Ratilainen
Ratilainen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 4 600:s suomalainen on nimeltään Ratilainen.
Ratilaisten määrä on noussut takavuosista. Lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 991 max
v. 1985 971
v. 2014 1 164
v. 2016 1 167
v. 2018 1 177
v. 2020 1 191
v. 2022 1 193
v. 2023 1 209
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Ratilainen on sijalla 729. Sijoitus listalla on parantunut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 851.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Ratilaisten yleisin naisten etunimi oli Anna. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Ratilainen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 54 vuotta. He kuolivat noin viisi vuotta muita miehiä aiemmin. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 67 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin samat 67 vuotta.
Asuinpaikkoja 2010 |
Ratilainen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Ratilainen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikat on merkitty myös oheiseen karttaan (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Ratilainen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 258 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Ratilaisia on 1 209.
Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1927 |
Ratilaisia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 102 Ratilaisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Ratilaisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Polvijärvi (22 henkeä), Liperi (18) sekä Kuusjärvi (15). Lähes kaikki asuivat Etelä- ja Itä-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Ratilainen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 52.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Ratilaiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 109 Ratilaisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Ratilaisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Polvijärvi (21 vainajaa), Liperi (13) sekä Helsinki (12). Valtaosa asui kuollessaan Uudellamaalla ja Pohjois-Karjalassa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin neljän vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa kaksi Ratilaista. Kuolleet kuuluivat punaisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 14 Ratilaista. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
Yritykset perust. 1897–1938 | Yritykset perust. –2018 |
Sana Ratilainen tai Ratilaisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
Ruotsissa Ratilainen oli 24 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Venäjäksi Ратилайнен tarkoittaa nimeä Ratilainen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Ratilainens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Ratilain on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Ratilainen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Släktnamnet / Surname Ratilainen, Finland.
©Tuomas Salste