Suomen vanhimmat ihmiset

Kello Kuka oli Suomen vanhin asukas? Kuinka pitkään vanhimmat ovat eläneet? Koska viimeinenkin 1800-luvulla syntynyt on kuollut? Paljonko on satavuotiaita ja vanhempia? Millaisia ikäennätyksiä on saavutettu? Tilastot kertokoot.

Suomen vanhin asukas tilastoissa

Suomessa on jo satojen vuosien ajan pidetty kirjaa ihmisten syntymästä ja kuolemasta. Alkujaan tiedot kirjattiin kirkonkirjoihin, sittemmin muihinkin väestörekisteriasiakirjoihin. Tilastokeskus (ent. Tilastollinen päätoimisto) on jalostanut näistä tiedoista yhteenvetoja jo vuosikymmeniä. Kuolinikätilastot syntymävuosineen on saatavissa vuodesta 1878.

Tilastoista voidaan etsiä vanhimmiksi eläneiden tiedot. Tarkkoja henkilötietoja ei tilastoissa yleensä ole, mutta niistä näkyy kuitenkin syntymävuosi, kuolinikä ja sukupuoli. Monista on lisäksi ilmoitettu asuinalue tai siviilisääty kuollessa.

Seuraavassa taulukossa lueteltu on omana aikanaan vanhimmat Suomen asukkaat kuolinvuosittain. Taulukkoon on otettu ne asukkaat, jotka ovat päätyneet myös Suomen viralliseen tilastoon. Epäluotettaviksi katsotut tiedot on jätetty pois. Vuosilta, joilta tietoa ei ole annettu, on Suomen vanhin ollut vielä elossa. Ts. esimerkiksi vuonna 1879 on vanhin asukas tilaston mukaan ollut 1779 syntynyt mies (k. 1881).

Taulukko 1. Suomen vanhin ihminen 1878–2012
KuoliSyntyiIkäHenkilötietoja
18781778100 vnainen, Rauman maaseurakunta
18811779102 vleskimies, Joutsa
18831780102 vnaispalvelija, Korppoo (s. 8.9.1780)
18851784100 vnainen, Vaasan lääni, maaseurakunnassa
18861785100 vnainen, Kuopion lääni, maaseurakunnassa
18881788100 vnainen, Muonionniska
1889179099 vnainen, Uudenmaan lääni, maaseurakunnassa
18941791103 vnainen, Helsinki
19001792108 vLovisa Antintytär Rosenlund (14.4.1792 Jomala – 28.9.1900 Jomala), itsellisen leski
19031800103 vnainen, Loviisa
19061803103 vnainen, Kymin pitäjä
19071804102 vmies, Antrea
1908180899 vnainen, Viipurin lääni, kreikkalaiskatolinen
19121809102 vnainen, Pomarkku
19131812100 vnainen, Rymättylä
19191813105 vnainen, Helsingin pitäjä
19221818103 vmies, Uudenmaan lääni, maaseudulla (tod. näk. Nurmijärvi)
19241820103 vnainen, Oulun lääni, maaseudulla
19271823103 vnainen, Uudenmaan lääni, maaseudulla
19301827102 vmies, Hämeen lääni, maaseudulla
19351828106 vnainen, Hämeen lääni, maaseudulla
19381833104 vnainen, Uudenmaan lääni, maaseudulla
19391837102 vnainen, Kuopion lääni, maaseudulla
19401838101 vnainen, Hämeen lääni, maaseudulla
19411839101 vnainen, "leski tai erotettu", ei kaupungissa
19461840106 vnainen, "leski tai erotettu", kaupungissa
19481843105 vnainen, "leski tai erotettu", kaupungissa
19491847102 vnainen, "leski tai erotettu", ei kaupungissa
19511849102 vnainen, "leski tai erotettu", ei kaupungissa/kauppalassa
19621850111 vnainen, naimaton
19631859104 vnainen, "leski tai erotettu"
19681861107 vneiti Aleksandra Paulina Lindroos (27.9.1861 Hämeenkyrö – 4.11.1968 Tampere)
19691864104 vnainen
19701865104 vnainen
19751867107 vAmalia Wallenius o.s. Forsman (6.8.1867 Lohja Kuntsila – 24.3.1975 Helsinki)
19761870105 vIda Maria Saarinen (18.12.1870 Espoo – 3.6.1976), asunut Helsingissä
19781873105 vnainen, tod. näk. Maria Wilhelmina Välimäki (s. 20.7.1873), asunut Helsingissä
19791874105 vnainen
19831875107 vnainen, leski, tod. näk. Amanda Riihelä o.s. Eskola (s. 5.3.1875 Hollola), asunut Imatralla
19851877108 vMathilda Honka (23.2.1877–17.9.1985), asunut Mynämäellä
19891878110 vFanny Matilda Nyström (30.9.1878 – 31.8.1989), asunut Naantalissa
19901881109 vIda Virenius o.s. Tallqvist (7.4.1881 Vihti – 28.4.1990 Nurmijärvi)
19911884106 vnainen, leski, suomenkielinen, Oulu
19941885109 vAmanda Moksi o.s. Pyhtmäki (21.3.1885 Hollolan Paimela – 21.11.1994 Kuhmoinen)
20001887112 vLempi Maria ”Maija” Rothovius o.s. Sparfven (2.10.1887 – 17.6.2000 Ikaalinen)
20051894111 vHilda Maria* Häkkinen os. Könni (18.2. tai 18.3.1894 Töysä Ylipää – 31.12.2005 Töysä)
20061895110 vAnna Josefina Hagman (27.12.1895 Saltvik Vassböle ** – 18.4.2006 Saltvik)
20061896110 vElsa Vilhelmiina Tilkanen o.s. Saarelainen (26.9.1896 Pöytyä – 5.12.2006 Pöytyä)
20091897111 vAarne Armas "Arska" Arvonen (4.8.1897 Helsinki – 1.1.2009 Järvenpää)
20091901108 vViljo Kekola (1.4.1901 – 10.10.2009 Peräseinäjoki)
20101901108 vAlpo (Albin) Juhana ”Jussi” Leskinen (1.5.1901 Sääminki – 28.2.2010 Rantasalmi)
1903110 vSelma Tuominen (s. 19.7.1903 Askainen), asuu Turussa (HS 19.7.2013)

