Sukututkimuksen edetessä 1700-luvulle kohtaa Sortavalan tutkija vaikeuksia. Kirkonkirjojen laatiminen on ollut retuperällä ja kirjoista on osa hävinnytkin. Vuosikymmenten mittaiset aukot hankaloittavat tutkimusta. Kaikeksi onneksi muilla luetteloilla voi paikata kirkonkirjojen aukkoja. Sortavalan tutkijan ei pidäkään tyytyä pelkkiin kirkollisiin lähteisiin, sillä läänintileistä löytyy pienellä penkomisella mielenkiintoisia tietoja esivanhempien vaiheista.
Tämä on katsaus 1700-luvun säilyneisiin – ja tuhoutuneisiin – sukututkimuslähteisiin Sortavalan pitäjässä ja kaupungissakin. Pääpaino on luterilaisissa suvuissa, mutta tiedoista lienee hyötyä ortodoksienkin tutkijoille. Koska samoissa lähteissä esiintyy usein myös naapuripitäjä Jaakkima, olen koettanut mainita tietoja siitäkin. Lähteistä osa käsittelee koko Käkisalmen pohjoista lääniä tai peräti koko Vanhaa Suomea, joten muillekin karjalaisten tutkijoille voi niistä olla iloa.
Aloitetaan yhteenvedolla Sortavalan tärkeimmistä sukututkimuslähteistä.
| Päälähteet | |
|---|---|
| 1722–1735 | Historiakirjat, 1722 Henkikirja, 1727 Verorevisiokirja |
| 1736–1746 | Historiakirjat (puutteita) |
| 1747–1752 | Aukko |
| 1753–1764 | 1753 Verorevisiokirja, 1754 Väestöluettelo, 1755– Historiakirjat, 1757–64 Rippikirja, 1764 Verorevisiokirjat |
| 1766–1790 | 1766–90 Rippikirja (vajaa), Historiakirjat |
| 1791–1799 | 1791– Rippikirja, Historiakirjat |
| Lisälähteitä | |
| 1774–1799 | 1774–81 Rippikoulu, 1779–1804 Pitäjänkoulu |
Aikajanalle siirrettynä päälähteet näyttävät seuraavilta:
Sortavala. Päälähteet 1722–1799 VuosiAikajanan kaksi ensimmäistä riviä näyttävät kirkonkirjojen – historia- ja rippikirjojen – kattaman alueen. Hyvä aika eli vihreä alue on katkonainen. Välissä on aukkoja (valkoinen alue) ja muita vajavuuksia (punainen alue). Erityisesti huomio kiinnittyy aikaan 1736–1755, johon mahtuu sekä vajausta että aukko, sekä pitkä vaje vuosina 1766–1790.
Kaikeksi onneksi hankalien vuosien ympäristöön osuu muitakin lähteitä, jotka näkyvät kahdella alimmalla rivillä. Näihin tutustutaan tarkemmin alempana.
Tutustutaanpa siihen, mitä sukututkijan peruslähde eli luterilaiset kirkonkirjat kattavat. Kirkonkirjat alkavat 1723 (1722) ja jatkuvat aina vuosisadan loppuun asti. Välissä on myös ikäviä katkoja ja puutteita.
Sekä Sortavalan pitäjän että kaupungin asukkaat olivat 1700-luvulla samoissa kirjoissa, sillä Sortavalan seurakunta oli jakamaton. Virallisesti Sortavalan kaupunkia ei edes ollut. Kaupunki oli isonvihan jälkeen vajonnut kauppakyläksi (kauppalaksi, stadz fläck) ja se perustettiin uudelleen vasta 1783 (Karttunen s. 64 ja 75).
Vuonna 1722 aloitti Sortavalassa uusi kirkkoherra työnsä. Luterilaiset historiakirjat alkavat vuodesta 1723. Tarkkaan ottaen muutama kastettu on syntynyt 1722 lopulla. Samoin jokunen kuolintapaus 1722 lopusta on merkitty haudattujen luetteloon.
Historiakirjojen tiedoissa on kuitenkin paljon puutteita ja aukkoja aina 1755 asti. Aukoton sarja alkaa vasta 1.5.1755. Juuri tuona vuonna sai Sortavala taas uuden toimeliaan kirkkoherran.
