Pärssinen
Pärssinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko yleinen. Noin joka 6 000:s suomalainen on nimeltään Pärssinen.
Pärssisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 971 max
v. 1985 950
v. 1998 981
v. 2014 1 021
v. 2016 1 024
v. 2018 1 026
v. 2020 1 004
v. 2022 976
v. 2023 971
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Pärssinen on sijalla 892. Sijoitus listalla on hiukan pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 872.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Pärssinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 64 vuotta. He elivät noin viisi vuotta muita miehiä pidempään. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 68 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 67 vuotta.
Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1885–1923 |
Pärssisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 95 Pärssisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Pärssisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Pyhäjärvi Vpl (19 henkeä), Käkisalmen maalaiskunta (10) sekä Viipuri (6). Valtaosa asui Itä-Suomessa ja Pirkanmaalla.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Pärssinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 44.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Pärssiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 99 Pärssisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Pärssisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Kiikka (10 vainajaa), Helsinki (7) sekä Imatra (6). Valtaosa asui kuollessaan Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa seitsemän Pärssistä. Kuolleista 4 kuului punaisiin ja 3 valkoisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 16 Pärssistä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
Yritykset perust. 1896–1941 | Yritykset perust. –2015 |
Sana Pärssinen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
Pärssinen (paikannimi) | Pärssinen Karjalassa (karttanimi) |
Pärssinen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 3 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on talo.
Nyky-Suomen lisäksi Pärssinen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Paikka näkyy ohessa. Tyypiltään paikka on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Pärssinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Katuosoitteissa |
Sana Pärssinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Pärssisentie. Sijainti on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Pärssinen oli 42 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Venäjäksi Пярссинен ("Pjarssinen") tarkoittaa nimeä Pärssinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Persinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Perssin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Pärssinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Nimi kirjoitetaan joskus Parssinen tai Paerssinen, jos ns. ääkköset eivät ole käytössä tai niitä ei tunneta.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Pär Pärssinen.
Släktnamnet / Surname Pärssinen, Finland.
©Tuomas Salste