Pirttinen
Pirttinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleisyydeltään tavanomainen.
Pirttisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 268 max
v. 1985 264
v. 2014 285
v. 2016 281
v. 2018 285
v. 2020 285
v. 2022 288
v. 2023 287
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Pirttinen on sijalla 2 755. Sijoitus listalla on hiukan pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 2 718.
Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1891–1922 |
Pirttisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 22 Pirttisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Pirttisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Karstula (8 henkeä), Kortesjärvi (5) sekä Jyväskylän maalaiskunta (3).
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Pirttinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 14.
Kuolleet 1955–1969 |
Vuosina 1955–1969 kuolleet Pirttiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 20 Pirttisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Pirttisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Kortesjärvi (4 vainajaa), Alahärmä (3), Karstula (3) sekä Kauhava (3).
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin kahden vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi neljä Pirttistä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
Yritykset perust. 1928–1941 | Yritykset perust. –2021 |
Sana Pirttinen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
Pirttinen (paikannimi) | Katuosoitteissa |
Pirttinen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 4 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on kylä, kaupunginosa tai kulmakunta; saari sekä talo.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Pirttinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Sana Pirttinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Pirttisentie. Sijainti on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Pirttinen oli 20 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Venäjäksi Пирттинен tarkoittaa nimeä Pirttinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Pirtinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Pirtin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Pirttinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Pirta Pirttinen tai Pirkka Pirttinen.
Släktnamnet / Surname Pirttinen, Finland.
©Tuomas Salste