Jyrkinen
Jyrkinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleisyydeltään tavanomainen.
Jyrkisten määrä on laskenut takavuosista. Lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 469 max
v. 1985 384
v. 2014 370
v. 2016 359
v. 2018 347
v. 2020 340
v. 2022 330
v. 2023 323
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Jyrkinen on sijalla 2 481. Sijoitus listalla on pudonnut selvästi vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 1 711.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Jyrkinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 60 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta.
Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1925 |
Jyrkisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 51 Jyrkisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Jyrkisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Jääski (17 henkeä), Viipuri (6), Impilahti (5) sekä Polvijärvi (5). Valtaosa asui luovutetussa Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Jyrkinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 24.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Jyrkiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 60 Jyrkisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Jyrkisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Polvijärvi (12 vainajaa), Imatra (11) sekä Elimäki (4). Valtaosa asui kuollessaan Etelä- ja Itä-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa seitsemän Jyrkistä. Kuolleista 5 kuului punaisiin, 1 valkoisiin ja 1 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi kahdeksan Jyrkistä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
Yritykset perust. 1897–1916 | Yritykset perust. –2016 |
Sana Jyrkinen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
Jyrkinen (paikannimi) | Jyrkinen Karjalassa (karttanimi) |
Jyrkinen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Paikka näkyy oheisella kartalla. Tyypiltään paikka on talo.
Nyky-Suomen lisäksi Jyrkinen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli yhteensä 4 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Jyrkinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Katuosoitteissa |
Sana Jyrkinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Jyrkisentie. Sijainti on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Jyrkinen oli 15 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Norjassa Jyrkinen oli 11 ihmisen sukunimi vuonna 2015.
Jyrkiset Pohjoismaissa |
Venäjäksi Юркинен ("Jurkinen") tarkoittaa nimeä Jyrkinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Jirkinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Iyrgin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Jyrkinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Jyrki Jyrkinen.
Släktnamnet / Surname Jyrkinen, Finland.
©Tuomas Salste