Liechtensteinin lippuLiechtenstein – Matkaopas Alpeille

Liechtensteinin ruhtinaanlinna

Liechtensteinin ruhtinaanlinna

Liechtenstein, ruhtinaskunta Sveitsin ja Itävallan välissä, on matkakohteeksi pieni mutta monipuolinen. Maa on historian oikusta onnistunut säilyttämään itsenäisyytensä aivan Keski-Euroopan sydämessä. Vaikka Liechtenstein onkin pienikokoinen, on se silti aivan oikea oma maansa. Liechtenstein on helppo sisällyttää alppimatkan ohjelmaan.

Tämä matkaopas esittelee Liechtensteinin kesäturistin näkökulmasta. Ensin on Liechtensteinin yleistietoa, jonka jälkeen esitellään Liechtensteinin pääkaupunkia, muita alueita, nähtävyyksiä ja retkeilyreittejä. Tiedot ovat vuosilta 2011–2017.

Pääsivu:Matkaopas Alpeille
Liechtenstein:

Yleistietoa Liechtensteinista

Liechtenstein. Iso kartta

Liechtenstein – saksaksi [ˈlɪçtn̩ʃtaɪn], suomeksi lähinnä ”lihtenstain” – sijaitsee saksankielisellä alueella Sveitsin ja Itävallan välissä. Liechtenstein on ainoa kokonaan Alpeilla sijaitseva valtio, jollei Monacoa lasketa. Liechtenstein on kartalla pieni, mutta luonnossa yllättävän iso ja monipuolinen. Pituutta maalla on 25 km ja leveyttä 12 km. Kääpiövaltioon mahtuu kuin mahtuukin sekä tasamaata että vuoristoa ja toisaalta sekä kaupunkia että luonnontilaista aluetta.

Suomi on Liechtensteiniin verrattuna todellinen suurvaltakunta. Pinta-alaltaan ja väkiluvultaan Liechtenstein vastaa lähinnä Kaarinan tai Imatran kaupunkia. Pienuudestaan huolimatta Liechtenstein on täysin itsenäinen valtio. Maa ei ole niin pieni, että siihen tutustuisi pelkällä läpiajolla. Kannattaa viettää ainakin pari yötä Liechtensteinin vuorilla, jotta maahan ehtii kunnolla tutustua. Nähtävää riittää hyvin ainakin pariksi–kolmeksi päiväksi. Viikkokaan ei ole liioittelua, jos pitää Alpeista, retkeilystä tai pikkumaista.

Suomalaisen silmin Liechtenstein on vauras saksalainen alppimaa, jolla on omaleimainen asema. Liechtenstein – Luxemburgin ohella – on lukuisista saksalaisista kääpiövaltioista ainoa, joka on säilyttänyt itsenäisyytensä nykypäiviin asti. Maa on historian oikusta syntynyt ja jäänyt itsenäisenä eloon liittymättä naapureihinsa. Liechtensteinin valtio syntyi aikanaan itävaltalaisen Liechtenstein-suvun ostettua alueen valtapyrkimystensä vuoksi. Itse ruhtinaat pysyttelivät pitkään Itävallassa eivätkä edes asuneet omassa maassaan.

Maantieteellisesti harvinaista on, että merenrannikko puuttuu sekä Liechtensteinilta että sen molemmilta naapurimailta. Harvinaista on myös se, ettei maalla ole armeijaa. Puutteesta huolimatta Liechtensteinia eivät ole valloittaneet natsit, kommunistit, Nato eikä edes EU. Maa on onnistunut pysymään itsenäisenä jo pari sataa vuotta.

Itsenäisyydestään huolimatta Liechtenstein on monissa varsinkin talousasioissa Sveitsiin päin kallellaan. Maassa mm. käytetään Sveitsin rahaa ja se kuuluu Sveitsin tullialueeseen. Liechtenstein ja Sveitsi ovat molemmat pysytelleet EU:n ulkopuolella, mutta Liechtenstein sentään kuuluu Euroopan talousalueeseen, vaikka Sveitsi ei kuulukaan.

Liechtensteinia hallitsee ruhtinas, jolla on paitsi merkittävät valtaoikeudet myös huomattava omaisuus. Omaisuudesta osa sijaitsee maan ulkopuolella Itävallassa. Ruhtinas on maansa ilmeinen keskushenkilö. Ruhtinasta käytetään näkyvästi myös maan markkinoinnissa turisteille. Liechtensteinin nimikin tulee ruhtinassuvun nimestä. Nykyinen ruhtinas on maassaan laajalti pidetty.

