Sortavalan seudun sukututkimuslähteet 1700-luvulla

Sårdawala

Lataa Sortavalan pdf:
Väestöluettelo 1763
Revisiopöytäkirja 1764
Verotusluettelo 1799

Sukututkimuksen edetessä 1700-luvulle kohtaa Sortavalan tutkija vaikeuksia. Kirkonkirjojen laatiminen on ollut retuperällä ja kirjoista on osa hävinnytkin. Vuosikymmenten mittaiset aukot hankaloittavat tutkimusta. Kaikeksi onneksi muilla luetteloilla voi paikata kirkonkirjojen aukkoja. Sortavalan tutkijan ei pidäkään tyytyä pelkkiin kirkollisiin lähteisiin, sillä läänintileistä löytyy pienellä penkomisella mielenkiintoisia tietoja esivanhempien vaiheista.

Tämä on katsaus 1700-luvun säilyneisiin – ja tuhoutuneisiin – sukututkimuslähteisiin Sortavalan pitäjässä ja kaupungissakin. Pääpaino on luterilaisissa suvuissa, mutta tiedoista lienee hyötyä ortodoksienkin tutkijoille. Koska samoissa lähteissä esiintyy usein myös naapuripitäjä Jaakkima, olen koettanut mainita tietoja siitäkin. Lähteistä osa käsittelee koko Käkisalmen pohjoista lääniä tai peräti koko Vanhaa Suomea, joten muillekin karjalaisten tutkijoille voi niistä olla iloa.

Olen kuvannut joitain hankalasti saatavilla olevia luetteloita Sortavalan osalta. Latauslinkit yllä.

Uutta 2013:
Suurin osa lähteistä löytyy nyt Digitaaliarkistosta (linkit lisätty).
Uusia lähteitä: Revisiopöytäkirja 1764*, Väestöluettelo 1763*, Verotusluettelot 1784, 1795, 1799*. Tähdellä merkityt ladattavissa PDF:inä.

Sortavalan lähteet 1722–1799

Aloitetaan yhteenvedolla Sortavalan tärkeimmistä sukututkimuslähteistä.

Päälähteet
1722–1735Historiakirjat, 1722 Henkikirja, 1727 Verorevisiokirja
1736–1746Historiakirjat (puutteita)
1747–1752Aukko
1753–17541753 Verorevisiokirja
1755–1764Historiakirjat, 1757–64 Rippikirja, 1764 Verorevisiokirjat
1766–1790Historiakirjat, 1766–90 Rippikirja
1791–1799Historiakirjat, 1791–1809 Rippikirja
Väestö- ja verotusluettelot
1754–17631754 Väestöluettelo, 1763 Väestöluettelo
1795–17991795 Verotusluettelo, 1799 Verotusluettelo
Koululuettelot
1774–17991774–81 Rippikoulu, 1779–1804 Pitäjänkoulu

Aikajanalle siirrettyinä lähteet (ilman koululuetteloita) näyttävät seuraavilta:

Sortavala. Lähteitä 1722–1799 Vuosi
1722
1736
1747
1755
1766
1791
1800

Historiakirjat
1722-35
1736-46
1755-

Rippikirjat
1757-
1766-90
1791-

Verorevisiokirjat
1727
1753
1764

Henkilöluettelot
HK1722
1754
1763

Verotusluettelot
95
1799
Hyvä kattavuus, Vajaa kattavuus

Aikajanan kaksi ensimmäistä riviä näyttävät kirkonkirjojen – historia- ja rippikirjojen – kattaman alueen. Hyvä aika eli vihreä alue on katkonainen. Välissä on aukkoja (valkoinen alue) ja muita vajavuuksia (punainen alue). Erityisesti huomio kiinnittyy aikaan 1736–1755, johon mahtuu sekä vajausta että aukko, sekä pitkä vaje vuosina 1766–1790.

Kaikeksi onneksi hankalien vuosien ympäristöön osuu muitakin lähteitä, erityisesti verorevisiokirjoja. Näihin tutustutaan tarkemmin jäljempänä.

Kyrckio Book

Sortavalan luterilaiset kirkonkirjat

Digitaaliarkistossa

SSHY

Tutustutaanpa siihen, mitä sukututkijan peruslähde eli luterilaiset kirkonkirjat kattavat. Kirkonkirjat alkavat 1723 (1722) ja jatkuvat aina vuosisadan loppuun asti. Välissä on myös ikäviä katkoja ja puutteita.

Sekä Sortavalan pitäjän että kaupungin asukkaat olivat 1700-luvulla samoissa kirjoissa, sillä Sortavalan seurakunta oli jakamaton. Virallisesti Sortavalan kaupunkia ei edes ollut. Kaupunki oli isonvihan jälkeen vajonnut kauppakyläksi (kauppalaksi, stadz fläck) ja se perustettiin uudelleen vasta 1783 (Karttunen s. 64 ja 75).

1722–1799 Historiakirjat (kastetut, vihityt, haudatut)

Vuonna 1722 aloitti Sortavalassa uusi kirkkoherra työnsä. Luterilaiset historiakirjat alkavat vuodesta 1723. Tarkkaan ottaen muutama kastettu on syntynyt 1722 lopulla. Samoin jokunen kuolintapaus 1722 lopusta on merkitty haudattujen luetteloon.

Historiakirjojen tiedoissa on kuitenkin paljon puutteita ja aukkoja aina 1755 asti. Aukoton sarja alkaa vasta 1.5.1755. Juuri tuona vuonna sai Sortavala taas uuden toimeliaan kirkkoherran.

