2010
Eskelinen
Eskelinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 1 300:s suomalainen on nimeltään Eskelinen.
Eskelisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 4 271 max
v. 1985 4 058
v. 2014 4 229
v. 2016 4 178
v. 2018 4 168
v. 2020 4 147
v. 2022 4 121
v. 2023 4 116
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla pienempikin. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Eskelinen on sijalla 171. Sijoitus listalla on hiukan pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 163.
Eskelinen kuuluu vanhoihin ja yleisiin savo-karjalaisiin -nen-päätteisiin sukunimiin. Nimi on tulkittu vanhan ”savolaisen suursuvun” nimeksi. Vuonna 1890 Eskelisiä oli pelkästään Savon maaseudulla 500–1000.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Eskelisten yleisimmät etunimet olivat miehillä Otto ja Juho, naisilla Anna ja Maria. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Eskelinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 58 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 64 vuotta. He kuolivat noin kolme vuotta muita naisia aiemmin.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Eskelinen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Eskelinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Eskelinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 409 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Eskelisiä on 4 116.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1939 |
Eskelisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 478 Eskelisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Eskelisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Sonkajärvi (53 henkeä), Iisalmen maalaiskunta (31) sekä Pielisjärvi (28). Valtaosa asui Savossa ja Karjalassa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Eskelinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 261.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Eskeliset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 568 Eskelisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Eskelisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Sonkajärvi (57 vainajaa), Helsinki (35) sekä Kuopio (34). Valtaosa asui kuollessaan Uudellamaalla ja Itä-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 19 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Eskelinen 1561–1564 |
Nimi Eskelinen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen vuosina 1561–1564 oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 11 Eskelistä. Kuolleista 5 kuului punaisiin, 3 valkoisiin ja 3 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 84 Eskelistä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1897–1941 | Yritykset perust. –2018 |
Sana Eskelinen tai Eskelisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
| |
| Eskelinen (paikannimi) | Katuosoitteissa |
Eskelinen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 5 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on kylä, kaupunginosa tai kulmakunta; talo sekä vesialue.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Eskelinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Sana Eskelinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Eskelisenkuja, Eskelisentie. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Eskelinen oli 160 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Norjassa Eskelinen oli 6 ihmisen sukunimi vuonna 2015.
 |
| Eskeliset Pohjoismaissa |
Australiassa oli vuoden 2006 paikkeilla äänioikeutettuna 8 henkeä, joiden sukunimi oli ESKELINEN.
Venäjäksi Эскелинен tarkoittaa nimeä Eskelinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Eskelinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Esko Eskelinen.
Släktnamnet / Surname Eskelinen, Finland.
©Tuomas Salste