Liechtenstein: laaja vuoristomaisema

Liechtenstein, näkymä etelään

Maahan saapuminen

Automatkaa ajatellen sijaitsee Liechtenstein erinomaisella paikalla suomalaisen alppituristin kannalta. Se on Suomesta katsoen lähimpiä alppialueita, jonne autolla pääsee. Liechtensteiniin on Saksan Travemündestä noin 900 kilometrin ajomatka. Ruotsin kautta matka tuplaantuu noin 1800 kilometriin. Käytännössä ei autolomailija suuntaa pelkkään Liechtensteiniin, vaan kiertelee samalla muissa mielenkiintoisissa maissa. Liechtensteinin voi kätevästi yhdistää Saksan-matkaan, Itävallan-matkaan, Sveitsin-matkaan tai jopa Italian-matkaan ilman suurempia mutkia.

Vaikkei Liechtenstein kuulukaan EU:hun, se kuuluu kuitenkin Schengen-alueeseen. Suomalainen ei sinne matkustaakseen tarvitse passia, vaan suomalainen henkilökortti riittää (tilanne 2017).

Päästäkseen autolla Liechtensteiniin on ajettava joko Itävallan tai Sveitsin kautta. Molemmissa maissa vaaditaan moottoritietarra (vignette), jotta moottoritiellä saisi ajella. Tarra tulee suomalaiselle ikävän kalliiksi, jos käyttötarve on vähäinen. Saksan rajalta Itävallan kautta Liechtensteiniin saapuva voi välttää moottoritien ja pakollisen tarran käyttämällä pikkuteitä. Saksan puolella juuri ennen Itävallan rajaa on siirryttävä Bodenseen rantatielle ja ajettava Bregenzin läpi. Bregenz ei ole suuren suuri kaupunki. Aikaa kuitenkin tuhraantuu ajellessa Bregenzistä Liechtensteiniin pikkuteitä myöten. Tie on varsin hidas ja suoraan sanottuna ikävä. Tie nimittäin koluaa kaikenmaailman teollisuusalueet ja muut rähjäiset nurkat. Itävalta näyttää täällä kurjempia puoliaan.

Liechtensteiniin pääsee auton lisäksi myös junalla sekä Sveitsistä että Itävallasta.

Saminatal: vuorten rinteitä ja laakso

Saminatal Liechtensteinin vuorilla

Tiet ja liikenne

Vaikka Liechtenstein on pieni maa, ei kaikki ole suinkaan kävelyetäisyydellä. Automatkailija saattaa joutua ajamaan kymmeniä kilometrejä tutustuakseen haluamiinsa nähtävyyksiin. Busseja maassa kulkee huomattavan paljon. Rautatie menee maan läpi Itävallasta Sveitsiin. Lentokenttä puuttuu, mutta helikopterikenttä on.

Ajaminen Liechtensteinissa on varsin hidasta. Suurin osa teistä kulkee joko asutusalueella tai vuoripuolella hyvin jyrkkää ja mutkaista osuutta. Siellä automaattivaihteistosta kannattaa valita sporttiasetus, jos sellainen on. Laaksossa on suorempiakin teitä. Tiet varsinkin Vaduzin suunnalla ovat usein hiukan ruuhkaisia.

Nopeusrajoitukset on selkeästi merkitty. Kaupunkien väleissä on kuin onkin 80 km/h tietä joitain pätkiä. Pääasiassa ajetaan 50 km/h alueella. Maan sisäinen tieverkko on sen verran hidas, että navigaattorit neuvovat herkästi koukkaamaan heti rajan takana Sveitsin puolella kulkevan moottoritien kautta. Omaa moottoritietä maassa ei ole.

Liechtensteinin autoissa on selkeästi tunnistettava rekisterikilpi: valkoinen teksti mustalla pohjalla kuten Suomessakin ennen vanhaan. Liechtensteinin kilpiä ei käytännössä juuri näe maan ulkopuolella. Maan sisällä niitä sen sijaan riittää. Automatkoista taitaa suurin osa olla hyvin lyhyitä niin Liechtensteinissa kuin Suomessakin. Mustakilpisiä ökyautoja näkee maassa jos jonkinlaisia. Vanhat autonröttelöt ovat melkeinpä harvinaisuuksia.

Gnalp: Tienäkymä

Elämystietä. Gnalp.

Raha ja ostokset

Liechtensteinin rahayksikkö on Sveitsin frangi (CHF, SFr). Se jakautuu 100 rappeniin (saks. Rappen). Eurotkin tosin kelpaavat paikoin, mutta halvimmaksi yleensä tulee ”maassa maan rahalla”. Eli frangeissa kannattaa maksaa.

