2010
Suortti
Suortti on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleisyydeltään tavanomainen.
Suorttien lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 316 max
v. 1985 277
v. 2014 290
v. 2016 296
v. 2018 289
v. 2020 281
v. 2022 276
v. 2023 272
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Suortti on sijalla 2 899. Sijoitus listalla on pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 2 359.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Suortti on tavallisimpia nimiä seuraavalla paikkakunnalla:
Listalla on kunta, jossa Suortti on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikka on merkitty myös oheiseen karttaan (violetit merkki). Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Suortti ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 121 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Suortteja on 272.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1888–1921 |
Suortteja tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 26 Suortin asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Suorttien yleisin asuinpaikka oli Vehkalahti (19 henkeä).
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Suortti, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 11.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleet 1956–1970 |
Vuosina 1956–1970 kuolleet Suortit asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 32 Suortin kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Suorttien yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Vehkalahti (19 vainajaa) sekä Helsinki (6). Lähes kaikki asuivat kuollessaan Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa viisi Suorttia. Kuolleet kuuluivat punaisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi kolme Suorttia. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
|
| Yritykset perust. 1913 |
Sana Suortin esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisella kartalla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
| |
| Suortti (paikannimi) | Katuosoitteissa |
Suortti on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 2 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on kylä, kaupunginosa tai kulmakunta sekä talo.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Suortti jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Sana Suortti esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Suortinkuja, Suortintie. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Sanan ”suortti” (< svart) merkitys on ’musta’. Jokin muukin merkitys saattaa tulla kyseeseen.
Venäjäksi Суортти tarkoittaa nimeä Suortti. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Suorti.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Soortj on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Suortti olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Suoma Suortti.
Släktnamnet / Surname Suortti, Finland.
©Tuomas Salste