Lähteet: 1878–2001 Tilastokeskus Väestömuutokset. 1987–2011 Tilastokeskus Kuolleet. 1989–2011 Tilastokeskus Väestörakenne.
Henkilötiedot: 1968, 1975–1978, 1983–1985 Guinness. 1989–1990, 1994–2012 HS. 2005 IS. 2006/Tilk TS. 2010 Itä-Savo.
* Toinen etunimi saatu Wikipediasta. ** Kastemerkintä tarkistettu, HisKi.

Vähintään 110-vuotiaaksi eläneet on korostettu. Ilmoitettu paikkakunta on kuolinpaikka (suluissa synnyinpaikka–kuolinpaikka). Vanhimmissa tilastoissa on ilmoitettu uskontokunta, jolloin yhtä kreikkalaiskatolista lukuunottamatta kaikki olivat luterilaisia.

Taulukosta voi päätellä Suomen kulloisimmankin vanhimman asukkaan. Siitä näkee myös ikäennätykset. Lisäksi taulukosta näkee, koska viimeistään vuonna x syntyneet ovat kaikki kuolleet ja kääntäen, onko vuonna x syntyneitä vielä voinut olla hengissä. Taulukosta ei sen sijaan näe niitä vanhuksia, jotka eivät aivan ehtineet Suomen vanhimmiksi.

Taulukon kattamana aikana Suomen vanhimmaksi elänyt asukas on ollut Lempi Rothovius, joka kuoli 112-vuotiaana vuonna 2000. Suomen vanhimmaksi elänyt mies oli puolestaan 111 vuoden iän saavuttanut Aarne Arvonen (k. 2009).

Vuonna 1883 kuolleesta 102-vuotiaasta kerrotaan ko. vuoden tilastossa seuraavasti:

"Naimaton vanha naispalvelia Korpon pitäjässä, joka nuoruudessaan oli ollut palveluksessa muun muassa tunnetun tietäjän, mamselli Arvidsson'in luona Tukholmassa ja sittemmin myöskin jonkun aikaa professori M. Caloniuksella Turussa, oli syntynyt syyskuun 8 p:nä 1780 ja kuollessaan 102 vuotta ja 8 kuukautta vanha."