Maan miinuspuoli on erittäin korkea hintataso. Liechtensteinissa lähes kaikesta rahastetaan ja kunnolla. Rahastus kovenee, jos tuotteessa on maan nimi. Hinta kohoaa toiseen potenssiin, jos tuotteella on jotain tekemistä ruhtinaan kanssa. Hinta euroissa riippuu toki kulloisestakin frangin kurssista. Rahanmenoon auttaa maan pienuus: isommat ostokset voi hoitaa rajan takana Itävallassa, jossa on karkeasti varmaankin puolet halvempaa. Hamstraajan kannattaa kuitenkin huomata, että Itävallan ja Liechtensteinin välillä on tulliraja. Tiettyjen tuotteiden tuonnissa Itävallan puolelta noudatetaan Sveitsin ja Liechtensteinin yhteisiä tullirajoituksia. Sveitsin puolelta tuonnissa rajoituksia ei pitäisi olla.

Liechtensteinin postimerkkejä Lehmänkellon kalina kuuluu Liechtensteiniin aivan kuten Sveitsiinkin. Eipä olekaan ihme, että Vaduzin turistirihkamakauppojen telineet suorastaan notkuvat kelloja. Maan merkittävimpiä omia tuotteita ovat tekohampaat ja postimerkit. Jälkimmäinen lienee matkamuistona suositumpi. Merkkejä saa Vaduzin keskustasta Städtlen kävelyalueelta. Ei kannata kuitenkaan marssia suin päin postitoimistoon. Postia vastapäätä sijaitsevasta postin filateliakaupasta saa tuoreita postimerkkejä nimellisarvolla. Muutenkin filateliatuotteiden tarjonta turistikaupoissa on laajaa.

10 frangin kolikko, jossa teksti Fürstentum LiechtensteinMoni pikkuvaltio luottaa tulonlähteenä postimerkkien lisäksi keräilyrahojen voimaan. Liechtensteinissa keräilyrahapuoli on heikoissa kantimissa, mikä voi yllättää ottaen huomioon, että Liechtensteinin pankkisektori on maailmankuulu ja kaikenlainen rahan haaliminen on muutenkin tehokkaasti hoidettu. Liechtensteinilla ei ole omaa rahayksikköä. Liechtensteinin frangeja on kyllä olemassa, mutta ne ovat Sveitsin frangin määräisiä juhlarahoja eikä niitä ole paljon. Maa on lyöttänyt juhlakolikoita harvakseltaan, silloin tällöin. Käyttökolikoita Liechtenstein ei laske liikkeeseen lainkaan, ei myöskään minkäänlaisia seteleitä.

50 hellerin seteli, hätärahaHistoriallisista rahoista mainittakoon Itävallan kruunun määräiset juhlarahat, joita Liechtenstein löi ennen ensimmäistä maailmansotaa ollessaan rahaliitossa Itävallan kanssa. Itävalta-Unkarin luhistuttua ensimmäisessä maailmansodassa Liechtenstein painoi 1920 omia seteleitä, heller-nimistä hätärahaa, ennen siirtymistään Sveitsin frangien käyttöön. Heller-seteleitä samoin kuin juhlarahoja saattaa bongata Vaduzin turistikaupoissa kovaan hintaan.

Jos keräilykärpänen on oikein kovasti purrut, Vaduzin keskustan turistitoimistosta saa passiinsa maan leiman. Leima maksaa muutaman frangin. Hintaan sisältyy pelkkä leima eikä leimamerkkiä kuten San Marinossa. Tässä suhteessa olisi vielä kehitettävää.

Kauppojen ja nähtävyyksien aukioloajat ovat varsin lyhyet. Useat paikat menevät arkisin kiinni jo klo 17. Lauantaisin ruokakaupat ovat auki lyhyemmin, sunnuntaisin voivat olla kiinni. Ruokakauppoja on vain vähän. Nekin vähät ovat melko pieniä ja kalliita. Suurehko Coop sijaitsee Vaduzista Schaaniin johtavalla päätiellä. Pienempiä liikkeitä löytyy aivan Vaduzin keskustasta, Triesenistä McDonald'sin vierestä ja Triesenbergin kirkolta. Muitakin kauppoja on, mutta niitä on hankalampia löytää. Itävallan ja Sveitsin puolelta voi yrittää, jos kauppa on mennyt kiinni. Bensan hinta vastaa Sveitsin hintoja. Kannattaa harkita tankkaamista Itävallan puolella. Tämä asia luonnollisesti vaihtelee vuodesta toiseen.