Puhtaaksi kirjoitetut historiakirjatiedot ovat saatavilla HisKissä, Karjala-tietokannassa ja SSS:n Mustissa Kirjoissa. Karjala-tietokantaan talletetut tiedot on painettu myös paperille. Alkuperäiset historiakirjat ovat luettavissa sekä mikrofilmiltä, Kansallisarkiston digitaaliarkistosta että SSHY:n digiarkistosta. Jos oikea kirja ei heti löydy, huomaa, että vuosina 1723–1735 samoin kuin 1755–1770 kastetut, vihityt ja haudatut ovat samassa luettelossa. Vuosina 1771–1809 puolestaan vihityt ja haudatut ovat samassa luettelossa.
Kansallisarkiston ja SSHY:n historiakirjojen digikuvat täydentävät toisiaan. SSHY:llä on erinomaiset hakemistot, kun taas Kansallisarkiston kuvat ovat laadultaan paremmat. SSHY:n digiarkistosta löytyvät kaikki säilyneet 1700-luvun historiakirjat lukuun ottamatta 1740-luvun luetteloita. Kansallisarkiston digitaaliarkistosta puuttuu koko ajanjakso 1740–1770. Lisäksi kannattaa huomata, että kirjojen otsikot eivät Kansallisarkistossa ole kohdallaan, vaan vihittyjä/haudattuja löytyy myös kastetuista sekä vihityistä. SSHY:n hakemistojen käyttö auttaa löytämään oikean sivun Kansallisarkiston puolelta. (Tilanne 12/2010)
Seuraavasta taulukosta näkyy, miltä vuosilta tietoja on olemassa.
| Ajanjakso | Kastetut | Vihityt | Haudatut | Kommentti | |
|---|---|---|---|---|---|
| aikuiset | lapset –7 v | ||||
| 1722–1739 | 1722–35 | 1723–35 | 1722–39 | 1726–32 | Haudattujen luettelosta on leikattu 8 lehteä. |
| 1740–1746 | puuttuu | 1740–41, 1743–44 |
1740–46 | puuttuu | Tapahtumien määrä niukka. |
| 1747–1754 | puuttuu | puuttuu | puuttuu | Täydellinen aukko. | |
| 1755–1799 | 1755–99 | 1755–99 | 1755–99 | Alkaa 1.5.1755. Runsaasti tapahtumia. | |
Tarkennus 1732–1746 | |||||
| Ajanjakso | Kastetut | Vihityt | Haudatut | Kommentti | |
| aikuiset | lapset –7 v | ||||
| 1732 | on | on | on | vain I–VI | |
| 1733–34 | on | on | on | puuttuu | |
| 1735 | on | vain I–IV | on | ||
| 1736–38 | puuttuu | puuttuu | on | ||
| 1739 | vain I–VI | ||||
| 1740 | on | vain X–XII | |||
| 1741 | on | on | |||
| 1742 | puuttuu | on | |||
| 1743–44 | on | on | Haudatut vaikuttaa vajaalta | ||
| 1745 | puuttuu | on | |||
| 1746 | vain I | ||||
Haudatuissa on huomattavia vajavuuksia 1723–1755. Ensinnäkin 1730-luvun luettelosta on leikattu 8 lehteä pois. Ei ole tiedossa, mitä lehdillä on ollut vai ovatko sivut kenties olleet tyhjiä.
Haudatuista (pikku)lapsista on tietoa säilynyt vain 1726–1732. Noina vuosina haudatuista oli lapsia noin puolet. Muilta vuosilta haudatut lapset puuttuvat.
Myös aikuisia näyttää puuttuvan. Vaje paljastuu verratessa haudattujen luetteloa kuolleiden tilastoon (Saarela s. 69). Haudattujen luettelo kattaa vain murto-osan kuolleista vuosina 1735–1744. Tuolloin Sortavalassa kuoli tilaston mukaan yhteensä 1734 henkeä, kun luterilaisten haudattujen luettelo käsittää vain 325 eli 19 % kuolleista. Pahimmat puutteet ovat 1739–1740 ja 1743, jolloin haudatuissa on vain 5–9 % kuolleista. Vaikka selvät aukot ja puuttuvat pikkulapset unohdettaisiin, aikuisista haudatuista puuttuu 1735–1738 arviolta kolmannes ja 1741–1744 kaksi kolmannesta. Arvoitukseksi jää, moniko puuttuvista oli ortodokseja ja kuinka tarkkoja tilastoluvut olivat.