Puhtaaksi kirjoitetut historiakirjatiedot ovat saatavilla HisKissä, Karjala-tietokannassa ja SSS:n Mustissa Kirjoissa. Karjala-tietokantaan talletetut tiedot on painettu myös paperille. Alkuperäiset historiakirjat ovat luettavissa sekä mikrofilmiltä, Kansallisarkiston digitaaliarkistosta että SSHY:n palvelusta. Jos oikea kirja ei heti löydy, huomaa, että vuosina 1723–1735 samoin kuin 1755–1770 kastetut, vihityt ja haudatut ovat samassa luettelossa. Vuosina 1771–1809 puolestaan vihityt ja haudatut ovat samassa luettelossa.

Kansallisarkiston ja SSHY:n historiakirjojen digikuvat täydentävät toisiaan. SSHY:llä on erinomaiset hakemistot, kun taas Kansallisarkiston kuvat ovat laadultaan paremmat. SSHY:ltä ja Kansallisarkiston digitaaliarkistosta löytyvät kaikki säilyneet 1700-luvun historiakirjat lukuun ottamatta 1740-luvun luetteloita. Kannattaa huomata, että kirjojen otsikot eivät Kansallisarkistossa ole kohdallaan, vaan vihittyjä/haudattuja löytyy myös kastetuista sekä vihityistä. SSHY:n hakemistojen käyttö auttaa löytämään oikean sivun Kansallisarkiston puolelta. (Tilanne 04/2012)

Seuraavasta taulukosta näkyy, miltä vuosilta tietoja on olemassa.

Sortavalan historiakirjat 1722–1799
Vuodet Kastetut Vihityt Haudatut Kommentti
aikuiset lapset –7 v
1722–1739 1722–35 1723–35 1722–39 1726–32 Haudattujen luettelosta on leikattu 8 lehteä.
1740–1746 puuttuu 1740–41,
1743–44
1740–46 puuttuu Tapahtumien määrä niukka.
1747–1754 puuttuu puuttuu puuttuu Täydellinen aukko.
1755–1799 1755–99 1755–99 1755–99 Alkaa 1.5.1755. Runsaasti tapahtumia.

Tarkennus 1732–1746
Vuodet Kastetut Vihityt Haudatut Kommentti
aikuiset lapset –7 v
1732 on on on vain I–VI
1733–34 on on on puuttuu
1735 on vain I–IV on
1736–38 puuttuu puuttuu on
1739 vain I–VI
1740 on vain X–XII
1741 on on
1742 puuttuu on
1743–44 on on Haudatut vaikuttaa vajaalta
1745 puuttuu on
1746 vain I

Puutteita historiakirjoissa 1723–1755

Haudattujen puutteita 1723–1755

Haudatuissa on huomattavia vajavuuksia 1723–1755. Ensinnäkin 1730-luvun luettelosta on leikattu 8 lehteä pois. Ei ole tiedossa, mitä lehdillä on ollut vai ovatko sivut kenties olleet tyhjiä.

Haudatuista (pikku)lapsista on tietoa säilynyt vain 1726–1732. Noina vuosina haudatuista oli lapsia noin puolet. Muilta vuosilta haudatut lapset puuttuvat.

Myös aikuisia näyttää puuttuvan. Vaje paljastuu verratessa haudattujen luetteloa kuolleiden tilastoon (Saarela s. 69). Haudattujen luettelo kattaa vain murto-osan kuolleista vuosina 1735–1744. Tuolloin Sortavalassa kuoli tilaston mukaan yhteensä 1734 henkeä, kun luterilaisten haudattujen luettelo käsittää vain 325 eli 19 % kuolleista. Pahimmat puutteet ovat 1739–1740 ja 1743, jolloin haudatuissa on vain 5–9 % kuolleista. Vaikka selvät aukot ja puuttuvat pikkulapset unohdettaisiin, aikuisista haudatuista puuttuu 1735–1738 arviolta kolmannes ja 1741–1744 kaksi kolmannesta. Arvoitukseksi jää, moniko puuttuvista oli ortodokseja ja kuinka tarkkoja tilastoluvut olivat.

Historiakirjat hunningolla

Miksi historiakirjoissa on näinkin paljon puutteita? Kirjoja ei ilmeisesti alun perinkään saatu pidetyksi kunnolla. Lisäksi on oletettavaa, että niitä on hävinnyt tai tuhoutunut.

Konsistorin tarkastuksessa 2.3.1746 todettiin, että historiakirja (protocoll) oli hiljattain aloitettu, mutta ei ollut täydellinen, jonka tähden kaikki, mikä vielä oli irtonaisilla papereilla, oli vietävä kirjaan. Jälleen 1748 oli kirkkoherraa vakavasti käsketty täydentämään suurimmassa epäjärjestyksessä olleet kirkonkirjat. Näin ei tapahtunut. Kirkkoherra sairastui ja kuoli. Kappalainen erotettiin. Uudessa tarkastuksessa 16.2.1751 kehoitetaan papistoa panemaan kuntoon edellisten pappien tekemät virheelliset ja sekavat kirkolliset kirjat sekä kokoilemaan hajallaan ajelehtivat paperit, joita vielä piti löytyä, ja panemaan ne oikeaan järjestykseen. Korjauskehotusten lisäksi historiakirjan olemassaolo mainitaan myös 1749 ja 1755. (Saarela s. 79–81 ja 260)

1740-luvun historiakirjat näyttävät siis olleen alun perinkin puutteelliset. Oletettavasti kirjoja pidettiin jollain tavoin myös 1746–1755 välisenä aikana. Ne eivät valitettavasti ole lainkaan säilyneet meidän päiviimme asti.