Syöminen

Ravintoloiden ja kustannusten kaihtajaa ilahduttaa tieto, että Liechtensteinissa on ruokakauppoja kuten muissakin maissa. Kaupasta saattaa löytää jopa maan omia tuotemerkkejä, joita ei saa muista maista. Lähiruoan ystävät voivat bongata liechtensteinilaisia meijerituotteita kuten maitoa ja jogurttia taikka sitten luomukanamunia. Alkoholijuomiakin maassa tuotetaan. Myös ruhtinaalla on oma viinitarha.

Moni ruoka tulee kauppaan kuitenkin Sveitsistä. Piknik-matkailija voi kokeilla vaikkapa valmiiksi keitettyjä värikkäitä kananmunia.

Alueellisena erikoisuutena voi mainita ruokalajin Kutteln. Sana tarkoittaa sisäelintä, mahaa, ja sitä se myös on. Kannattaa kokeilla.

McDonald's on yleensä melkein samanlainen maassa kuin maassa. Yllättäen Liechtensteinin McDonald's on muita maita parempi. Ken on kiinnostunut, voiko tällainen väite pitää paikkaansa, käyköön kokeilemassa. Hampurilaiset maistuvat kyllä samalta kuin muuallakin (ja maksavat törkeän paljon). McDonald's sijaitsee Triesenissä, Vaduzista Balzersin johtavan kadun varressa.

Yöpyminen

Majoitukseksi on Liechtensteinilla tarjolla ökykallista ja vielä kalliimpaa. Yö retkeilymajassa maksaa sen minkä hotellihuone jossain muualla.

Keskihintaista majoitusta joutuu jo etsimään. Mitään edullista on hankala löytää. Yksi leirintäalue on olemassa. Loma-asuntoja (Ferienwohnung) on, mutta monet niistä vaativat majoittumista vähintään noin viikoksi. Joihinkin pääsee lyhyemmäksikin aikaa.

Sunnahüsli-nimistä loma-asuntoa Triesenbergissä voin suositella niille, jotka kaipaavat poikkeuksellisen hulppeita maisemia, mukavuutta ja tilaa useammalle hengelle. Tällä sivulla aiemmin mainittu edullinen Hotel Steg on purettu.

Liechtenstein: maisema iltavalaistuksessa

Liechtenstein juhannusyönä. Etualalla Triesen, taustalla Balzers, Reinin takana oikealla Sveitsi.

Kieli

Liechtensteinissa puhutaan saksaa. Liechtenstein onkin maailman saksankielisin maa: ainoa virallinen kieli on saksa eikä virallisia vähemmistökieliä ole. Toki puhekielessä on murteensa. Murteita on pieneen maahan saatu mahtumaan peräti kolme. Nykyisen kirjakielen erikoisuutena on ß-kirjaimen puuttuminen. Sen tilalla on aina ss.

Jos saksan kielitaito sattuisi olemaan puutteellinen, englannilla pitäisi pärjätä.

Liechtensteinin alueet

Liechtensteinin kartta
Liechtensteinin kartta

Vaikka Liechtenstein on alueeltaan pieni, jakautuu maa kahteen selkeästi erilaiseen osaan: lännen laaksoalueeseen ja idän vuorialueeseen. Yllättävää kyllä molemmat alueet ovat merkittävän kokoisia, maan kokoon nähden siis. Nähtävää on molemmilla alueilla.

Laaksoalue sijaitsee lännessä Reinin rannalla. Tämä puoli on melko tiheästi rakennettua pääosin kaupunkimaista aluetta. Laaksoalueella sijaitsevat Liechtensteinin pääkaupunki Vaduz, ruhtinaanlinna sekä valtaosa liikkeistä ja asutuksesta. Päällisin puolin laaksoalue ei ole mitenkään silmiinpistävän äveriään oloinen, pikemminkin päinvastoin. Aivan kaupunkialueen keskellä saattaa nähdä lehmiä pellolla.

Liechtensteinin vuoristo sijaitsee idässä vasten Itävallan rajaa. Vuoret kohoavat laaksosta hyvin jyrkästi. Tämä alue onkin jylhää ja selkeästi laaksoa harvemmin asuttua.

Pääkaupunki Vaduz

Minimaan pieni pääkaupunki Vaduz (lausutaan ”faduts”) sijaitsee jokseenkin keskellä Liechtensteinin asuttuja alueita. Vaduz on pikkukaupunki eikä matkailullisesti erityisen mielenkiintoinen. Siitä huolimatta suurin osa turisteista näyttää pyörivän juuri Vaduzissa. No mikäs siinä, onhan se luonteva ja helppo käyntikohde.