Miksi historiakirjoissa on näinkin paljon puutteita? Kirjoja ei ilmeisesti alun perinkään saatu pidetyksi kunnolla. Lisäksi on oletettavaa, että niitä on hävinnyt tai tuhoutunut.
Konsistorin tarkastuksessa 2.3.1746 todettiin, että "historiakirja (protocoll) oli hiljattain aloitettu, mutta ei ollut täydellinen, jonka tähden kaikki, mikä vielä oli irtonaisilla papereilla, oli vietävä kirjaan". Jälleen 1748 oli kirkkoherraa "vakavasti käsketty täydentämään suurimmassa epäjärjestyksessä olleet kirkonkirjat". Näin ei tapahtunut. Kirkkoherra sairastui ja kuoli. Kappalainen erotettiin. Uudessa tarkastuksessa 16.2.1751 "kehoitetaan papistoa panemaan kuntoon edellisten pappien tekemät virheelliset ja sekavat kirkolliset kirjat sekä kokoilemaan hajallaan ajelehtivat paperit, joita vielä piti löytyä, ja panemaan ne oikeaan järjestykseen". Korjauskehotusten lisäksi historiakirjan olemassaolo mainitaan myös 1749 ja 1755. (Saarela s. 79–81 ja 260)
1740-luvun historiakirjat näyttävät siis olleen alun perinkin puutteelliset. Oletettavasti kirjoja pidettiin jollain tavoin myös 1746–1755 välisenä aikana. Ne eivät valitettavasti ole lainkaan säilyneet meidän päiviimme asti.
Miksi kirjojen pito oli hunningolla? Arveluille saadaan pontta seuraavista tiedoista: Sekä kirkkoherra että kappalainen tuomittiin 1734 virkavirheestä lyhyeen vesileipävankeuteen. Kirkkoherra palasi virkaansa, mutta viranhoito ei ollut enää moitteetonta. Hän mm. kavalsi seurakunnan varoja. Lopulta hän sairastui ja pari vuotta sairastettuaan kuoli 1749. Tuolloin Sortavala sai uuden kirkkoherran, joka hänkin pian kuoli (1753). Vankilaan joutunut kappalainen puolestaan ei palannut enää virkaansa. Uusi kappalainen (1736–1750) oli "väkijuomiin menevä ja riitaisa sekä virassaan huolimaton". Huonon elämänsä ja virkavirheen vuoksi kappalainen lopulta erotettiin virastaan. (Saarela s. 84–86) Kaiken tämän lisäksi ajanjaksoon sattuu myös pikkuviha. Kirjat saatiin kuntoon vasta 1755 uuden kirkkoherran toimesta.
Puutteet käyvät ilmi myös seuraavasta kaaviosta, jossa on esitetty kastettujen, haudattujen ja vihittyjen lukumäärät vuosittain. Luvut ovat SSS:n HisKi-tietokannan ilmoittamia 07/2010.
Kun hunninkoon lisätään pappilan palo 1779, jossa paloi "osa arkistoa" (Saarela s. 169), voidaan olla iloisia siitä, että tietoja on kuitenkin sentään jonkin verran tutkijoille säästynyt.
Sortavalan luterilaiset rippikirjat käsittävät vuodet 1757–1764, 1766–1790 ja 1791–1809. Kirjat ovat merkittävä tietolähde, mutta valitettavasti jokainen on jollain tavalla puutteellinen.
Rippikirjat on mikrofilmattu. Ne ovat myös Kansallisarkiston ja SSHY:n digiarkistoissa vapaasti katseltavina. Lisäksi osa tiedoista on talletettu Karjala-tietokantaan helpommin haettavaan muotoon. Onpa Karjala-tietokannan tietoja painettu myös paperille.
Kansallisarkiston ja SSHY:n digikuvat täydentävät toisiaan. SSHY:n digiarkistossa on rippikirjoihin erinomaiset hakemistot, kun taas Kansallisarkiston kuvat ovat laadultaan huomattavasti paremmat. Erityisesti RK 1757–1764 on Kansallisarkistossa parempi. Paremman kuvanlaadun lisäksi Kansallisarkiston kuvat näyttävät olevan paremmin säilyneiltä mikrofilmeiltä, sillä naarmuja on niissä vähemmän. Muiden 1700-luvun rippikirjojen sisältö on sama kuin SSHY:llä.