Miksi kirjojen pito oli hunningolla? Arveluille saadaan pontta seuraavista tiedoista: Sekä kirkkoherra että kappalainen tuomittiin 1734 virkavirheestä lyhyeen vesileipävankeuteen. Kirkkoherra palasi virkaansa, mutta viranhoito ei ollut enää moitteetonta. Hän mm. kavalsi seurakunnan varoja. Lopulta hän sairastui ja pari vuotta sairastettuaan kuoli 1749. Tuolloin Sortavala sai uuden kirkkoherran, joka hänkin pian kuoli (1753). Vankilaan joutunut kappalainen puolestaan ei palannut enää virkaansa. Uusi kappalainen (1736–1750) oli väkijuomiin menevä ja riitaisa sekä virassaan huolimaton. Huonon elämänsä ja virkavirheen vuoksi kappalainen lopulta erotettiin virastaan. (Saarela s. 84–86) Kaiken tämän lisäksi ajanjaksoon sattuu myös pikkuviha. Kirjat saatiin kuntoon vasta 1755 uuden kirkkoherran toimesta.

Puutteet käyvät ilmi myös seuraavasta kaaviosta, jossa on esitetty kastettujen, haudattujen ja vihittyjen lukumäärät vuosittain. Luvut ovat SSS:n HisKi-tietokannan ilmoittamia 07/2010.

Kaavio Sortavalan historiakirjojen tapahtumamääristä

Kun hunninkoon lisätään pappilan palo 1779, jossa paloi osa arkistoa (Saarela s. 169), voidaan olla iloisia siitä, että tietoja on kuitenkin sentään jonkin verran tutkijoille säästynyt.

1757–1799 Rippikirjat

Digitaaliarkistossa

SSHY

Sortavalan luterilaiset rippikirjat käsittävät vuodet 1757–1764, 1766–1790 ja 1791–1809. Kirjat ovat merkittävä tietolähde, mutta valitettavasti jokainen on jollain tavalla puutteellinen.

Rippikirjat on mikrofilmattu. Ne ovat myös Kansallisarkiston ja SSHY:n digiarkistoissa vapaasti katseltavina. Lisäksi osa tiedoista on talletettu Karjala-tietokantaan helpommin haettavaan muotoon. Onpa Karjala-tietokannan tietoja painettu myös paperille.

Kansallisarkiston ja SSHY:n digikuvat täydentävät toisiaan. SSHY:llä on rippikirjoihin erinomaiset hakemistot, kun taas Kansallisarkiston kuvat ovat laadultaan huomattavasti paremmat. Erityisesti RK 1757–1764 on Kansallisarkistossa parempi. Paremman kuvanlaadun lisäksi Kansallisarkiston kuvat näyttävät olevan paremmin säilyneiltä mikrofilmeiltä, sillä naarmuja on niissä vähemmän. Muiden 1700-luvun rippikirjojen sisältö on sama kuin SSHY:llä.

Vajaa rippikirja 1757–1764

Rippikirja 1757–1764 on verraten hyvin säilynyt, mutta alusta näyttää puuttuvan 8 aukeamaa. Ilmeisesti siinä on ollut 26 perhettä Tulolan Kymmeneksestä, sillä ensimmäinen säilynyt perhe on numero 27. Arvatenkin puuttuvilla sivuilla on osa ensimmäisestä kylästä Tenijervi sekä joitain seuraavista kylistä: Wehkalax, Hongakylä, Lahnajärvi, Heinäjoki, Harlu, Soukanranda–Kannas, Rasila, Petrakoski, Saawais, Hepoharju. Nämä Tulolan kymmeneksen kylät ilmestyvät rippikirjaan 1791–1809.

Tulolan lisäksi muissakin kymmeneksissä on jonkin verran vähemmän kyliä kuin seuraavissa rippikirjoissa tai vuoden 1764 verorevisiokirjoissa. En ole selvittänyt, puuttuuko rippikirjasta asuttuja kyliä, vai onko muissa kirjoissa vain yksityiskohtaisempi kyläjako tai perustettiinko kenties uusia kyliä.

Puolikas rippikirja 1766–1790

Rippikirja 1766–1790 kattaa vain puolet Sortavalasta. Kirjassa on Sortavalan kaupunki sekä Helylän ja Hympölän kymmenekset. Toisin sanoen kaupungin lähialueet mantereen puolella on katettu. Sen sijaan Otsoisten, Riekkalan ja Tulolan kymmenekset puuttuvat kokonaan – siis saaristo ja kaukaisemmat manneralueet. Arvatenkin rippikirjoja on ollut kaksi, joista toinen olisi hävinnyt. Sivunumeroinnin perusteella säilyneestä rippikirjasta puuttuu n. 40 aukeamaa. Mitä sivuilla on ollut jää arvattavaksi.

Verrattuna edeltävään rippikirjaan v. 1766–1790 rippikirjan puutteet ovat seuraavat:

Tulola kymmenesPuuttuu kokonaan.
Reeckala kymmenesPuuttuu kokonaan.
Otzois kymmenesPuuttuu kokonaan.
Hymbölä kymmenesOn kirjassa. Puuttuvat kylät: Leppäselkä, Kimamäki, Karmala. Uusi kylä: Loblola.
Helylä kymmenesOn kirjassa.
Sordavala stadzfläckOn kirjassa.