Vuonna 1900 ennätysvanhaksi eläneestä 108-vuotiaasta Lovisa Rosenlundista kuolinvuoden tilasto kertoo näin:

"Puheenalainen nainen, itsellisen leski Lovisa Antintytär Rosenlund, oli nimittäin syntynyt Jomalan pitäjässä huhtikuun 14 p:nä 1792 ja kuoli siellä syyskuun 28 p:nä 1900. Seurakunnan kirkkoherra mainitsee hänen vielä muutamia kuukausia ennen kuolemaansa olleen »hyvässä terveydessä, täysissä sielun ja ruumiin voimissa, niin että hän m. m. esteettömästi voi lukea kirjasta käyttämättä silmälaseja«."

Rosenlundin saavuttama 108 vuoden ikä oli ajankohtaan nähden poikkeuksellinen. Kukaan muu 1700-luvulla syntynyt suomalainen ei tilastojen mukaan elänyt 1900-luvulle asti, ei ainakaan Suomessa.

Pitkäikäisyys yleistyi seuraavalla vuosisadalla. 1800-luvulla syntyneistä 2000-luvulle asti sinnitteli jo 245. Viimeinen 1800-luvulla syntynyt suomalainen oli Wikipedian mukaan vuonna 2009 kuollut Aarne Arvonen.

Lähdeaineisto ja tietojen luotettavuus

Tiedot on ilmoitettu Suomen virallisen tilaston mukaisina. Tilastotiedot on pyritty yhdistämään julkaistuista lähteistä saatuihin lisätietoihin. Lisätietoja on saatu Guinnessin ennätyskirjoista, Helsingin Sanomista ja eräiden lehtien verkkouutisista. Vuosina 1989–2009 vähintään 110-vuotiaina kuolleiden tiedot on tarkistettu teoksesta Skytthe ym (2010). Vuosina 2000–2010 kuolleiden tietoja on myös verrattu Wikipediaan kerättyihin tietoihin 2012. Varsinaisia lisätarkistuksia kirkonkirjoista tms. ei ole tehty. Lähteet on yksilöity lähdeluettelossa.

Osa tiedoista voi olla epäluotettavia. Ikä ja syntymävuosi rekisteröitiin aiemmin epätarkasti. Mitä kauemmas historiassa mennään, sitä epätarkemmiksi tiedot käyvät. Syntymäaika kyllä kirjattiin kirkonkirjoihin. Kopiointi- ja muut virheet olivat kuitenkin tavallisia. Ei ollut tavatonta, että ihminen merkittiin kuollessaan vanhemmaksi (tai nuoremmaksi) kuin hän todellisuudessa oli. Tilasto ei muutenkaan välttämättä ole ajan tasalla, vaan vainaja saattaa jatkaa elämäänsä tilastoissa, kunnes kuolema lopulta rekisteröidään. Ikäennätyksiin kannattaa suhtautua tämän vuoksi varauksella.

Tilastokeskuksen tiedot on saatavissa vain vuoden tarkkuudella. Vuositasoa tarkemmat tiedot on saatu tilastoja ja uutisia vertailemalla kahdesta henkilöstä (Tilkanen k. 2006, Leskinen k. 2009), jotka on näin ollen taulukkoon lisätty. Taulukosta voi puuttua yksittäisiä vanhimpia asukkaita, jotka päivien tarkkuudella laskien sinne kuuluisivat. Vanhin vainaja voi puuttua taulukosta, jos a) vainajaa nuorempi samana vuonna syntynyt on elänyt seuraavaan vuoteen, tai jos b) vanhin vainaja on elänyt päivänkin pidempään, mutta syntynyt vasta seuraavana vuonna kuin vanhimmaksi ilmoitettu. Seuraavat vainajat voivat mahdollisesti kuulua kategoriaan a:

Lisätietojen puuttuessa heitä ei ole voitu taulukkoon kirjata muttei myöskään täysin poissulkea sitä mahdollisuutta, että heistä jotkut olisivat omana aikanaan eläneet Suomen vanhimmiksi.

Maahan- tai maastamuuttoa ei ole otettu huomioon. On siis oletettu, että vanhukset ovat pysyneet Suomessa. On toki mahdollista, vaikkakin oletettavasti harvinaista, että Suomen vanhin muuttaa Suomesta. Hänen kuolemansa ei kirjautuisi tilastoon ja hän siis puuttuisi taulukosta. Vastaavasti on mahdollista, että Suomeen muuttaa kaikkia muita vanhempi ihminen, jolloin edellinen Suomen vanhin asukas voisi puuttua taulukosta.