Vaduzin yleisilme ei ole erityisen hieno, erikoinen tai historiallinen. Värien käyttö herättää ehkä paikoin huomiota (kuva alla), mutta heti vieressä on ankaran harmaata arkkitehtuuria. Vaduzin mielenkiintoisin puoli taitaa olla se, että ollaan kääpiövaltion pääkaupungissa.

Rakennuksia Vaduzin keskustassa

Vaduzin keskustan väriloistoa harmaana sadepäivänä

Keskustassa on kävelyalue (Städtle), jolla sijaitsee kauppoja ja ravintoloita. Shoppailuun on paljon mahdollisuuksia. Valikoimassa on sekä merkkiliikkeitä että turistikrääsää. Hinnoiltaan Vaduzin kaupat eivät välttämättä houkuttele turistia, ellei tarkoitus ole päästä varoistaan ripeästi eroon. Hintaerot ainakin turistirihkaman osalta ovat kaupoissa sen verran suuret, että poikkeaminen seuraavaankin kauppaan voi kannattaa puhtaan rahallisesti.

Vaduzin keskustassa on ainakin seuraavat nähtävyydet: Landesmuseum kertoo maan historiasta ja luonnosta sen, minkä jonkin pienen maan kansallismuseon odottaisikin kertovan. Se on käymisen arvoinen. Vieressä sijaitseva aarrekammio (Schatzkammer) sen sijaan on aivan mitätön ja käsittää vain yhden ainoan huoneen. Samassa rakennuksessa sijaitseva ilmainen postimuseo kiinnostaa filatelisteja, mutta tuskin monia muita. Keskustassa on myös taidemuseo, jossa en ole käynyt.

Näkymä Liechtensteinin ruhtinaanlinnalta

Liechtensteinin ruhtinaanlinnalta

Komea ruhtinaanlinna valvoo Vaduzia kaupungin yläpuoliselta vuorenrinteeltä. Katso keskustan kävelykadulla ylös, niin näet linnan. Jos käytössä on auto, linnan ulkopuolen näkee hyvin sen ohi johtavalta kadulta. Linnaa voi ihailla vain ulkoa. Sisään ei pääse, sillä linna on ruhtinaan käytössä.

Liechtensteinin vuorialue

Alppimatkailijan kannalta vuorialue on varsin mainio vaikkakin pieni. Maisemat ovat melko komeat. Korkein vuori kohoaa 2599 metrin korkeuteen. Maassa on 32 yli 2 kilometrin vuorenhuippua. Alueella on vauraan oloinen Triesenbergin rinnekylä, Saminatalin laakso sekä Malbunin lomakeskus.

Liechtenstein: lato vuoriniityllä

Liechtensteinin vuorilta

Vuorialueella voi hyvin harrastaa tavanomaisia vuorijuttuja kuten patikointia. Retkeilyreitistö onkin aika kattava. Vaelluspoluilla voi kulkea vaikka pitkin vuorenharjanteita. Retkeily on mahdollista sekä Stegistä että Malbunista käsin.

Majoitus kannattaa valita vuorialueelta, sillä täällä maa näyttää parhaat kasvonsa. Kuten aina vuoristoisissa maissa kannattaa Liechtensteinissakin muistaa, että vuorilla on viileämpää kuin laaksossa. Lämmitä vaatetta kannattaa varata mukaan. Kun vuorilla oloon kaipaa vaihtelua, voi laskeutua alas Vaduziin, jonne ei ole järin pitkä matka.

Triesenberg

Triesenberg sijaitsee pikkumaamatkailijan kannalta varsin erinomaisessa kohdassa vuoren länsirinteellä suurin piirtein Liechtensteinin keskikohdilla. Tämä on asuttua aluetta ja mukavan näköistä seutua onkin. Näiltä seutuvilta avautuvat mahtavat näköalat alas Reinin laaksoon ja Liechtensteinin alavampaan osaan sekä vastapäiseen Sveitsiin.

Triesenberg: katunäkymä, kirkontorni ja asuintaloja

Triesenberg

Suosittelen yöpymistä Triesenbergissä. Triesenbergistä on nopea lähteä vuorille vaeltamaan tai laaksoon shoppailemaan tai syömään tai nähtävyyksiä etsimään, mihin ikinä mieli tekee. Triesenbergin keskustassa on matkailijan tarvitsemat peruspalvelut sekä paikkakunnan historiasta kertova museo.