Ajallisesti rippikirjassa on merkintöjä aina 1790 asti. Ehtoolliskäyntimerkinnät kuitenkin päättyvät 1780-luvun taitteeseen. Viimeinen vuosiluvulla merkitty ehtoollissarake on 1777, minkä vuoksi tämän rippikirjan mainitaan joskus kattavan vain vuodet 1766–1777. Kirjassa on kuitenkin asukkaiden synnyin- ja kuolinaikoja 1790 asti.

Vajaa rippikirja 1791–1809

Rippikirja 1791–1809 koostuu kahdesta osasta (I ja II). Molempien alusta ja lopusta puuttuu sivu tai sivuja.

I-osan ensimmäisestä aukeamasta on säilynyt vain puolet. Oletettavasti 1. sivu on tuhoutunut. Samoin viimeiseksi säilynyt aukeama on puolikas. Ei ole tiedossa, montako sivua lopusta puuttuu.

II-osan alusta puuttuu sivunumeroinnin perusteella 27 aukeamaa. Viimeinen säilynyt aukeama on puolikas. Ei ole tiedossa, montako sivua lopusta puuttuu.

Puuttuvilla sivuilla näyttäisi olleen tietoja Riekkalan ja Helylän kymmeneksistä.

Hävinneet vanhat rippikirjat

Sortavalassa on jo ennen vuotta 1757 ollut rippikirja tai -kirjoja, jotka eivät kuitenkaan ole säilyneet. Vuoden 1746 konsistorin tarkastuksessa mainitaan, että silloisessa rippikirjassa ei yleisen tavan mukaan ollut merkitty ehtoolliskäyntejä, vaan käynnit oli merkitty irtonaisille papereille. Kirkkoherraa käskettiin valmistamaan uusi rippikirja. (Saarela s. 78)

Seurakunnan vuoden 1749 inventaariossa onkin mainittu uusi rippikirja som ej ännu är i stånd. Saarelan tulkinnan mukaan uusi rippikirja oli keskeneräinen. Myös 1755 inventaariossa mainitaan rippikirja. Tältä ajalta ei rippikirjoja kuitenkaan ole meidän päiviimme säilynyt.

Rippikirjojen lisäksi tunnetaan, että seurakuntaan on 1732 hankittu paperia, jota käytetään rippivieraiden merkintään kirkossa. (Saarela s. 258)

Verorevisiokirjat

Revisions Commission

Verorevisiokirjat 1727, 1753 ja 1764 ovat Sortavalassa olennaisia lähteitä, joista on hyötyä sekä sukututkimuksessa että talon vaiheiden selvityksessä. Revisiokirjat löytyvät läänintileistä mikrofilmirullilta sekä Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta.

Revisiokirjoissa on erikseen Sortavalan pitäjä (Pogost tai Sokn) ja kauppakylä (Stadz Fläck), joka 1783 kohotettiin Sortavalan kaupungiksi. Pitäjän puolella revisiokirjat ovat maakirjan omaisia, mutta varsin rikkaita lähteitä. Ne muodostavat toisiinsa liittyvän sarjan, jonka perusteella on mahdollista seurata tilan vaiheita vuosikymmenestä toiseen. Kirjoista käy kylittäin ilmi isäntien nimet ja heidän omaisuutensa. Kauppakylän puolella tietosisältö muistuttaa henkikirjoja.

1727 Verorevisiokirja

VA 9818, rulla ES 2694. Revisions Protocoll öfwer Wijborgska Provincien.

Digitaaliarkistossa nimellä Revisiopöytäkirja, joka sisältää Viipurin ja Käkisalmen provinssien maakirjan 1727-1727 (9818)

Sortavalan pitäjä s. 476–503, Sortavalan kauppakylä s. 514–515, Jaakkima s. 546–572

Sortavalan pitäjästä on kylittäin lueteltu isäntien nimet ja heidän omaisuutensa. Omaisuudesta on annettu karjan määrä, osuus nuottaan ja veneeseen sekä kylvön ja heinäsadon määrä. Pöytäkirja on otsikon mukaan aloitettu 3.2.1727.

Sortavalan kauppakylän eli tulevan kaupungin asukkaista on lueteltu isännät. Monista on mainittu ammatti tai mistä isäntä on peräisin. Otsikon mukaan tiedot on kerätty 13.2.1728.

1753 Verorevisiokirja

VA 10070, rulla ES 2705. SkattLägningz Commisions Jordebok och Protocoll. Uprättad Åhr 1753 För Kexholm Norre Lähns Landt=Commissariat.

Digitaaliarkistossa nimellä Veronkantokomission laatima maakirja ja pöytäkirjat, jotka koskevat Käkisalmen pohjoista lääniä 1753-1753 (10070)

Sortavalan pitäjä s. 109–156 (s. 170–265), Sortavalan kauppakylän henkikirja s. 264–267 (s. 481–486)

Vuoden 1753 revisiokirja on vuoden 1754 läänintileissä. Kirjan "esipuhe" on päivätty 8.9.1754, mutta pöytäkirja on otsikkonsa mukaan laadittu jo 1753.

Sortavalan pitäjän osalta tietosisältö vastaa 1753 vuoden 1727 kirjaa. Pitäjän isäntien nimet ja omaisuustiedot on päivitetty. Kylät ovat 1753 eri järjestyksessä kuin 1727. Talot on kuitenkin helppo yhdistää vuoden 1727 tilanteeseen, sillä taloista on annettu sekä entinen että nykyinen isäntä. Sukututkijan iloksi kirja toisinaan mainitsee vanhan ja uuden isännän sukulaisuussuhteen. Vuoden 1753 kirja muodostaakin tärkeän linkin yhdistettäessä 1727 ja 1764 tietoja toisiinsa ja antaa toisaalta vertailupohjaa muihin 1750-luvun kirjoihin.