Pois jätetyt ikäennätykset

Edellä olleessa taulukossa ei ole otettu huomioon seuraavia ikäennätyksiä:

104 v ja 105 v – Suistamon ennätysvanhat naiset (k. 1888, 1890 ja 1892 Suistamo)
Vuosien 1888, 1890 ja 1892 kuolleiden tilastoissa esiintyy Suomen vanhimpina peräti kolme Suistamon kreikkalaiskatolisen seurakunnan jäsentä, jotka kaikki olivat naisia. He olivat kaikki ajankohtaan nähden ennätysvanhoja. Tilastojen mukaan heidän elinaikansa olivat: 1784–1888 (104 v), 1785–1789 (105 v), 1786–1892 (105 v).
On epätodennäköistä, että samaan seurakuntaan osuisi yhtäkkiä lähes vuosittain ennätysvanhoja. Todennäköisemmin kuin pitkästä iästä ennätykset kertovat väestökirjanpidon tasosta. Suistamon kastettujen luettelo alkaa tiettävästi vasta 1791. Vuoden 1900 tilastokin epäilee jälkikäteen Suistamon ennätysnaisten ikiä:
"... leski Irina Ignatjeva Suistamon kreikkalais-katolisesta seurakunnasta, jonka ilmotettiin syntyneen vuonna 1787 ja kuollessaan vuonna 1892 olleen 105 vuotta täyttänyt. Mainitsemista ansaitsee, että samassa seurakunnassa v. 1888 kuolleen lesken Eudokia Markovan niinikään ilmotetaan saavuttaneen saman tavattoman korkean ijän. Molempain viimemainittujen tiedonantojen luotettavuutta näyttää kutenkin voitavan epäillä." (huom. vuosissa epätarkkuutta alkup. tilastoon nähden)
Jäävät pois taulukosta, koska iät ovat epäluotettavat.
114 v – Ulla Asikainen, k. 17.2.1911 Kerimäki
(väitetysti s. 10.2.1797 Rantasalmi)
Virallisten tilastojen mukaan Asikainen olisi ollut Suomen kaikkien aikojen vanhimmaksi elänyt ihminen. Kuolinvuoden tilastossa kuitenkin mainitaan, että Asikaisen kuolinikä oli erikseen kysyttäessä ilmoitettu epävarmaksi. Asikainen esiintyy Suomen vanhimpana jo väestölaskennassa sekä 1900 että 1910 – tosin jo tuolloin hänen ikänsä herätti kummastusta. Ikäero muihin tuon ajan vanhuksiin nähden oli huomattavan suuri. Myöhemmin Terho Asikainen on selvittänyt, että ainakin Ullan syntymämerkinnäksi luultu 10.2.1797 Rantasalmella on virheellinen. Ullan mahdolliseksi syntymäajaksi on Helena Tiainen löytänyt 1.2.1810. Lisäksi Ulla on mainittu mykäksi; ehkä hänen ikäänsä on siksi ollut vaikea selvittää häneltä itseltään.
Jää pois taulukosta, koska ikä on epäluotettava.
117 v – Maria Eufrosyne "Mari" Andersson, k. 24.8.1946 Helsinki
(väitetysti s. 24.12.1828 Viipuri tai Virolahti)
Maria Anderssonin iälle ei tunneta mitään todisteita. Syntymäaikaa ei ole useista yrityksistä huolimatta voitu varmistaa. Andersson ei esiinny (tämän ikäisenä) väestölaskennassa 1940 eikä kuolleiden tilastossa 1946.
Anderssonia pidettiin 1930–1940 -lukujen lehdissä Suomen vanhimpana ihmisenä. Hänen väitettiin saavuttaneen peräti 117 vuoden iän. Jos ikä pitäisi paikkansa, Andersson olisi ollut Suomen kaikkien aikojen pitkäikäisin ihminen. Andersson olisi elänyt peräti 9 vuotta vanhemmaksi kuin Suomen tuolloinen ikäennätys oli. 117-vuotias olisi maailmankin mitassa hyvin vanha.
Vanhin Anderssonista löydetty asiakirja on Helsingin poliisilaitoksen osoitekortti, jonka ensimmäinen merkintä on vuodelta 1913. Kortissa hänen syntymäajakseen tarjotaan 18 24/XII 28, minkä lisäksi kortissa on myös yliviivattu vuosiluku 29 sekä numero, joka voisi olla 24 tai 27. Syntymäpaikaksi on merkitty sanat Vederlaks (Virolahti) ja Viipuri. Kortin tarkempi analyysi on mahdoton, sillä osoitekortisto on mikrofilmauksen jälkeen tuhottu.