Rippikirja 1757–1764 on verraten hyvin säilynyt, mutta alusta näyttää puuttuvan 8 aukeamaa. Ilmeisesti siinä on ollut 26 perhettä Tulolan Kymmeneksestä, sillä ensimmäinen säilynyt perhe on numero 27. Arvatenkin puuttuvilla sivuilla on osa ensimmäisestä kylästä Tenijervi sekä joitain seuraavista kylistä: Wehkalax, Hongakylä, Lahnajärvi, Heinäjoki, Harlu, Soukanranda–Kannas, Rasila, Petrakoski, Saawais, Hepoharju. Nämä Tulolan kymmeneksen kylät ilmestyvät rippikirjaan 1791–1809.
Tulolan lisäksi muissakin kymmeneksissä on jonkin verran vähemmän kyliä kuin seuraavissa rippikirjoissa tai vuoden 1764 verorevisiokirjoissa. En ole selvittänyt, puuttuuko rippikirjasta asuttuja kyliä, vai onko muissa kirjoissa vain yksityiskohtaisempi kyläjako tai perustettiinko kenties uusia kyliä.
Rippikirja 1766–1790 kattaa vain puolet Sortavalasta. Kirjassa on Sortavalan kaupunki sekä Helylän ja Hympölän kymmenekset. Toisin sanoen kaupungin lähialueet mantereen puolella on katettu. Sen sijaan Otsoisten, Riekkalan ja Tulolan kymmenekset puuttuvat kokonaan – siis saaristo ja kaukaisemmat manneralueet. Arvatenkin rippikirjoja on ollut kaksi, joista toinen olisi hävinnyt. Sivunumeroinnin perusteella säilyneestä rippikirjasta puuttuu n. 40 aukeamaa. Mitä sivuilla on ollut jää arvattavaksi.
Verrattuna edeltävään rippikirjaan v. 1766–1790 rippikirjan puutteet ovat seuraavat:
| Tulola kymmenes | Puuttuu kokonaan. |
| Reeckala kymmenes | Puuttuu kokonaan. |
| Otzois kymmenes | Puuttuu kokonaan. |
| Hymbölä kymmenes | On kirjassa. Puuttuvat kylät: Leppäselkä, Kimamäki, Karmala. Uusi kylä: Loblola. |
| Helylä kymmenes | On kirjassa. |
| Sordavala stadzfläck | On kirjassa. |
Ajallisesti rippikirjassa on merkintöjä aina 1790 asti. Ehtoolliskäyntimerkinnät kuitenkin päättyvät 1780-luvun taitteeseen. Viimeinen vuosiluvulla merkitty ehtoollissarake on 1777, minkä vuoksi tämän rippikirjan mainitaan joskus kattavan vain vuodet 1766–1777. Kirjassa on kuitenkin asukkaiden synnyin- ja kuolinaikoja 1790 asti.
Rippikirja 1791–1809 koostuu kahdesta osasta (I ja II). Molempien alusta ja lopusta puuttuu sivu tai sivuja.
I-osan ensimmäisestä aukeamasta on säilynyt vain puolet. Oletettavasti 1. sivu on tuhoutunut. Samoin viimeiseksi säilynyt aukeama on puolikas. Ei ole tiedossa, montako sivua lopusta puuttuu.
II-osan alusta puuttuu sivunumeroinnin perusteella 27 aukeamaa. Viimeinen säilynyt aukeama on puolikas. Ei ole tiedossa, montako sivua lopusta puuttuu.
Puuttuvilla sivuilla näyttäisi olleen tietoja Riekkalan ja Helylän kymmeneksistä.
Sortavalassa on jo ennen vuotta 1757 ollut rippikirja tai -kirjoja, jotka eivät kuitenkaan ole säilyneet. Vuoden 1746 konsistorin tarkastuksessa mainitaan, että silloisessa rippikirjassa ei "yleisen tavan mukaan" ollut merkitty ehtoolliskäyntejä, vaan käynnit oli merkitty irtonaisille papereille. Kirkkoherraa käskettiin valmistamaan uusi rippikirja. (Saarela s. 78)
Seurakunnan vuoden 1749 inventaariossa onkin mainittu uusi rippikirja som ej ännu är i stånd. Saarelan tulkinnan mukaan uusi rippikirja oli keskeneräinen. Myös 1755 inventaariossa mainitaan rippikirja. Tältä ajalta ei rippikirjoja kuitenkaan ole meidän päiviimme säilynyt.