Sortavalan kauppakylän eli tulevan kaupungin asukkaat löytyvät revisiokirjan lopusta. Siellä sijaitsee kauppakylän porvariston henkikirja.

1764 Verorevisio: pöytäkirjat ja maakirja

1. VA 10202a:195–419. Revisions Commissions Protocoll öfwer Kexholm Provinciers Norra Lähn, uprättadt Åhr 1764. PDF
2. VA 10205, rulla ES 2711. Revisions Commissions Protocoll öfwer Kexholm Provinciers Norra Lähn, uprättadt Åhr 1764. Digitaaliarkistossa
3. VA 10202a:1–190, rulla LT 1712. Revisions Commissions Jordebok öfwer Kexholms Provinciens Norra Lähn (1764). Digitaaliarkistossa

Sisällysluettelo 1764 Revisiopöytäkirjat (Sortavala) – Kirjat 1 & 2

Vuoden 1764 verorevisiokirjat ovat "jatkoa" 1753 kirjalle. Tietosisältöä on enemmän. Rakenteeltaan 1764 kirjat seuraavat pitkälti tilojen järjestystä 1753. Tilaa voidaan hyvin seurata läpi vuosien 1727–1753–1764. Revisiokirjat 1764 ovat tärkeät myöhempiä vuosia ajatellen. Niissä on ensimmäistä kertaa talojen maarekisterinumerot. Numerot ovat samat kuin isojaossa n. 100 vuoden kuluttua. Vuoden 1764 maakirjaan viitataan myös monissa maaherran kruununtilojen asutuspäätöksissä vielä pitkälle 1800-luvulla. Niinpä 1764 tilannetta voidaankin pitää erityisen merkittävänä.

Vuoden 1764 kirjoja on peräti kolme. Kirjat ovat hyvin samankaltaiset. Sukututkijan kannalta ne ovat järjestyksessä (paras ensin):

Lataa:
Revisiopöytäkirja 1764
Sortavala (pdf)
VA 10202a

1. Pöytäkirja VA 10202a (s. 195–419)
Revisions Commissions Protocoll öfwer Kexholm Provinciers Norra Lähn, uprättadt Åhr 1764.
Sortavalan pitäjä s. 1–54, Sortavalan kauppakylän henkikirja s. 218–221.
Allekirjoitettu 23.12.1765. Mikkelin maakunta-arkisto. Ei mikrofilmillä.
Sortavalan osuus kuvattu pdf:ksi, linkki oikealla.
2. Pöytäkirja VA 10205, rulla ES 2711
Revisions Commissions Protocoll öfwer Kexholm Provinciers Norra Lähn, uprättadt Åhr 1764.
Sortavalan pitäjä s. 1–54, Sortavalan kauppakylän henkikirja s. 218–221.
Kirjan alussa vuosiluku 1766.
3. Maakirja VA 10202a (s. 1–190), rulla LT 1712
Revisions Commissions Jordebok öfwer Kexholms Provinciens Norra Lähn uprättadt och begynt i Sordavala den 26 Julii Åhr 1764.
Sortavalan pitäjä s. 1–42, Sortavalan kauppakylän asukkaat s. 189–190.
Allekirjoitettu 23.12.1765.

Kirja 1 on luettavuudeltaan ja sisällöltään paras. Valitettavasti sitä ei löydy mikrofilmirullilta (ainakaan Mikkelin maakunta-arkistossa). Sen sijaan alkuperäinen kirja on Mikkelissä saatavissa. Olen kuvannut siitä Sortavalan sivut, linkki yllä. Muut Käkisalmen pohjoisen läänin pitäjät ovat tietääkseni kuvaamatta. Kansallisarkiston Digitaaliarkiston kuvaus loppuu siihen, mistä Kirja 1 alkaisi.

Kirjat 1 ja 2 ovat lähes sanasta sanaan identtiset. Kirja 1 vaikuttaa vanhemmalta, jolloin 2 olisi kopio. Kirjan 1 lopussa on allekirjoitus 23.12.1765, kun taas kirjan 2 alussa on vuosiluku 1766. Kirja 2 on hankalalukuisin; varsinkin sen huomautustekstit ovat pientä piiperrystä. Epäselvässä kohdassa kannattaa turvautua toiseen kirjaan.

Tiedot on arvatenkin siirretty pöytäkirjasta (1) maakirjaan (3). Pöytäkirjoissa on enemmän sukututkijaa kiinnostavaa tietoa. Ensinnäkin talon entinen isäntä saattaa esiintyä pöytäkirjoissa mutta puuttua maakirjasta. Huomautusmerkinnät ovat pöytäkirjoissa yksityiskohtaisempia. Maakirjasta puuttuvat talon omaisuustiedot ja asukkaiden lukumäärä, jotka on korvattu veromäärillä. Maakirjassa on sen sijaan ilmoitettu talonosan osuus koko talosta (esim. 1/2 tai 1/4), populeiden ja itsellisten lukumäärä sekä ruokakuntien määrä (talolliset, populit, itselliset).

Revisiokirjojen 1764 kylännimet eivät vastaa saman ajan rippikirjan jakoa. Molemmissa on kyliä nimillä, joita toisessa ei ole. Sen sijaan revisiokirjojen 1753 ja 1764 kylien nimet ja järjestys ovat keskenään samat, toki muutamin poikkeuksin.