Lehtitiedon mukaan syntymäpäivä 24.12.1828 perustuu Anderssonin äidin Raamattuun tekemään merkintään. Syntymävuosi Helsingin kirkonkirjassa olisi ollut 1829. (HS 24.12.1933)
Syntymämerkintää on aikanaan yritetty tarkistaa seurakuntiin lähetetyllä kiertokyselyllä. Yksikään seurakunta ei vastannut kyselyyn. (Lehesvirta 2006)
Myös Myllymäki (1968, s. 38) on yrittänyt tarkistaa Anderssonin ikää. Hänen mukaansa Andersson ei ollut Helsingin seurakunnissa kirjoilla lainkaan. Viipurin ja Virolahden kirkonkirjoista Myllymäki ei Anderssonia tuon päivän kohdalta löytänyt, ei myöskään samalta päivältä muilta vuosilta. Sen sijaan hän löysi ko. paikkakuntien kirkonkirjoista 1827–1840 peräti kahdeksan Maria Anderssonia, joista ei kuitenkaan selvinnyt, kuka olisi oikea henkilö. Myllymäki toteaa myös, että Maria oli oleskellut ulkomailla ja hänen muuttokirja-asiansa olivat ehkä siksi jääneet hoitamatta. Johtopäätöksenä Myllymäki katsoo, että Marian syntymäpäivässä tai -vuodessa on virhe ja ikään on suhtauduttava varauksella.
Hiski-haun perusteella Viipurissa tai Virolahdella ei ole syntynyt ainoatakaan Maria Eufrosyneä vuosina 1827–1850. Viipurin ortodoksien kastettujen tiedot tosin puuttuvat vuoden 1828 tienoilta, mutta toisaalta ei ole tiedossa, että Maria olisi ollut ortodoksi. Helsingissä on tuona aikavälinä syntynyt yksi ainoa Maria Euphrosyne, nimittäin 28.7.1839 (isä muurarinkisälli Antti Lindholm, äiti Eva). Tämä perhe kuitenkin muutti Ahvenanmaalle 1844 ja jälkien seuraaminen on hankalaa. On siis toistaiseksi ratkaisematta, onko Marian syntymäaika virheellinen tai esimerkiksi nimi vaihtunut.
Anderssonin tiedetään asuneen ainakin Helsingissä ja Viipurissa, ilmeisesti muuallakin. Mahdollinen selitys on, että hänen henkilötietonsa ovat kadonneet tai sekoittuneet muuttojen yhteydessä.
Jää pois taulukosta, koska ei esiinny Tilastokeskuksen kuolleiden tilastossa ja ikä on epäluotettava.
105 v – Loviisa Kamppinen k. 1966 elokuu Yhdysvallat
(s. 20.12.1860 Kauhajärvi)
Kamppinen mainitaan aikansa vanhimmaksi suomalaiseksi (Alaspää 1966).
Jää pois taulukosta, koska ei esiinny Tilastokeskuksen kuolleiden tilastossa eikä ole kuollut Suomessa.
110 v – Andrei Kuznetsov k. 30.1.1984 Heinävesi
(s. 27.10.1873 Puola)
Munkki, tunnetaan myös nimellä Isä Akaki. Olisi ollut aikanaan Suomen vanhimmaksi elänyt mies. Oman ilmoituksensa mukaan oli kuitenkin syntynyt 30.10.1874 (Guinness 1976).
Jää pois taulukosta, koska ei esiinny Tilastokeskuksen kuolleiden tilastossa ja ikä on epäluotettava.
105 v – Helsinkiläisnainen, "Suomen vanhin asukas" v. 2010, k. 2008
(s. 1902)
Vuonna 2010 uutisoitiin, että Suomen vanhin asukas oli tuolloin 107-vuotias helsinkiläisnainen (mm. HS 3.3.2010). Tieto oli kuitenkin väärä, sillä nainen tiettävästi kuoli jo 105-vuotiaana. Tilastokeskuksesta saadun tiedon mukaan nainen kuoli vuonna 2008, mutta tieto kuolemasta tilastoitiin vasta 2011. Vielä 31.12.2010 väestötilastossa mainitaan virheellisesti v. 1902 syntynyt 108-vuotias helsinkiläinen vieraskielinen leskinainen, vaikka hän olikin jo kuollut aikoja sitten.
Jää pois taulukosta, koska tieto oli virheellinen.