Triesenberg: katunäkymä, kirkontorni ja asuintaloja

Triesenberg

Syrjäseutu vuorten takana: Saminatal, Steg ja Malbun

Kun nousee autotietä Triesenbergistä ylöspäin, saapuu pian tunneliin, joka vie vuoren läpi aivan toisenlaiseen maailmaan. Vuoren takana sijaitsee Liechtensteinin ”syrjäseutu”. Syrjäseutu on lainausmerkeissä, sillä matkaa muuhun maailmaan on vain muutama kilometri. Syrjäseudulla on laaksoja ja vuoria, pieniä järventapaisia ja jokunen joki, turistikylä, laskettelurinteitä ja talvisin jopa hiihtolatu.

Syrjäseudulla on vain kaksi kylää: Saminatalissa sijaitseva pikkuruinen Steg sekä isompi Malbun. Liikenteellisesti alue on pussinperä, sillä sinne ei pääse ainoan tien lisäksi kuin vuoripolkuja pitkin kipuamalla. Seutu sijaitsee melko korkealla ja sen vuoksi siellä voi olla viileää.

Saminatal on kapea laakso, joka halkaisee Liechtensteinin vuorialueen kahtia. Laakso on rauhallista seutua Liechtensteinin ikiomien vuorten keskellä. Ottaen huomioon, että Liechtenstein on pikkuinen pläntti keskellä tiuhaan asuttua Keski-Eurooppaa, on ehkä vähän erikoista löytää minikokoisesta maasta harvaanasuttua seutua. Kuusimetsineen on Saminatal yllättävän erämainen alue. Mikään laaja erämaa ei toki ole kyseessä, onhan valtio vain postimerkin kokoinen. Saminatalin pohjalla ja rinteillä kulkiessaan ja lehmänkellojen kilkatusta kuunnellessaan voi kokea olevansa kaukana pahasta maailmasta.

Steg: kylä laaksossa vuorten välissä

Steg, kylä Saminatalin pohjalla

Steg on pieni, vanha kylä Saminatalin pohjalla Triesenbergistä Malbuniin johtavan tien varrella. Steg on varsin mukavan näköinen, mutta hiukan syrjäisen oloinen paikka. Talot on aseteltu erikoisesti suorakaiteen muotoon. Se johtuu kylän historiasta. Joka talolle kuului suorakaiteen keskeltä oma sarkansa, kun taas ympäröivät niityt olivat yhteistä maata. Mene ja tiedä, vaikka näin olisi vieläkin.

Stegissä sijaitsee Liechtensteinin suurin järvi, Stausee Steg. Suomalaisen silmiin tämä tekojärvi on varsin pieni lammikko. Kylässä voi kalastaa ja talvella hiihtää. Stegin haittapuoleksi voi kertoa, että koska se sijaitsee 1300 metrin korkeudessa, huonon sään sattuessa siellä on muuta maata kylmempää.

Stegin tekojärvi, rannalla kalastaja

Stegin tekojärvi (Stausee Steg). Liechtensteinin suurin järvi näkyy kuvassa lähes kokonaisuudessaan.

Malbun on lomakeskus aivan Liechtensteinin vihoviimeisessä peränurkassa. Se sijaitsee 1600 metrin korkeudessa laaksossa, jota reunustavat Liechtensteinin ja Itävallan rajavuoret. Tämä paikka lienee monien turistien tuntema. Suuri osa maan turistipalveluista on keskittynyt tänne. Täällä on laskettelurinteitä hisseineen sekä retkeilyreittejä helpommasta vaativampaan. Malbunissa voi seurata myös petolintunäytöstä pöllöineen, haukkoineen ja kotkineen.

Malbun: näkymä rinteeltä alas kylään

Lomakeskus Malbun

Liechtensteinin laaksoalue

Liechtensteinin asutus ja yritykset ovat keskittyneet sen laaksoalueelle. Yleisilmeeltään laakso on melko tasaista matalien rakennusten aluetta. Väliin mahtuu jonkin verran peltoa. Yllä esiteltyyn Vaduziin verrattuna laaksoalueen muut paikkakunnat eivät ole turistin kannalta yhtä keskeisiä. Esittelen ne lyhyesti etelästä pohjoiseen.

Balzers on Liechtensteinin eteläisin kaupunki. Tämä pikkukaupunki sijaitsee maan nurkassa Reinin varrella.

Balzers ylhäältä päin kuvattuna

Balzers

Keskiaikainen Burg Gutenberg eli Gutenbergin linna sijaitsee keskellä Balzersia varsin hienolla paikalla. Linnassa järjestetään erilaisia kulttuuritapahtumia. Yleisö pääsee vapaasti tutustumaan esilinnaan, ajoittain myös ruusutarhaan ja linnakappeliin.