Rippikirjojen lisäksi tunnetaan, että seurakuntaan on 1732 hankittu paperia, jota käytetään rippivieraiden merkintään kirkossa. (Saarela s. 258)
Verorevisiokirjat 1727, 1753 ja 1764 ovat Sortavalassa olennaisia lähteitä, joista on hyötyä sekä sukututkimuksessa että talon vaiheiden selvityksessä. Revisiokirjat ovat maakirjan omaisia, mutta varsin rikkaita lähteitä. Ne muodostavat toisiinsa liittyvän sarjan, jonka perusteella on mahdollista seurata tilan vaiheita vuosikymmenestä toiseen. Kirjoista käy kylittäin ilmi isäntien nimet ja heidän omaisuutensa. Revisiokirjat löytyvät läänintileistä mikrofilmirullilta. Tätä kirjoitettaessa (07/2010) ei niitä vielä ole digiarkistoissa.
VA 9818, rulla ES 2694. Revisions Protocoll öfwer Wijborgska Provincien.
Kirjassa on kylittäin lueteltu isäntien nimet ja heidän omaisuutensa. Omaisuudesta on annettu karjan määrä, osuus nuottaan ja veneeseen sekä kylvön ja heinäsadon määrä.
Sortavala s. 476–503. Jaakkima s. 546–572.
VA 10070, rulla ES 2705. SkattLägningz Commisions Jordebok och Protocoll. Uprättad Åhr 1753 För Kexholm Norre Lähns Landt=Commissariat.
Vuoden 1753 revisiokirja on vuoden 1754 läänintileissä. Kirjan "esipuhe" on päivätty 8.9.1754, mutta pöytäkirja on otsikkonsa mukaan laadittu jo 1753.
Tietosisällöltään 1753 kirja vastaa 1727 kirjaa. Isäntien nimet ja omaisuustiedot on päivitetty. Kylät ovat 1753 eri järjestyksessä kuin 1727. Talot on kuitenkin helppo yhdistää vuoden 1727 tilanteeseen, sillä taloista on annettu sekä entinen että nykyinen isäntä. Sukututkijan iloksi kirja toisinaan mainitsee vanhan ja uuden isännän sukulaisuussuhteen. Vuoden 1753 kirja muodostaakin tärkeän linkin yhdistettäessä 1727 ja 1764 tietoja toisiinsa ja antaa toisaalta vertailupohjaa muihin 1750-luvun kirjoihin.
Sortavala s. 109–156 (s. 170–265).
VA 10205, rulla ES 2711. Revisions Commissions Protocoll öfwer Kexholm Provinciers Norra Lähn, uprättadt Åhr 1764.
VA 10202a, rulla LT 1712. Revisions Commissions Jordebok öfwer Kexholms Provinciens Norra Lähn — 26 Julii Åhr 1764.
Vuoden 1764 revisiokirjat ovat "jatkoa" 1753 kirjalle. Tietosisältöä on enemmän. Rakenteeltaan 1764 seuraa pitkälti 1753 tilojen järjestystä. Tilaa voidaan hyvin seurata läpi vuosien 1727–1753–1764.
Revisiokirjoja 1764 on itse asiassa kaksi. VA 10205 on revisiopöytäkirja (Protocoll), kun taas VA 10202a on revisiomaakirja (Jordebok). Kirjat ovat hyvin samankaltaiset. Ilmeisesti tiedot on siirretty pöytäkirjasta maakirjaan. Sukututkijaa kiinnostavaa tietoa on pöytäkirjassa enemmän, joten siitä kannattaa aloittaa. Ensinnäkin talon entinen isäntä saattaa olla mainittu pöytäkirjassa mutta puuttua maakirjasta. Pöytäkirjassa on myös yksityiskohtaisempia huomautusmerkintöjä kuin maakirjassa. Maakirjasta puuttuvat talon omaisuustiedot ja asukkaiden lukumäärä, jotka on korvattu veromäärillä. Maakirjassa on sen sijaan ilmoitettu talonosan osuus koko talosta (esim. 1/2 tai 1/4), populeiden ja itsellisten lukumäärä sekä ruokakuntien määrä (talolliset, populit, itselliset). Käsialan suhteen maakirja on ehkä hiukan selkeämpi, joten siitä voinee tarkistaa epäselviä kohtia.