Sata vuotta täyttäneiden määrä

Satavuotiaaksi eläminen oli aiemmin hyvin harvinaista. Viime vuosikymmeninä se on kuitenkin huomattavasti yleistynyt. Tilastoja sata vuotta täyttäneistä on saatu 1865 alkaen. Perehdymme nyt niihin.

Seuraavassa taulukossa luetellaan satavuotiaiden ja sitä vanhempien ihmisten määrä Suomessa. Luvut perustuvat Suomen viralliseen tilastoon ja ne kuvaavat kunkin vuoden viimeisen päivän tilannetta.

Suomen sata vuotta täyttäneet
VuosiMiehiäNaisiaYhtHuomautuksia
1865112* (ortodoksit puuttuvat)
1870011*
1875123*
1880112* (oikaistu, kts. alla)
1890000
1900055
1910055
1920156
1930167
1940066
1950325
197051520
198074653
199027130157
200038230268
201093529622

Lähde: Tilastokeskus: Suomen virallinen tilasto (SVT VI).
Koko väestö 1865–1900, läsnäoleva väestö 1910–1940, maassa asuvat 1950, maassa vakinaisesti asuvat 1970–.

*) Vanhimmat tilastot (1865–1880) saattoivat sisältää kotiseurakunnastaan poismuuttaneita ja sittemmin kuolleita henkilöitä. Vuodesta 1890 lähtien vanhimmat ikäluokat tarkastettiin vainajien varalta, mutta sitä aiemmin näin ei tehty. Tilastovirheen havaitsemiseksi olen verrannut sata vuotta täyttäneiden määriä seuraavina vuosina kuolleiden tilastoihin:
1865: Alkuperäinen tilasto: 1 mies, 1 nainen. Vain naisen kuolema on tilastoitu. Ero vähäinen, jätetty oikaisematta.
1870: Lukumäärä täsmää kuolleisiin.
1875: Lukumäärä täsmää kuolleisiin.
1880: Alkuperäinen tilasto: 1 mies, 8 naista. Oikaistu: 1 mies, 1 nainen (vain näiden kuolemat on tilastoitu).

Vuosilta 1865–1900 luvut käsittävät sekä seurakunnissaan läsnäolevan että poissaolevan väestön. Luotettavuuden ja vertailukelpoisuuden lisäämiseksi taulukkoon on vuodesta 1910 alkaen otettu ainoastaan läsnäoleva väestö (1970 alkaen maassa vakinaisesti asuva väestö). Koska ikätiedot perustuvat vanhoihin kirkonkirjoihin, koskevat vanhimpia tietoja samat luotettavuusongelmat, joita jo edellä kuvattiin. Tilastokeskuksen mukaan vanhimpien ihmisten määrät eivät ole täysin luotettavia ennen vuotta 1970, josta alkaen väestölaskenta perustuu väestörekisteriin.

Eliniän pidentyminen näkyy myös tarkkailemalla kolmella vuosisadalla eläneitä. 1700-luvulta 1900-luvulle asti eläneitä on tilastoissa vain yksi. Hän on edellä mainittu Lovisa Antintytär Rosenlund (14.4.1792 Jomala – 28.9.1900 Jomala). 1800-luvulta 2000-luvulle asti eläneitä on tilastoitu peräti 245.


Döde och Begrafne, Kuolleet ja haudatut

Ikäennätyksiä kirkonkirjoissa

Kirkonkirjoihin on kirjattu ihmisten kuolinikiä jo 1600-luvulta alkaen. Matkustakaamme hetkeksi menneille vuosisadoille tutkimaan, millaisia tervaskantoja ja ikipeikkoja papit ovat kirjoihinsa kynäilleet. Tulemme huomaamaan, kuinka käsitys ihmisen iästä on muuttunut.

