1939–1958
1884–1925
Kaukinen
Kaukinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleisyydeltään tavanomainen.
Kaukisten määrä on laskenut takavuosista. Lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 515 max
v. 1985 457
v. 2014 405
v. 2016 409
v. 2018 397
v. 2020 389
v. 2022 370
v. 2023 368
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Kaukinen on sijalla 2 226. Sijoitus listalla on pudonnut selvästi vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 1 580.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Kaukinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 60 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 65 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 67 vuotta.
| |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1925 |
Kaukisia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 51 Kaukisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Kaukisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Äyräpää (21 henkeä), Viipurin maalaiskunta (5), Muolaa (3) sekä Savonlinna (3). Valtaosa asui Karjalankannaksella ja Etelä-Savossa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Kaukinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 24.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Kaukiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 72 Kaukisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Kaukisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Nastola (9 vainajaa), Hollola (6), Helsinki (4) sekä Kärkölä (4). Valtaosa asui kuollessaan Varsinais- ja Etelä-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin kolmen vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa seitsemän Kaukista. Kuolleista 3 kuului punaisiin, 1 valkoisiin, 1 ei valkoisiin eikä punaisiin ja 2 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi kymmenen Kaukista. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1897–1935 | Yritykset perust. –2021 |
Sana Kaukinen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|  |
| Kaukinen (paikannimi) | Kaukinen Karjalassa (karttanimi) |
Kaukinen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Paikka näkyy oheisella kartalla. Tyypiltään paikka on talo.
Nyky-Suomen lisäksi Kaukinen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Paikka näkyy ohessa. Tyypiltään paikka on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Kaukinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Ruotsissa Kaukinen oli 29 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Venäjäksi Каукинен tarkoittaa nimeä Kaukinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Kaukinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Caukin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Kaukinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Kauko Kaukinen.
Släktnamnet / Surname Kaukinen, Finland.
©Tuomas Salste