Yllä sanottu koskee Sortavalan pitäjää. Revisiokirjojen lopussa sijaitsee Sortavalan kauppakylän eli tulevan kaupungin henkikirja 1764. Henkikirjassa ovat porvarit, käsityöläiset sekä työmiehet.

Jaakkima puuttuu vuoden 1764 kirjoista.

Henkilöluettelot

Sortavalasta tunnetaan kolme henkilöluetteloa. Näistä vuoden 1722 henkikirja lienee tärkein.

1722 Henkikirja

VA 9804, rulla ES 2693. 1722 Åhrs Manthals Längd.

Digitaaliarkistossa nimellä Uukuniemen, Kiteen, Ruskealan, Pälkjärven, Suojärven, Sortavalan ja Salmin pitäjien väestöluettelo 1722-1722 (9804)

SSHY (vain jäsenille)

Sortavala s. 17–31

Ensimmäinen isonvihan jälkeinen lähde on 1722 henkikirja. Kirja on tämän esityksen vanhin lähde ja siksi erityisen mielenkiinnon kohde. Kirjassa on Sortavala, mutta Jaakkima puuttuu. Kyseessä ei ole tavallinen henkikirja, vaan tarkempi henkilöluettelo. Siinä on kylittäin isäntien ja emäntien nimet sekä muuta talon väkeä, mm. veljiä ja siskoja. Lisäksi on mainittu jokaisen ikä. Useimmat ovat aikuisia, mutta jonkin verran on myös lapsia. Väkeä on kuitenkin hyvin niukasti verrattuna tuleviin vuosiin, joten henkikirja ei ole mikään täydellinen väestölistaus.

Henkikirjasta on erinomaisen käyttökelpoinen puhtaaksikirjoitettu versio Käkisalmen pohjoisen läänin henkikirja 1722 (VA 9804) Toim. Heljä Pulli. Vihkonen on ainakin SSS:n kirjastossa ja Mikkelin maakunta-arkiston tutkijasalissa. Puhtaaksikirjoittamattomana henkikirja on hankalasti luettava.

Vuoden 1722 henkikirja on ainoa Sortavalan pitäjää koskeva henkikirja ennen vuotta 1818. Sortavalan kauppakylästä on laadittu henkikirjat myös 1753 ja 1764.

1754 Vanhan Suomen väestöluettelo

VA 10084, rulla ES 2706

Digitaaliarkistossa nimellä Viipurin, Käkisalmen ja Kymenkartanon provinssien väestöluettelo 1754-1754 (10084b)

SSHY (vain jäsenille)

Vanhan Suomen väestöluettelo on papiston laatima esitys pitäjän väestöstä. Luettelon tarkkuus vaihtelee pitäjittäin. Sortavalassa luettelosta käy ilmi isännän nimi ja talon asukkaiden lukumäärä: miehet, vaimot, pojat, tyttäret sekä tilalliset vs. populit. Ortodoksit ilmeisesti puuttuvat luettelosta.

1754 väestöluettelo jättää Sortavalan osalta toivomisen varaa. Luettelosta puuttuvat kylien nimet. Isännistä on mainittu etu- ja sukunimi, mutta ei isännimeä. Sukulaisuussuhteita ei ole lueteltu. Kun samalta ajalta on parempiakin lähteitä (verorevisiokirja 1753, rippikirja 1757–), ei väestöluettelon arvo sukututkijalle kohoa Sortavalassa suureksi.

Sortavalaa koskevat sivut ovat 602–613: Otzois Kymmenes 602–604, Tulola Kymmenes 604–606, Hälylä Kymmenes 606–608, Rekala Kymmenes 608–609, Hymbelä Kymmenes 609–611, Stadsfläck 611–612.

Jaakkiman luettelo on hieman Sortavalaa parempi, sillä siinä on väestö kylittäin ja monilla isännillä on isännimet. Jaakkima löytyy rullalta ES 2707 (VA 10084b) s. 650–671. Jaakkiman luettelosta on kätevä puhtaaksikirjoitettu versio: Vanhan Suomen väestöluettelo vuodelta 1754. Papiston laatimat väestöluettelot. Jachimwahra-Jaakkima. (Toim.) Maire Pellikka ja Heljä Pulli. Hki 1981. Moniste on ainakin Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa.

1763 Väestöluettelo

Uuno Karttusen kokoelma, kotelo 3, vihko 1, MMA

Lataa:
Väestöluettelo 1763
Sortavala (pdf)

Vuoden 1763 henkilöluettelon otsikkona on Luettelo Sortavalan pitäjän talonpojista, torppareista ja itsellisistä sekä rengeistä 14/3 1763. Luetteloon on ilmeisesti kirjattu ainoastaan ruokakunnan päämiehet. Se sisältää pääasiassa miehiä sekä joitain leskivaimoja. Alueellisesti luettelo kattaa Sortavalan pitäjän ja kaupungin. Asukkaat on listattu kylittäin. Kyläjako ei täysin vastaa rippikirjan tai verorevisiokirjan jakoa, vaan ainakin Otsoisten kymmenyksessä väkeä näyttää toisinaan olevan naapurikylänkin puolella.

Ihmisistä on ilmoitettu etunimi ja sukunimi. Tilattomien kohdalla on merkintä bobl:, loiset on merkitty sanalla Inhys: ja rengit dreng. Sukulaisuussuhteita ei ole merkitty.

Luettelosta voi olla iloa täydentävänä lähteenä erityisesti silloin, jos muista lähteistä saa jostain syystä sekavia tuloksia.