Kuinka vanhaksi ihminen sitten voi elää? Jo Raamattu on ottanut asiaan kantaa:

Herra sanoi: "Minä en anna elämän hengen asua ihmisessä miten kauan tahansa. Ihminen on lihaa, heikko ja katoavainen. Olkoon siis hänen elinikänsä enintään satakaksikymmentä vuotta." (1. Moos. 6:3)

Vain 120 vuotta? Ei riitä mihinkään. Kirkonkirjoista löytyy paljon korkeampiakin ikäennätyksiä. Suomessa Raamattu ja kirkonkirjat ovat siis ristiriidassa.

Seuraavat ikivanhat vainajat on kaivettu Suomen Sukututkimusseuran HisKi-tietokannasta. Sinne on naputeltu kirkonkirjojen haudattujen luetteloita monien vuosisatojen ajalta. Varoitus: Iät tuskin ovat totta.

Taulukko 2. Suomen vanhimmat haudatut kirkonkirjoissa
IkäKuoliPaikkaHenkilötiedot
142 v7.2.1736Siuntio, Krejarsvanha isäntä Johan Nielsson (s. n. 1594)
140 v27.11.1692Asikkala, Laukolakerjäläinen Magdale Henrichsdotter *)
140 v18.7.1697Uukuniemi, KokonlahtiOloff Månson Ahå
130 v21.2.1697 (h)PöytyäHenrik Kuutis
130 v18.5.1709 (h)KokkolaSuome Margeta, ungef. 130 eller 40 åhr
130 v5.5.1723 (h)Kuopio msrk, SavilahtiZidsla Mikotar, Sigfrid Wainikaisen leski
130 v18.3.1743Pielisjärvi, Wegiemäntä Anna Ollikatar
130 v5.2.1778Nurmijärvi, Klöfskogvanha leski Anna Johansdotter
129 v27.2.1737Nurmijärvi, Pengerkoski NukarLars (s. Käkisalmen läänissä)
128 v18.6.1738 (h)Kemi msrkBritha Pehrsdotter Pajari
126 v27.3.1710Nastola, Langilaleski Gertrud Jacobsdotter
126 v13.12.1713 (h)Kalanti, Paulächtisvanha emäntä Britha Berthelsdotter
125 v22.5.1698 (h)Kuhmoinen, Pihlalaxvanha Petter Frantzsson
125 v11.6.1741Virolahti, Båtööisäntä Anders Christersson
125 v7.3.1751Korsnäs, Måippäleski Walborg Sigfridsdotter
125 v11.9.1800KaustinenJohan Jacobsson Jylhä

Lähde: SSS HisKi, haudatut, ikä vähintään 125 vuotta, tammikuu 2012. (h)=hautauspäivä

Kirkonkirjoista löytyy suorastaan käsittämättömän vanhoja vainajia. Näillä ikäennätyksillä tuskin on paljonkaan tekemistä todellisen iän kanssa. Olkoot ne tässä muistutuksena kirkonkirjojen pidosta ennen vanhaan. Ennätykset näyttävät olevan ajalta, jolloin todellinen syntymähetki ei vielä ollut kirjoissa ja kansissa. Kun syntymävuosi ei ollut tiedossa, se piti arvioida. Niin huima ikä löysi tiensä papin kirjaan.

HisKin tiedot kattavat vaihtelevasti ajan 1600-luvun lopulta 1800–1900-lukujen taitteeseen. Haudattujen tallennus tietokantaan on tätä kirjoitettaessa kesken; uusia "ikäennätyksiä" voi ilmaantua.

Yhteenvetona voidaan todeta, että raamatunjae, jossa säädetään ihmisen iäksi korkeintaan 120 vuotta, pitää Suomen virallisen tilaston nojalla paikkansa. Jos kuitenkin nojaa papin sanaan eli kirkonkirjoihin, raamatunjae ei pidä paikkaansa. Lukijan pohdittavaksi jääköön, luottaako mieluiten Raamattuun, papin sanaan vai viranomaisten tilastoon.


Lähteet

Tilastokeskus – Suomen vanhimpien tiedot:

Tilastokeskus – Sata vuotta täyttäneiden tiedot:

Helsingin Sanomat

Helsingin Sanomat, arkisto

Muut lehdet

Suomen vanhimmat ihmiset
URN:NBN:fi-fe201201011001

©Tuomas Salste