Gutenbergin keskiaikainen linna

Gutenbergin linna Balzersissa

Triesen sijaitsee Vaduzin ja Balzersin välissä, aivan Vaduzin kyljessä. Päätieltä käsin arvioituna tätä kaupunkia ei ole kauneusarvoilla pilattu. Triesenissä on jonkin verran kauppoja. Bonuksena päätien varrelta löytyy McDonald's, joka on kaikeksi yllätykseksi parempi kuin isoissa maissa. Hampurilaisten ystävän tie vie siis Trieseniin.

Triesen: ylhäältä päin kuvattuja taloja

Triesen

Schaan (paikallisella murteella ”šaa”) on Liechtensteinin suurin kaupunki. Sekin sijaitsee aivan Vaduzin kyljessä, pohjoispuolella. Joka tulee Liechtensteiniin autolla pohjoisesta, esimerkiksi Suomesta päin, ajaa todennäköisesti Schaanin läpi melkein huomaamattaan etsiessään maan pääkaupunkia. Täällä on mm. rautatieasema.

Schaan: katunäkymä

Schaan

Schaanissa sijaitsee Liechtensteinin suurin yritys, Hilti, joka on tunnettu valmistamistaan työkaluista.

Laaksoalueen pohjoisosa

Liechtensteinin pohjoisosa on yleisilmeeltään melko tasaista asuinaluetta. Tähän osaan Liechtensteinia on myös jäänyt vielä jonkin verran maatalousmaata. Pikaisesti maassa vieraileva turisti jättää pohjoisosan todennäköisesti läpiajon varaan. Jos maassa viipyy pidemmän aikaa, täälläkin on turistille jotain tekemistä. Käydään lyhyesti läpi paikkakunnat keskiosista pohjoiseen.

Planken sijaitsee vuoren alarinteellä erillään muista paikkakunnista. Tämä on niitä paikkoja, jonne turisti ei vahingossa eksy. Kylään ajetaan metsäisen tien läpi. Syrjäinen Planken on asukasluvultaan Liechtensteinin pienin kunta. Siellä ei ole nähtävyyksiä, mutta sieltä alkaa retkipolku ylös alppimajalle.

Planken: pientaloja

Planken etualalla, laaksossa vasemmalla Eschen ja oikealla Mauren, taustalla Sveitsi

Eschen ja siihen kuuluva Nendeln sijaitsevat Plankenin alapuolella, alavalla paikalla keskellä maan pohjoisosaa. Turistin kannalta alue ei ole erityisen kiinnostava.

Mauren on se kunta, johon Itävallasta päin maahan saapuva todennäköisesti ensimmäisenä osuu. Kunnassa sijaitsee nimittäin Schaanwaldin raja-asema. Se ei ole kovin hieno. Pikkutietä saapuessa raja on idyllisempi. Schaanwaldin ja Maurenin välisen tien varrella sijaitsee pieni lintuparatiisi Vogelparadies Birka, joka soveltuu mm. lapsiperheiden vierailukohteeksi. Paratiisissa on häkkilintuja ja hyvin lyhyt luontopolku. Ei pääsymaksua.

Mauren: rajamerkit, rajapuomi ja taloja

Rajaidylliä Itävallan ja Liechtensteinin välillä. Mauren.

Gamprin ja siihen kuuluva Bendern sijaitsevat Reinin rannalla maan länsiosassa. Gamprinissa sijaitsee Grossabünt, suosittu ilmainen maauimala, joka on rakennettu ikään kuin ”luonnonmukaiseksi” lammeksi kaisloineen päivineen.

Grossabünt: uimala ja paviljonki

Grossabünt, Gamprin

Schellenberg on pinta-alaltaan Liechtensteinin pienin kunta. Se sijaitsee mäellä tai pienellä vuorella, joka nousee muuta laaksoa korkeammalle. Schellenbergissä on kahdet linnanrauniot: Alt-Schellenberg ja Neu-Schellenberg.

Alt-Schellenberg (myös Untere Burg) on raunioista vanhempi ja vaatimattomampi. Se sijaitsee Schellenbergin keskustan länsipuolella mutta on hiukan hankala löytää, sillä viittoja ei ole. Viereiseltä kadulta ei millään uskoisi, että puskien takana on ikivanha raunio, vaikka vaatimaton muuri näkyy kadulle asti. Katso sijainti navigaattorista.

Neu-Schellenberg (myös Obere Burg) on se isompi ja hienompi raunio. Se sijaitsee Schellenbergin keskustan pohjoispuolella ja on paremmin viitoitettu. Raunion keskelle on rakennettu mm. nuotiopaikkoja. Paikalliset viettävät raunioissa piknikkiä ja siellä järjestetään myös tapahtumia.

