Digitaalisten tuotteiden menestymisen edellytykset Internetissä Toimialatarkastelu: Valmisohjelmistot ja musiikkiäänitteet

Pro gradu -työ
2000

Juoksevassa tilassa oleva ihmisen työvoima eli ihmistyö synnyttää arvoa, mutta ei ole arvoa. Se tulee arvoksi jähmettyneessä tilassa, esinemuodossa. — Karl Marx, Pääoma.

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoite on määritellä digitaalinen tuote sekä kuvailla sen erityisominaisuudet ja erot muihin tuotteisiin verrattuna, sekä luoda viitekehys, jonka avulla voi arvioida digitaalisten tuotteiden yleistymisen edellytyksiä. Tavoitteena on myös selvittää digitaalisten valmisohjelmistojen ja musiikkiäänitteiden Suomen markkinoiden nykytila ja ennustaa niiden kehitystä.

Digitaalinen tuote on kaupan oleva hyödyke, joka toimitetaan tietoverkon välityksellä aineettomasti myyjältä asiakkaalle. Digitaaliset tuotteet jakautuvat kolmeen ryhmään: tallenteet, datavirta ja digitaaliset palvelut. Tallenteet ovat ikään kuin tavaroita, jotka toimitetaan tietoverkon kautta. Datavirta tarkoittaa suoraa yksisuuntaista joukkoviestintää, lähinnä radio- tai televisiolähetystä tietoverkossa. Digitaaliset palvelut ovat tietoverkon kautta toimitettavia palveluita.

Siirtyminen digitaalisiin tuotteisiin vahvistaa tuottajien asemaa jälleenmyyjiin verrattuna. Digitaalisuus uhkaa vähentää jälleenmyyjän tuottamaa lisäarvoa. Tämä voi alentaa jälleenmyyjän samaa katetta tai johtaa jälleenmyyjän putoamiseen jakeluketjusta.

Tutkimus esittää viitekehyksen, jolla voidaan arvioida digitaalisten tuotteiden menestymisen edellytyksiä - tuoteryhmien soveltuvuutta digitaaliseen jakeluun ja mahdollisia ongelmakohtia. Viitekehyksen avulla voidaan myös ennustaa valitun toimialan kehitystä. Viitekehyksessä vaikuttavia tekijöitä ovat tuottaja, toimiala, asiakas, tuote ja ostotapahtuma, joihin kuhunkin liittyy omat arviointikriteerinsä.

Valmisohjelmia myydään jo nykyisin jossain määrin digitaalisesti, ja niillä onkin varsin hyvät edellytykset digitaalisesti myytäviksi. Suurimmat esteet ovat asiakkaiden puutteelliset valmiudet ostaa digitaalisia ohjelmia, ja toisaalta suurikokoisten ohjelmien toimituksen hitaus. Seuraavina vuosina digitaalisten toimitusten osuus kasvanee kuitenkin merkittävästi.

Musiikkiäänitteillä on myös edellytyksiä myytäviksi digitalisoituina, mutta digitaalisen myynnin kasvua joudutaan vielä odottamaan. Tekniikan kehittymättömyys ja yleistymättömyys ovat selkeitä ongelmakohtia, ja asiakaskunnan valmiuksissa on puutteita. Vienee muutaman vuoden, ennen kuin tekniikka kehittyy ja yleistyy siten, että digitaalisen musiikin kaupasta tulee myyntimääriltään merkittävää. Avainasemassa ovat ensin suojausmenetelmät ja tiedonsiirtoyhteyksien nopeus. Digitaalinen jakelu kasvanee huomattavasti kuitenkin vasta musiikin kuunteluun suunniteltujen laitteiden yleistyessä.

Valmisohjelmat ja musiikkiäänitteet kuuluvat niihin hyödykkeisiin, jotka todennäköisesti yleistyvät myytäviksi digitaalisessa muodossa. Tutkimuksen esittämän viitekehyksen avulla voidaan arvioida kehitystä myös muissa tuoteryhmissä, joissa vallitseva käytäntö on aineellisen tuotteen myynti ja joissa digitaalinen tuote kilpailee aineellisen tuotteen kanssa.

Koko työ

Digitaalisten tuotteiden menestymisen edellytykset Internetissä pdf

URN:NBN:fi-fe20061037

Pro gradu -työ numero 3117 on hyväksytty Helsingin Kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksella toukokuussa 2000 arvosanalla 70/100 cum laude approbatur.

Työn tavoite

Tutkimuksen tavoite on määritellä digitaalinen tuote sekä kuvailla sen erityisominaisuudet ja erot muihin tuotteisiin verrattuna. Tavoitteena on myös luoda viitekehys, jonka avulla voi arvioida digitaalisten tuotteiden yleistymisen edellytyksiä valituilla toimialoilla.

Tavoitteena on edelleen selvittää digitaalisten valmisohjelmistojen ja musiikkiäänitteiden Suomen markkinoiden nykytila, ja luodun mallin avulla ennustaa niiden kehitystä. Tutkimuksessa käytetään hyväksi tietoja myös Yhdysvaltain markkinoilta.

Tutkimus on kirjoitettu digitaalisten tuotteiden tuottajan ja kaupan näkökulmasta. Kaupan painopiste on vähittäiskaupassa. Työssä ei oteta kantaa siihen, ovatko tuotteiden loppukäyttäjät yksityishenkilöitä vai yrityksiä. Loppukäyttäjiä kutsutaan yhteisnimellä asiakkaat.

©Tuomas Salste