Revisiokirjat 1764 ovat tärkeät myöhempiä vuosia ajatellen. Niissä on ensimmäistä kertaa talojen maarekisterinumerot. Numerot ovat samat kuin isojaossa n. 100 vuoden kuluttua. Vuoden 1764 maakirjaan viitataan myös monissa maaherran kruununtilojen asutuspäätöksissä vielä pitkälle 1800-luvulla. Niinpä 1764 tilannetta voidaankin pitää erityisen merkittävänä.
Revisiokirjan 1764 kylännimet eivät vastaa saman ajan rippikirjan jakoa. Molemmissa on kyliä nimillä, joita toisessa ei ole. Sen sijaan revisiokirjojen 1753 ja 1764 kylien nimet ja järjestys ovat keskenään samat, toki muutamin poikkeuksin.
Sisällysluettelo 1764 Revisiopöytäkirja (VA 10205) Sortavala s. 1–54 Otzois Kymmenes 3-6 Otzois By 6-8 Rautalax 8 Hawuxensari 8-9 Lawijärfwi 9-12 Kuokaniemi Helylä Kymmenes 12 Tuchkala By 12-13 Likola 13-14 Uijalanranda 14-15 Helylä 15-16 Metzäkylä eller Rautakangas 16 Lohinoja 16-17 Orjanlax 17 Pien-Rytty 18-19 Suur-Rytty 19-20 Anila eller Waherlax 20 Suikanlax 20-23 Laxis eller Lachtis Sivunumerointi vaihtuu 21 Sarajärfwi Tulola Kymmenes 21-22 Wechkalax By 22-23 Hongakylä 23 Läskelä 23-24 Pausunselkä 24 Joensu eller Januslax 24-25 Purunwara 25-26 Mäkisalo 27 Pellotsalo 27-30 Mältzälänsalmi 30-31 Putzinlax 31-32 Suritulola 32-33 Pientulola Reckala Kymmenes 33 Randois By 34 Keckrilax, Heickosensaari 34-35 Hakala el. Rambala 35-36 Reckala 36 Airinniemi, Telckinniemi 37 Pohiois 37-38 Ihaxela 38 Turkianmäki, Parla, Nukuttalax 39 Zinilä, Oiawois 40 Tockarlax, Heinjoki Hymbölä Kymmenes 40 Kellamaniemi By 41 Loblala 42 Kymälä eller Hyöpis, Sipilänsalmi, Jurckonsaari 43 Kasinlax, Hymbölä, Kisinlax 44 Hapalambi, Mällölä, Hetasenlax 45 Yhinlax 45-46 Airando 46- Karmala 48 Airinniemi 48-50 Tuoxlax 50 Hotinlax, Tuoxjärwi 51 Kimamäki, Wackosalmi 52 Sordawala Stadsfläcken 54 Präste bohl, Ryska Pastoratet
Revisiopöytäkirjan 1764 muut pitäjät: Imbilax, Suistamo, Salmis, Suojervi, Pelgiervi, Ruskiala, Uguniemi, Hitola. Rullalla on myös Sordavala Stads Mantals Längd s. 218–221. Jaakkima puuttuu. Kirjan alkupuolella on merkillisesti kahdet eri sivunumerot.
Verorevisiokirjojen lisäksi tunnetaan pari henkilöluetteloa: 1722 henkikirja sekä 1754 väestöluettelo.
VA 9804, rulla ES 2693
Ensimmäinen isonvihan jälkeinen lähde on 1722 henkikirja. Kirja on tämän esityksen vanhin lähde ja siksi erityisen mielenkiinnon kohde. Kirjassa on Sortavala, mutta Jaakkima puuttuu. Siinä on kylittäin isäntien ja emäntien nimet sekä muuta talon väkeä, mm. veljiä ja siskoja. Lisäksi on mainittu jokaisen ikä. Useimmat ovat aikuisia, mutta jonkin verran on myös lapsia. Väkeä on kuitenkin hyvin niukasti verrattuna tuleviin vuosiin, joten henkikirja ei ole mikään täydellinen väestölistaus.
