Tukkinen
Tukkinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla varsin harvinainen.
Tukkisten lukumäärä eri vuosina:
v. 2015 31
v. 2018 30
v. 2020 27
v. 2022 26
v. 2023 25
Lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Tukkinen on sijalla 19 045. Mitenkään poikkeuksellisen harvinainen nimi Tukkinen ei ole. Noin joka kahdeksannella suomalaisella on vielä harvinaisempi sukunimi.
Asuinpaikkoja 1939–1958 |
Tukkisia tiedetään asuneen ainakin oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa viiden Tukkisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä.
Kuolleet 1959–1968 |
Vuosina 1959–1968 kuolleet Tukkiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on viiden Tukkisen kotipaikka kuolinhetkellä.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin yhden vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa yksi Tukkinen. Hän kuului punaisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi yksi Tukkinen. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
Yritykset perust. 1923 | Yritykset perust. 1979–1983 |
Sana Tukkinen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
Venäjäksi Туккинен tarkoittaa nimeä Tukkinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Tukinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Tuckin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Tukkinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Släktnamnet / Surname Tukkinen, Finland.
©Tuomas Salste