1939–1958
Nuuttinen
Nuuttinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla varsin harvinainen.
Nuuttisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 43 max
v. 1985 32
v. 2015 31
v. 2018 30
v. 2020 28
v. 2022 29
v. 2023 29
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla vähän pienempi. Vuosien 2015–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Nuuttinen on sijalla 17 126. Mitenkään poikkeuksellisen harvinainen nimi Nuuttinen ei ole. Noin joka kahdeksannella suomalaisella on vielä harvinaisempi sukunimi.
Nuuttisten enemmistö on miehiä. Vuonna 2023 miesten osuus tämän sukunimen kantajista oli 66 %.
|
| Asuinpaikkoja 1939–1958 |
Nuuttisia tiedetään asuneen ainakin oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa viiden Nuuttisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1946–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä.
 |
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Nuuttiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on kuuden Nuuttisen kotipaikka kuolinhetkellä.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa yksi Nuuttinen. Hän kuului punaisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 ei tiettävästi kaatunut ainoatakaan puolustusvoimain palveluksessa ollutta Nuuttista. Mahdolliset siviiliuhrit ovat asia erikseen.
 |
| Nuuttinen Karjalassa (karttanimi) |
Nimi Nuuttinen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Paikka näkyy ohessa. Tyypiltään paikka on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Nuuttinen jotain tekemistä tämän paikan kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Venäjäksi Нууттинен tarkoittaa nimeä Nuuttinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Nūtinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Nuttin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Nuuttinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Nuutti Nuuttinen.
Släktnamnet / Surname Nuuttinen, Finland.
©Tuomas Salste