2010
Tiitinen
Tiitinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 5 000:s suomalainen on nimeltään Tiitinen.
Tiitisten määrä on laskenut takavuosista. Lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 1 238 max
v. 1985 1 132
v. 2014 1 063
v. 2016 1 064
v. 2018 1 046
v. 2020 1 038
v. 2022 1 023
v. 2023 1 012
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Tiitinen on sijalla 856. Sijoitus listalla on pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 699.
Nimi on ollut melko laajalti käytössä Savossa. Vuonna 1890 Tiitisiä oli pelkästään Savon maaseudulla 200–500.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Tiitisten yleisimmät etunimet olivat miehillä Kalle, naisilla Anna. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Tiitinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 60 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 71 vuotta. He elivät noin neljä vuotta muita naisia pidempään.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Tiitinen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Tiitinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikat on merkitty myös oheiseen karttaan (violetit merkit). Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Tiitinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 57 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Tiitisiä on 1 012.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1925 |
Tiitisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 159 Tiitisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Tiitisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Rautalampi (24 henkeä), Suonenjoki (23) sekä Vesanto (13). Valtaosa asui Savossa ja Keski-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Tiitinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 85.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Tiitiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 189 Tiitisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Tiitisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Suonenjoki (20 vainajaa), Rautalampi (18) sekä Helsinki (16). Valtaosa asui kuollessaan Hämeessä ja Itä-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin neljän vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa yhdeksän Tiitistä. Kuolleista 5 kuului punaisiin, 3 valkoisiin ja 1 ei valkoisiin eikä punaisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 28 Tiitistä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1922–1941 | Yritykset perust. –2017 |
Sana Tiitinen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
| |
| Tiitinen (paikannimi) | Katuosoitteissa |
Tiitinen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 4 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on maastokohde sekä talo.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Tiitinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Sana Tiitinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Tiitisenkuja, Tiitisentie. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Tiitinen oli 20 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Venäjäksi Тийтинен ("Tijtinen") tarkoittaa nimeä Tiitinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Tītinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Tijtin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Tiitinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Tiiti Tiitinen tai Tiitus Tiitinen.
Släktnamnet / Surname Tiitinen, Finland.
©Tuomas Salste