Jostain syystä luettelo on piilotettu Mikkelin maakunta-arkistoon Uuno Karttusen kokoelman kansioon numero 3. Kansion otsikko on Tohtori Uuno Karttusen jälkeenjättämiä, Sortavalan kaupungin arkistoon kuuluvia asiakirjoja. Olen kuvannut luettelon kokonaisuudessaan pdf-muotoon, linkki yllä.

Verotusluettelot

1790-luvun lopun verotusluettelot kelpaavat täydentäviksi lähteiksi. Ne eivät ole kirkonkirjojen tai revisiokirjojen veroisia sukututkimuslähteitä.

1795 Verotusluettelo

Vuoden 1795 verotusluettelot. Vanhan Suomen väestö- ja verotusluettelot, kotelo 3, MMA.

Sisältö: Asukkaiden nimiä, ikiä ja sukulaisuussuhteita. Miehiä ja naisia sekä lapsia. Tilallisia ja populeita. Ikä nyt ja 13 vuotta sitten. Kuolinvuosia 1780–90-luvuilta. Luettelo kattaa Sortavalan kylistä osan: Loblola, Hepi?i, Sipilänsalmi, Jurkonsari?, Kasinlaks, Hymbelä, Kislaks, Hapalambi, Mellois, Hetais, Yhinlaks, Airando, Karmala.

Valitettavasti luettelo on laadittu venäjäksi sellaisella käsialalla, että sen lukeminen on liki mahdotonta, vaikka taitaisi nykyvenäjän alkeet. Arkiston henkilökunnalta voi kysellä tulkinta-apua.

Luetteloa ei ole tiettävästi digikuvattu eikä mikrofilmattu (01/2013). Se sijaitsee Mikkelin maakunta-arkistossa kokoelmassa Vanhan Suomen väestö- ja verotusluettelot. Alue: Jaakkima, Rautu, Ruskeala, Räisälä, Sakkola, Sortavalan pitäjä ja Uukuniemi.

1799 Verotusluettelo (arvioveroluettelo)

Kurkijoen, Jaakkiman ja Koitsanlahden pitäjien sekä Käkisalmen pohjoisen kihlakunnan verotusluettelot, 1799. Vanhan Suomen väestö- ja verotusluettelot, kotelo 2, MMA.

Lataa:
Verotusluettelo 1799
Sortavala (pdf)

Verotusluettelo 1799 luettelee kylittäin talot ja niiden isännät, sekä talolliset että populit. Isännistä on mainittu etu- ja sukunimi, mutta ei isännimeä eikä sukulaisuussuhteita. Talonnumerot on annettu ja kunkin isännän arvioruplien määrä. Talollisten kohdalle on merkitty arviopäät ja talonosan koko. Populeiden kohdalla on puolestaan populien lukumäärä. Luettelossa on ruotsia ja saksaa.

Luettelo kattaa Sortavalan pitäjän kylät suurin piirtein v. 1764 revisiopöytäkirjan mukaisina seuraavin poikkeuksin:

Olen kuvannut Sortavalaa käsittelevät sivut pdf-muotoon, linkki yllä. Koko luetteloa ei tiettävästi ole digikuvattu eikä mikrofilmattu (01/2013). Luettelo sijaitsee Mikkelin maakunta-arkistossa kokoelmassa Vanhan Suomen väestö- ja verotusluettelot. Vakka-tietokannan mukaan luettelon alueeseen kuuluvat Kurkijoen, Jaakkiman ja Koitsanlahden lisäksi myös Ruskeala, Uukuniemi, Impilahti ja Suistamo.

Vuoden 1799 luettelo on käsittääkseni arvioveroluettelo. Sellainen tuli Käkisalmen pohjoisessa läänissä laatia 6 vuoden välein. Vuoden 1799 arvioveroluettelo jäi viimeiseksi. Arvioveroluettelon korvasi henkikirja vuonna 1818. (Viikki s. 174–175)

Koululuettelot

Rippikoululaisten ja pitäjänkoululaisten luettelot kattavat osan ajasta, jolta rippikirja on puutteellinen. Hyvällä onnella näistä saa lisäväriä tutkimukseen.

1774–1778, 1780–1781 Rippikoulu

Rulla UK 759 (rippikirjat 1757–1764, 1766–1790)

Digitaaliarkistossa

SSHY

Rippikoululuettelot 1774–1778 ovat rippikirjan 1757–1764 lopussa (s. 297–315). Nämä ovat ensimmäiset säilyneet rippikoululaisten luettelot Sortavalassa.

Rippikirjasta 1766–1790 löytyy myös rippikoululuetteloita. Aivan alussa on 1780 luettelot Tulola, [Reck]ala[?] ja Otzois Kymmenes. Kirjan keskellä (s. 101 ja 130 välissä) vaikuttaisi lisäksi olevan luettelo 1780–1781.

1779–1804 Pitäjänkoulun matrikkeli

B V b 1. Rulla UK 771. Sordavala Sokne Scholae Matrickel För år 1780.

Digitaaliarkistossa nimellä Kiertokoulujen nimiluettelot 1779-1804 (II Bc:1)

Sortavalan pitäjänkoulun oppilasmatrikkeli on säilynyt ajalta 1779–1804. Matrikkeli on laadittu lukukausittain alkaen syyslukukaudesta 1779. Luettelo on säilynyt aluksi joka vuodelta, mutta myöhemmin on aukkoja. Säilyneet vuodet ovat: 1779–1786, 1792, 1795–1796, 1799–1804. Koulussa oli sekä kevät- että syyslukukausi. Eräiltä vuosilta kuitenkin puuttuu joko kevät- tai syyslukukauden luettelo.

