Suoranta
Suoranta on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko yleinen. Noin joka 9 000:s suomalainen on nimeltään Suoranta.
Suorantojen lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 576 max
v. 1985 587
v. 2014 635
v. 2016 642
v. 2018 643
v. 2020 636
v. 2022 633
v. 2023 630
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Suoranta on sijalla 1 342. Sijoitus listalla on hiukan parantunut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 1 432.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Suoranta-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 62 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 65 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 67 vuotta.
Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1924 |
Suorantoja tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 51 Suorannan asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Suorantojen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Humppila (5 henkeä), Tammela (5), Janakkala (4) sekä Mänttä (4). Valtaosa asui Hämeessä ja Länsi-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Suoranta, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 27.
Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Suorannat asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 55 Suorannan kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Suorantojen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Saarijärvi (4 vainajaa), Tammela (4), Kylmäkoski (3), Loimaan maalaiskunta (3), Mänttä (3), Tampere (3) sekä Turku (3). Valtaosa asui kuollessaan Hämeessä ja Länsi-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin kuuden vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa yksi Suoranta. Hän kuului punaisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 17 Suorantaa. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
Yritykset perust. 1913–1921 | Yritykset perust. –2021 |
Sana Suoranta esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
Suoranta (paikannimi) | Suoranta Karjalassa (karttanimi) |
Suoranta on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 248 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on kylä, kaupunginosa tai kulmakunta; maastokohde; metsäalue; pelto/niitty; suo sekä talo.
Nyky-Suomen lisäksi Suoranta esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli yhteensä 7 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Suoranta jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Katuosoitteissa |
Sana Suoranta esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Suorannankatu, Suorannankuja, Suorannanpolku, Suorannantie, Suoranta. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Suoranta oli 22 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Venäjäksi Суоранта tarkoittaa nimeä Suoranta. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Sooranda on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Suoranta olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Suoma Suoranta.
Släktnamnet / Surname Suoranta, Finland.
©Tuomas Salste