2010
Vesterinen
Vesterinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 2 200:s suomalainen on nimeltään Vesterinen.
Vesteristen määrä on laskenut takavuosista. Lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 2 857 max
v. 1985 2 625
v. 2014 2 589
v. 2016 2 579
v. 2018 2 559
v. 2020 2 534
v. 2022 2 502
v. 2023 2 480
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla pienempikin. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Vesterinen on sijalla 326. Sijoitus listalla on pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 285.
Nimi on ollut melko laajalti käytössä Savossa. Vuonna 1890 Vesterisiä oli pelkästään Savon maaseudulla 200–500.
Vesterinen on ollut ns. suojattu sukunimi. Jottei suvun ulkopuolinen voisi ottaa samaa nimeä, Vesterinen on suojattu 1930–1934 Suomalaisuuden Liitossa. Nykyään nimiä ei enää suojata, vaan kaikki sukunimet ovat suojattuja sukunimiä.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Vesteristen yleisimmät etunimet olivat miehillä Kalle, naisilla Anna ja Hilma. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Vesterinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 60 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 68 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 67 vuotta.
Nimestä on olemassa myös W:llinen muoto Westerinen. Tavallisesti on kyse saman nimen wanhasta kirjoitusasusta, joka on säilynyt. Suomen ja myös ruotsin kielessä käytettiin aiemmin yleisesti W:tä tavallisen V:n merkkinä. Erilaiset kirjoitusasut ovat vakiintuneet eri sukujen tai sukuhaarojen käyttöön.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Vesterinen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Vesterinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Vesterinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 193 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Vesterisiä on 2 480.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1935 |
Vesterisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 331 Vesterisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Vesteristen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Uusikirkko (48 henkeä), Helsinki (24), Rautalampi (20) sekä Viitasaari (20).
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Vesterinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 187.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Vesteriset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 366 Vesterisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Vesteristen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (23 vainajaa), Rautalampi (20), Perniö (16), Suonenjoki (16) sekä Viitasaari (16).
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 23 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Vesterinen 1540–1570-luvuilla |
Nimi Vesterinen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen 1540–1570-luvuilla oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 21 Vesteristä. Kuolleista 17 kuului punaisiin, 1 valkoisiin ja 3 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 73 Vesteristä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1904–1943 | Yritykset perust. –2022 |
Sana Vesterinen tai Vesterisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|  |
| Vesterinen (paikannimi) | Vesterinen Karjalassa (karttanimi) |
Vesterinen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 2 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on saari sekä talo.
Nyky-Suomen lisäksi Vesterinen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Paikka näkyy ohessa. Tyypiltään paikka on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Vesterinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Vesterinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Vesterisentie. Sijainti on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Vesterinen oli 77 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Tanskassa Vesterinen on ollut 6 ihmisen sukunimi vuonna 2023.
 |
| Vesteriset Pohjoismaissa |
Venäjäksi Вестеринен tarkoittaa nimeä Vesterinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Vesterinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Westerin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Vesterinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Vesta Vesterinen tai Vesa Vesterinen.
Släktnamnet / Surname Vesterinen, Finland.
©Tuomas Salste