1939–1958
Kerttunen
Kerttunen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko harvinainen.
Kerttusten lukumäärä eri vuosina:
v. 2015 35
v. 2018 35
v. 2020 34
v. 2022 35
v. 2023 35
Lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Kerttunen on sijalla 14 874. Mitenkään poikkeuksellisen harvinainen nimi Kerttunen ei ole. Noin joka seitsemännellä suomalaisella on vielä harvinaisempi sukunimi.
|
| Asuinpaikkoja 1939–1958 |
Kerttusia tiedetään asuneen ainakin oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa seitsemän Kerttusen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä.
 |
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Kerttuset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on kymmenen Kerttusen kotipaikka kuolinhetkellä.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa yksi Kerttunen. Hän kuului punaisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi yksi Kerttunen. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
|
| Yritykset perust. 1943 |
Sana Kerttusen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisella kartalla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Kerttunen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Kerttusenkatu, Kerttusenkuja, Kerttusentie. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Venäjäksi Керттунен tarkoittaa nimeä Kerttunen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Kertunens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Kertuin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Kerttunen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Kerttu Kerttunen tai Kerkko Kerttunen.
Släktnamnet / Surname Kerttunen, Finland.
©Tuomas Salste