1939–1958
1885–1922
Lemettinen
Lemettinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleisyydeltään tavanomainen.
Lemettisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 232 max
v. 1985 270
v. 2014 280
v. 2016 283
v. 2018 288
v. 2020 281
v. 2022 276
v. 2023 271
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Lemettinen on sijalla 2 910. Sijoitus listalla on hiukan parantunut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 3 077.
| |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1885–1922 |
Lemettisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 31 Lemettisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Lemettisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Kaavi (7 henkeä), Kurkijoki (3) sekä Rääkkylä (3). Lähes kaikki asuivat Etelä-Suomessa ja Savo-Karjalassa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Lemettinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 22.
 |
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Lemettiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 26 Lemettisen kotipaikka kuolinhetkellä.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi kymmenen Lemettistä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
Venäjäksi Леметтинен tarkoittaa nimeä Lemettinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Lemetinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Lemettin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Lemettinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Lemmy Lemettinen tai Lempi Lemettinen.
Släktnamnet / Surname Lemettinen, Finland.
©Tuomas Salste