Matrikkelista käy ilmi oppilaiden kotikylä ja koko nimi. Lisäksi luettelossa on lukukausittain oppilaan koulunaloituspäiväys ja toisinaan myös poistuminen kesken lukukauden. Oppilasmäärä oli vähäinen (4–68 oppilasta lukukaudessa), joten kaikkia lapsia sieltä ei suinkaan löydy. Myöhempien vuosien luettelot ovat kadonneet. (Saarela s. 179 ja 182)

Matrikkeli on luettavissa hiukan hämäävillä nimillä: Kansallisarkiston digitaaliarkistossa otsikolla Kiertokoulujen nimiluettelot 1779-1804 sekä mikrofilmirullalla UK 771 otsikolla Muut asiakirjat 1780–1804. Kyseessä ei tiettävästi ollut kiertokoulu. Myöhemmin koululla oli oma rakennuksensakin. (Saarela s. 178 ja 181)

Jaakkiman luetteloita

Seuraavassa on mainittu lyhyesti pari Jaakkimaan liittyvää luetteloa. Ne eivät kata Sortavalaa, mutta niistä voi olla hyötyä Jaakkimaan ulottuvissa tutkimuksissa.

1766 Jaakkiman isäntäluettelo

T 1771, rulla ES 2738. Tuomiokirjat, Kurkijoen tuomiokunta T 1771.

Jaakkimasta tunnetaan isäntäluettelo vuodelta 1766. Se löytyy vuoden 1771 tuomiokirjasta noin sivun 100 paikkeilta. Luettelosta voi olla lisälähteenä hyötyä Jaakkiman tutkimuksiin. Rullaa ei tietääkseni ole digikuvattu (01/2013).

1784 Verotusluettelo (Jaakkima)

Kurkijoen, Jaakkiman ja Koitsanlahden pitäjien verotusluettelo, 1784. Vanhan Suomen väestö- ja verotusluettelot, kotelo 2, MMA.

Tässä venäjänkielisessä luettelossa on kylittäin talot ja niiden isännät. Nimet on kirjoitettu ruotsalaisittain mutta kyrillisin kirjaimin. Lukeminen vaatii kyrillisten aakkosten osaamista mutta ei välttämättä venäjän kielen taitoa. Käsiala on hyvin selkeä.

Luetteloa ei ole tiettävästi digikuvattu eikä mikrofilmattu (01/2013). Se sijaitsee Mikkelin maakunta-arkistossa kokoelmassa Vanhan Suomen väestö- ja verotusluettelot.

Mitä muuta?

Lähteet eivät lopu tähän. Tuomiokirjoista voinee löytää tietoja, mutta ne jäävät tämän esityksen ulkopuolelle. Kruununtilojen immissioasiakirjoista 1800-luvulta (Viipurin lääninhallituksen lääninkonttori) löytyy tietoja myös 1700-luvun asukkaista. Immissioasiakirjojen löytäminen vaatii perehtymistä tilan vaiheisiin 1800/1900-vaihteesta taaksepäin ja jää tässä käsittelemättä.

Jos tunnet muita hyviä lähteitä, ole hyvä ja ilmoittele!

Sortavalan pitäjän neljänneskunnat ja kymmenekset

Monet luettelot on laadittu joko neljänneskunnittain tai kymmeneksittäin. Neljännekset ja kymmenekset olivat pitäjän osa-alueita, joissa kussakin oli useita kyliä. Alueiden nimet ovat sikäli epäloogiset, että kumpiakin oli viisi kappaletta eikä 4 tai 10.

Seuraavassa taulukossa on esitetty 1764 revisiopöytäkirjan kymmenekset ja 1727 verorevisiokirjan neljänneskunnat ja verrattu niitä toisiinsa.

Kymmenekset 1764Summittainen sijainti
Hymbölä kymmenesLänsikymmenes. Sortavalan kaupungin länsi- ja eteläpuolella (kymmenesten Otzois ja Helylä välillä).
Helylä kymmenesPohjoiskymmenes. Kaupungin pohjoispuolella.
Reckala kymmenesKeskikymmenes. Riekkalan saari(sto) Sortavalan kaupungin itäpuolella.
Tulola kymmenesItäkymmenes. Tulolan saari(sto) sekä pohjoisessa myöhemmän Harlun paikkeilla sijaitseva manneralue.
Otzois kymmenesEteläkymmenes. Pitäjän eteläosa suurin piirtein alueella Haavus–Otsoinen–Rautalampi–Kuokkaniemi.
Neljänneskunnat 1727Vastaa suurin piirtein
Första FierdungenHymbölä kymmenes
Andra FierdungenHelylä kymmenes
Tridie FierdungenReckala kymmenes + osa Tulolasta
Fierde FierdungenTulola kymmenes (osa)
Fembte FierdungenOtzois kymmenes

Lähdeluettelo

Linkkejä

Heljä Pulli: Karjalaisten sukujen tutkimisesta
HisKi (SSS) Historiakirjojen haku ja luettelo mikrofilmeistä
Kansallisarkiston Digitaaliarkisto Sortavalan maaseurakunnan kirkonkirjat
Katiha (Karjala-tietokanta) Kirkonkirjojen haku
SSHY Digiarkisto Digitoituja kirkonkirjoja ja lähteitä

Sukututkimus Tietoja omista tutkimuksistani
Uuno Karttusen arkiston sisällysluettelo Asiakirjoja mm. Sortavalasta

Sortavalan seudun sukututkimuslähteet 1700-luvulla
URN:NBN:fi-fe201008192331

©Tuomas Salste