Pesonen: Sukunimi-info

Pesonen

Tietoja sukunimestä Pesonen

Pesonen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla varsin yleinen. Noin joka 800:s suomalainen on nimeltään Pesonen.

Pesosten lukumäärä eri vuosina:

v. 1970 7 146 max

v. 1985 6 890

v. 1998 7 124

v. 2014 7 299

v. 2016 7 243

v. 2018 7 185

v. 2020 7 104

v. 2022 7 037

v. 2023 6 978

Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla pienempikin. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.

Sukunimien yleisyyslistalla Pesonen on sijalla 75. Sijoitus listalla on hiukan parantunut vuodesta 1970. Silloin nimi oli vielä 83:nneksi yleisin.

Pesonen kuuluu vanhoihin ja yleisiin savo-karjalaisiin -nen-päätteisiin sukunimiin. Nimi on tulkittu vanhan ”savolaisen suursuvun” nimeksi. Vuonna 1890 Pesosia oli pelkästään Savon maaseudulla 1000–1500. Katsottuna 1970-luvun alun puhelinluetteloista Pesonen oli selvästi yleisempi Savossa kuin Länsi-Suomessa.

Vuosina 1870–1910 syntyneiden Pesosten yleisimmät etunimet olivat miehillä Juho ja Kalle, naisilla Anna ja Ida. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.

Vuosina 1955–1970 kuolleiden Pesonen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 57 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 68 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 67 vuotta.

Asuinpaikat

Asuinpaikkoja
2010

Pesonen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:

Listalla on kuntia, joissa Pesonen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.

Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Pesonen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 1 883 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Pesosia on 6 978.

Asuinpaikat 1939–1958

Asuinpaikkoja
1939–1958
Syntymäpaikkoja
1884–1936

Pesosia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 768 Pesosen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Pesosten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Ilomantsi (47 henkeä), Helsinki (45) sekä Kuusamo (36). Valtaosa asui Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa.

Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Pesonen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 422.

Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.

Asuinpaikat 1955–1970 kuolleilla

Kuolleet
1955–1970

Vuosina 1955–1970 kuolleet Pesoset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 886 Pesosen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Pesosten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (79 vainajaa), Kuusamo (44) sekä Ilomantsi (35).

Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 25 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.

Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.

1500-luku

Pesonen (Pesoinen)
1549–1569

Nimi Pesonen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen vuosina 1549–1569 oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.

Sodissa kuolleet

Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 12 Pesosta. Kuolleista 8 kuului punaisiin, 3 valkoisiin ja 1 tuntemattomaan osapuoleen.

Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 153 Pesosta. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.

Yritystoimintaa

Yritykset
perust. 1896–1943
Yritykset
perust. –2022

Sana Pesonen tai Pesosen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.

Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.

Paikannimi Pesonen

Pesonen
(paikannimi)
Pesonen Karjalassa
(karttanimi)

Pesonen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 11 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on maastokohde, pelto/niitty sekä talo.

Nyky-Suomen lisäksi Pesonen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli yhteensä 6 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.

Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Pesonen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.

Katuosoitteissa

Sana Pesonen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Pesosenkaarre, Pesosentie. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.

Pesoset ulkomailla

Ruotsissa Pesonen oli 338 ihmisen sukunimi vuonna 2022.

Norjassa Pesonen oli 6 ihmisen sukunimi vuonna 2015.

Tanskassa Pesonen on ollut 10 ihmisen sukunimi vuonna 2023.

Pesoset Pohjoismaissa

Yhdysvalloissa oli vuonna 2010 yhteensä 150 henkeä, joiden sukunimi oli PESONEN. Nimi on siellä etupäässä valkoihoisten sukunimi.

Australiassa oli vuoden 2006 paikkeilla äänioikeutettuna 6 henkeä, joiden sukunimi oli PESONEN.

Tiesitkö, että...

Venäjäksi Песонен tarkoittaa nimeä Pesonen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.

Latviaksi nimi kirjoitetaan Pesonens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.

Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Pesoin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Pesonen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.

Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Pessi Pesonen.

Samankaltaisia nimiä kuin Pesonen

Linkkejä lisätietoihin

Haluatko lisätietoa suvun tapahtumista ja sukulaisten elämästä?

Släktnamnet / Surname Pesonen, Finland.

©Tuomas Salste