. Niiden ei väitetä olevan itsenäisiä valtioita.
Isla de Perejil on Espanjalle kuuluva pieni asumaton saari Marokon rannikolla Ceutan kaupungin länsipuolella. Marokko on vaatinut Espanjalta saaren palautusta. Saaren status on epäselvä.
Kyproksen "vihreä linja" eli YK:n valvoma neutraali vyöhyke sijaitsee Pohjois-Kyproksen ja Kyproksen tasavallan välissä. Vyöhyke kulkee verraten kapeana alueena Kyproksen saaren poikki.
Skotlanti on pyrkinyt itsenäistymään rauhanomaisesti siinä toistaiseksi kuitenkaan onnistumata. Skotlanti on Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluva maa, joka järjesti kansanäänestyksen itsenäistymisestä 2014. Äänestäjien enemmistö ei kuitenkaan kannattanut itsenäistymistä. Britannian ero EU:sta on pitänyt itsenäistymisen skottien asialistalla senkin jälkeen.
Eräillä muillakin Euroopan alueilla, kuten Kataloniassa, on ollut itsenäisyyspyrkimyksiä.
Muita tällä sivulla aiemmin mainittuja kiistanalaisia alueita ovat tai ovat olleet mm. Gibraltar, Ceuta ja Melilla, Pohjois-Irlanti sekä Akrotiri ja Dhekelia.
Maatunnus on ISO:n standardoima, yleiskäyttöinen maatunnus, josta on kaksi versiota: 2-kirjaiminen ja 3-kirjaiminen. Autojen maatunnus voi olla erilainen. Joissain yhteyksissä, esimerkiksi olympialaisissa, käytetään toisia maatunnuksia. Internet-osoitteissa käytetty verkkotunnus on usein sama kuin alueen 2-kirjaiminen ISO-maatunnus.
IBAN-tilinumeron kohdalla on maatunnus, joka on tilinumeron alussa. Se on joissain tapauksissa emämaan tunnus eikä alueen oma maatunnus.
Puhelinnumeron kohdalla on annettu alueen maakoodi eli suuntanumero. Jos omaa maakoodia ei ole, on kerrottu lankapuhelinnumeroiden suuntanumero.
Joillain mailla ja alueilla on oma postinumerointinsa, kun taas toiset on liitetty emämaan tai naapurimaan postinumerojärjestelmään.
Euroopan kääpiövaltiot ja erityisalueet
URN:NBN:fi-fe201401011005
