1939–1958
1884–1932
Vataja
Vataja on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleisyydeltään tavanomainen.
Vataja-nimisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 324 max
v. 1985 319
v. 2014 337
v. 2016 330
v. 2018 328
v. 2020 325
v. 2022 321
v. 2023 321
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Vataja on sijalla 2 497. Sijoitus listalla on hiukan pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 2 306.
| |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1932 |
Vataja-nimisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 41 Vataja-nimisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Vataja-nimisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Honkajoki (4 henkeä), Kurikka (4), Kauhava (3) sekä Lapväärtti (3). Lähes kaikki asuivat Länsi-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Vataja, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 24.
 |
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Vataja-nimiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 25 Vataja-nimisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Vataja-nimisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Honkajoki (6 vainajaa), Tyrvää (4) sekä Peräseinäjoki (3).
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin yhden vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi viisi henkeä, joiden sukunimi oli Vataja. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1935 | Yritykset perust. 1951–2018 |
Sana Vataja esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
| |
| Vataja (paikannimi) | Katuosoitteissa |
Vataja on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 61 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on kylä, kaupunginosa tai kulmakunta; metsäalue; pelto/niitty; suo; talo sekä vesialue.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Vataja jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Sana Vataja esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Vataja, Vatajavägen. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Sanan ”vataja” merkitys on ’viljelys- ja savimaa’. Jokin muukin merkitys saattaa tulla kyseeseen.
Venäjäksi Ватая tarkoittaa nimeä Vataja. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Wataia on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Vataja olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Släktnamnet / Surname Vataja, Finland.
©Tuomas Salste