Väisänen: Sukunimi-info

Väisänen

Tietoja sukunimestä Väisänen

Väisänen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla varsin yleinen. Noin joka 600:s suomalainen on nimeltään Väisänen.

Väisästen lukumäärä eri vuosina:

v. 1970 10 258 max

v. 1985 9 653

v. 1998 10 070

v. 2014 10 154

v. 2016 10 048

v. 2018 9 995

v. 2020 9 890

v. 2022 9 783

v. 2023 9 728

Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla pienempikin. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.

Sukunimien yleisyyslistalla Väisänen on sijalla 35. Sijoitus listalla on hiukan pudonnut vuodesta 1970. Silloin nimi oli vielä 34:nneksi yleisin.

Väisänen kuuluu vanhoihin ja yleisiin savo-karjalaisiin -nen-päätteisiin sukunimiin. Nimi on tulkittu vanhan ”savolaisen suursuvun” nimeksi. Vuonna 1890 Väisäsiä oli pelkästään Savon maaseudulla yli 2000. Katsottuna 1970-luvun alun puhelinluetteloista Väisänen oli selvästi yleisempi Savossa kuin Länsi-Suomessa.

Vuosina 1870–1910 syntyneiden Väisästen yleisimmät etunimet olivat miehillä Juho ja Otto, naisilla Anna ja Maria. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.

Vuosina 1955–1970 kuolleiden Väisänen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 58 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 64 vuotta. He kuolivat noin kolme vuotta muita naisia aiemmin.

Asuinpaikat

Asuinpaikkoja
2010

Väisänen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:

Listalla on kuntia, joissa Väisänen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.

Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Väisänen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 4 377 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Väisäsiä on 9 728.

Asuinpaikat 1939–1958

Asuinpaikkoja
1939–1958
Syntymäpaikkoja
1884–1938

Väisäsiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 1 060 Väisäsen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Väisästen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Puolanka (58 henkeä), Helsinki (57) sekä Lapinlahti (56). Valtaosa asui entisessä Oulun läänissä ja Itä-Suomessa.

Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Väisänen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 582.

Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.

Asuinpaikat 1955–1970 kuolleilla

Kuolleet
1955–1970

Vuosina 1955–1970 kuolleet Väisäset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 1 200 Väisäsen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Väisästen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (81 vainajaa), Puolanka (51) sekä Lapinlahti (50). Valtaosa asui kuollessaan Etelä-Suomessa ja Savo-Karjalassa.

Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 30 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.

Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.

1500-luku

Väisänen (Väisäinen)
1550–1572

Nimi Väisänen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen vuosina 1550–1572 oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.

Kartalla suurempi merkki tarkoittaa useampia havaintoja nimestä.

Sodissa kuolleet

Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 23 Väisästä. Kuolleista 15 kuului punaisiin, 6 valkoisiin ja 2 tuntemattomaan osapuoleen.

Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 192 Väisästä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.

Yritystoimintaa

Yritykset
perust. 1919–1943
Yritykset
perust. –2021

Sana Väisänen tai Väisäsen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.

Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.

Paikannimi Väisänen

Väisänen
(paikannimi)
Väisänen Karjalassa
(karttanimi)

Väisänen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 15 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on kohouma, talo sekä vesialue.

Nyky-Suomen lisäksi Väisänen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli yhteensä 4 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.

Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Väisänen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.

Katuosoitteissa

Sana Väisänen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Väisäsen Rantatie, Väisäsentie. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.

Väisäset ulkomailla

Ruotsissa Väisänen oli 379 ihmisen sukunimi vuonna 2022.

Norjassa Væisænen oli 8 ihmisen sukunimi vuonna 2015.

Väisäset Pohjoismaissa

Australiassa oli vuoden 2006 paikkeilla äänioikeutettuna 6 henkeä, joiden sukunimi oli VAISANEN.

Tiesitkö, että...

Venäjäksi Вяйсянен ("Vjaisjanen") tarkoittaa nimeä Väisänen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.

Latviaksi nimi kirjoitetaan Veisenens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.

Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Wäisäin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Väisänen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.

Nimi kirjoitetaan joskus Vaisanen tai Vaeisaenen, jos ns. ääkköset eivät ole käytössä tai niitä ei tunneta.

Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Väinö Väisänen.

Samankaltaisia nimiä kuin Väisänen

Linkkejä lisätietoihin

Haluatko lisätietoa suvun tapahtumista ja sukulaisten elämästä?

Släktnamnet / Surname Väisänen, Finland.

©Tuomas Salste