Henkikirjasta on erinomaisen käyttökelpoinen puhtaaksikirjoitettu versio Käkisalmen pohjoisen läänin henkikirja 1722 (VA 9804) Toim. Heljä Pulli. Vihkonen on ainakin Mikkelin maakunta-arkiston tutkijasalissa. Alkuperäinen mikrofilmattu henkikirja on vaikealukuinen ja epäselvä. SSHY:n jäsenet löytävät rullan Digiarkiston Vanhan Suomen läänintileistä.
VA 10084, rulla ES 2706
Vanhan Suomen väestöluettelo on papiston laatima esitys pitäjän väestöstä. Luettelon tarkkuus vaihtelee pitäjittäin. Sortavalassa luettelosta käy ilmi isännän nimi ja talon asukkaiden lukumäärä: miehet, vaimot, pojat, tyttäret sekä tilalliset vs. populit. Ortodoksit ilmeisesti puuttuvat luettelosta.
1754 väestöluettelo jättää Sortavalan osalta toivomisen varaa. Luettelosta puuttuvat kylien nimet. Isännistä on mainittu etu- ja sukunimi, mutta ei isännimeä. Sukulaisuussuhteita ei ole lueteltu. Kun samalta ajalta on parempiakin lähteitä (verorevisiokirja 1753, rippikirja 1757–), ei väestöluettelon arvo sukututkijalle kohoa Sortavalassa suureksi.
Väestöluettelo löytyy SSHY:n digiarkiston jäsensivuilta. Sortavala s. 602–613. Otzois Kymmenes 602–604, Tulola Kymmenes 604–606, Hälylä Kymmenes 606–608, Rekala Kymmenes 608–609, Hymbelä Kymmenes 609–611, Stadsfläck 611–612.
Jaakkiman luettelo on hieman Sortavalaa parempi, sillä siinä on väestö kylittäin ja monilla isännillä on isännimet. Jaakkima löytyy rullalta ES 2707 (VA 10084b) s. 650–671. Jaakkiman luettelosta on kätevä puhtaaksikirjoitettu versio: Vanhan Suomen väestöluettelo vuodelta 1754. Papiston laatimat väestöluettelot. Jachimwahra-Jaakkima. (Toim.) Maire Pellikka ja Heljä Pulli. Hki 1981. Moniste on ainakin Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa.
T 1771, rulla ES 2738. Tuomiokirjat, Kurkijoen tuomiokunta T 1771.
Jaakkimasta tunnetaan isäntäluettelo vuodelta 1766. Se löytyy vuoden 1771 tuomiokirjasta noin sivun 100 paikkeilta. Luettelosta voi olla lisälähteenä hyötyä Jaakkiman tutkimuksiin. Rullaa ei tietääkseni ole digikuvattu (07/2010). Sortavalasta en tunne vastaavaa.
Rippikoululaisten ja pitäjänkoululaisten luettelot kattavat osan ajasta, jolta rippikirja on puutteellinen. Hyvällä onnella näistä saa lisäväriä tutkimukseen.
Rulla UK 759 (rippikirjat 1757–1764, 1766–1790)
Rippikoululuettelot 1774–1778 ovat rippikirjan 1757–1764 lopussa (s. 297–315). Nämä ovat ensimmäiset säilyneet rippikoululaisten luettelot Sortavalassa.
Rippikirjasta 1766–1790 löytyy myös rippikoululuetteloita. Aivan alussa on 1780 luettelot Tulola, [Reck]ala[?] ja Otzois Kymmenes. Kirjan keskellä (s. 101 ja 130 välissä) vaikuttaisi lisäksi olevan luettelo 1780–1781.
Rippikoululuettelot ovat luettavissa Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, SSHY:n digiarkistossa ja mikrofilmeillä ao. rippikirjoista.
B V b 1. Rulla UK 771. Sordavala Sokne Scholae Matrickel För år 1780.
