2010
Natunen
Natunen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko yleinen. Noin joka 9 000:s suomalainen on nimeltään Natunen.
Natusten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 621 max
v. 1985 615
v. 2014 614
v. 2016 623
v. 2018 610
v. 2020 600
v. 2022 603
v. 2023 601
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Natunen on sijalla 1 421. Sijoitus listalla on hiukan pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 1 319.
Nimi on ollut melko laajalti käytössä Savossa. Vuonna 1890 Natusia oli pelkästään Savon maaseudulla 200–500.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Natusten yleisin naisten etunimi oli Anna. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Natunen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 58 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 62 vuotta. He kuolivat noin viisi vuotta muita naisia aiemmin.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Natunen on tavallisimpia nimiä seuraavalla paikkakunnalla:
Listalla on kunta, jossa Natunen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikka on merkitty myös oheiseen karttaan (violetit merkki). Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Natunen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 24 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Natusia on 601.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1886–1931 |
Natusia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 67 Natusen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Natusten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Leppävirta (12 henkeä), Enonkoski (5) sekä Helsinki (5). Lähes kaikki asuivat Etelä- ja Itä-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Natunen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 39.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Natuset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 88 Natusen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Natusten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Leppävirta (13 vainajaa), Varkaus (10), Helsinki (8) sekä Savonlinna (8). Lähes kaikki asuivat kuollessaan Etelä- ja Itä-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin kahden vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa neljä Natusta. Kuolleet kuuluivat punaisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 12 Natusta. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1897–1935 | Yritykset perust. –2018 |
Sana Natunen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
Venäjäksi Натунен tarkoittaa nimeä Natunen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Natunens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Natuin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Natunen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Natja Natunen tai Nathan Natunen.
Släktnamnet / Surname Natunen, Finland.
©Tuomas Salste