Sortavalan pitäjänkoulun oppilasmatrikkeli on säilynyt ajalta 1779–1804. Matrikkeli on laadittu lukukausittain alkaen syyslukukaudesta 1779. Luettelo on säilynyt aluksi joka vuodelta, mutta myöhemmin on aukkoja. Säilyneet vuodet ovat: 1779–1786, 1792, 1795–1796, 1799–1804. Koulussa oli sekä kevät- että syyslukukausi. Eräiltä vuosilta kuitenkin puuttuu joko kevät- tai syyslukukauden luettelo.
Matrikkelista käy ilmi oppilaiden kotikylä ja koko nimi. Lisäksi luettelossa on lukukausittain oppilaan koulunaloituspäiväys ja toisinaan myös poistuminen kesken lukukauden. Oppilasmäärä oli vähäinen (4–68 oppilasta lukukaudessa), joten kaikkia lapsia sieltä ei suinkaan löydy. Myöhempien vuosien luettelot ovat kadonneet. (Saarela s. 179 ja 182)
Matrikkeli on luettavissa hiukan hämäävillä nimillä: Kansallisarkiston digitaaliarkistossa otsikolla "Kiertokoulujen nimiluettelot 1779-1804" sekä mikrofilmirullalla UK 771 otsikolla "Muut asiakirjat 1780–1804". Otsikosta huolimatta kyseessä ei tiettävästi ollut kiertokoulu. Myöhemmin koululla oli oma rakennuksensakin. (Saarela s. 178 ja 181)
Lähteet eivät lopu tähän. Tuomiokirjoista voinee löytää tietoja, mutta ne jäävät tämän esityksen ulkopuolelle. Kruununtilojen immissioasiakirjoista 1800-luvulta (Viipurin lääninhallituksen lääninkonttori) löytyy tietoja myös 1700-luvun asukkaista. Immissioasiakirjojen löytäminen vaatii perehtymistä tilan vaiheisiin 1800/1900-vaihteesta taaksepäin ja jää tässä käsittelemättä.
Jos tunnet muita hyviä lähteitä, ole hyvä ja ilmoittele!
Monet luettelot on laadittu joko neljänneskunnittain tai kymmeneksittäin. Neljännekset ja kymmenekset olivat pitäjän osa-alueita, joissa kussakin oli useita kyliä. Alueiden nimet ovat sikäli epäloogiset, että kumpiakin oli viisi kappaletta eikä 4 tai 10.
Seuraavassa taulukossa on esitetty 1764 revisiopöytäkirjan kymmenekset ja 1727 verorevisiokirjan neljänneskunnat ja verrattu niitä toisiinsa.
| Kymmenekset 1764 | Summittainen sijainti |
|---|---|
| Hymbölä kymmenes | Länsikymmenes. Sortavalan kaupungin länsi- ja eteläpuolella (kymmenesten Otzois ja Helylä välillä). |
| Helylä kymmenes | Pohjoiskymmenes. Kaupungin pohjoispuolella. |
| Reckala kymmenes | Keskikymmenes. Riekkalan saari(sto) Sortavalan kaupungin itäpuolella. |
| Tulola kymmenes | Itäkymmenes. Tulolan saari(sto) sekä pohjoisessa myöhemmän Harlun paikkeilla sijaitseva manneralue. |
| Otzois kymmenes | Eteläkymmenes. Pitäjän eteläosa suurin piirtein alueella Haavus–Otsoinen–Rautalampi–Kuokkaniemi. |
| Neljänneskunnat 1727 | Vastaa suurin piirtein |
| Första Fierdungen | Hymbölä kymmenes |
| Andra Fierdungen | Helylä kymmenes |
| Tridie Fierdungen | Reckala kymmenes + osa Tulolasta |
| Fierde Fierdungen | Tulola kymmenes (osa) |
| Fembte Fierdungen | Otzois kymmenes |
Heljä Pulli: Karjalaisten sukujen tutkimisesta
Digiarkisto (SSHY) Digitoituja kirkonkirjoja ja lähteitä
Digitaaliarkisto (Kansallisarkisto) Maaseurakunnan kirkonkirjat
HisKi (SSS) Historiakirjojen haku ja luettelo mikrofilmeistä
Katiha (Karjala-tietokanta) Kirkonkirjojen haku
Sukututkimus Tietoja omista tutkimuksistani
Sortavalan seudun sukututkimuslähteet 1700-luvulla
URN:NBN:fi-fe201008192331