Neu-Schellenbergin linnanraunio

Neu-Schellenbergin linnanraunio

Ruggell on Liechtensteinin pohjoisin paikkakunta. Se sijaitsee tasangolla maan terävässä huipussa. Täällä sijaitsee myös Liechtensteinin alavin kohta, 430 metriä merenpinnan yläpuolella. Ohi virtaa ei-niin-hienon näköinen Rein-joki. Ruggell on syrjässä nähtävyyksistä ja turistireiteistä ja se saattaa sen vuoksi jäädä helposti näkemättä.

Ruggell: näkymä kirkolle

Ruggell

Liechtensteinin nähtävyydet

Liechtensteinin päänähtävyys on Liechtenstein itse. Muut nähtävyydet ja houkutukset ovat pieniä suhteessa maahan itseensä. Kokonaisuus tekee maasta mielenkiintoisen käyntikohteen.

Pääkaupunki Vaduz on ilmiselvin vierailukohde. Pääkaupungissa voi shoppailla, tutustua kulttuuriin tai haistella museon pölyjä. Ruhtinaanlinnalle on vain lyhyt matka. Valitettavasti linnaan ei pääse sisään.

Alppimaassa Alpit ovat tietenkin suuri nähtävyys. Liechtensteinin Alpit eivät ole erityisen korkeat, erityisen jyrkät tai muutenkaan poikkeukselliset, mutta ne ovat silti hienot. Aikataulun suinkin salliessa suosittelen tutustumaan myös vuorialueeseen.

Retkeilyreittejä on paljon. Jos alppilomaan kuuluu patikointi, kiipeäminen tai vaellus, se kannattaa tehdä tässä maassa.

Kiireisen kuskin nähtävyysreitti

Maasta saa kiireinenkin kuski hyvän kuvan ajamalla seuraavan reitin: Aja Itävallasta Vaduzin keskustaan ja pysähdy siellä ostoksille. Palaa Vaduzista takaisin Itävaltaan päin, mutta käänny heti viinitarhan jälkeen oikealle ylös ruhtinaanlinnalle. Jatka linnalta samaa tietä ylös Triesenbergin kylään. Jatka kylästä päätietä edelleen ylös. Ylhäällä tulet tunneliin. Päästyäsi tunnelista ulos näet Stegin kylän. Käänny heti oikealle ja sitten vasemmalle järven rannalle.

Järven nähtyäsi palaa päätielle ja jatka vielä eteenpäin Malbunin turistikylään. Palaa samaa reittiä, mutta aja Triesenbergistä suoraan päätietä alas. Alhaalla kaupungissa käänny vasemmalle Balzersiin. Balzersiin päästyäsi olet nähnyt melkein koko maan ja voit lähteä pois.

Kapea tunneli vuoren läpi

Stegin vanha tunneli

Elämystie. Jos tykkäät erittäin kapeasta, jyrkästä ja mutkaisesta tiestä, palaa Stegistä vanhan tunnelin kautta. Kun lähdet Stegistä paluumatkalle, käänny heti kylän jälkeen (ennen tunnelia) risteyksestä, josta käännyit järvelle, mutta menekin tällä kertaa oikealle ylös kohti Sückan majataloa. Älä aja majatalon pihaan, vaan jatka vielä ylös. Tunnelin suulla pysähdy levennykselle ihailemaan Stegiä. Tunneli on yksikaistainen ja pimeä, mutta lyhyt. Tunnelilta aja kapeaa tietä alas ja toivo, ettei ketään tule vastaan: tie on vain yhden auton levyinen. Pian olet päätiellä. Jos haluat vielä lisää näkemistä, käänny paluumatkalla päätieltä jonkin matkaa tunnelin jälkeen oikealle ylös Maseschaan ja Gafleihin. Hieno maisema avautuu laaksoon ja Sveitsiin.

Nollan järven maa

Järviä Liechtensteinissa on hyvin niukasti. Nekin vähät ovat niin mitättömän pieniä, että on sillä hilkulla, kutsuako isointakaan lätäkköä järveksi vai lammeksi.

Uintimahdollisuuksia maassa on silti useita. Ilmainen, hyvin hoidettu uimalammikko puistoineen sijaitsee maan pohjoisosassa Gamprinista Ruggelliin johtavan tien varrella.

Vuorilammessa voi pulahtaa Stegissä. Stegin kahdesta patojärvestä pienempi Gänglesee sopii retkihikien poispolskimiseen. Se on tosin niin matala ja kylmävetinen, ettei siinä pitkää uimaretkeä tee.

Retkeilyreitit

Liechtensteiniin on saatu mahtumaan monipuolinen retkeily- ja vaellusreitistö. Sekä tasamaan tallaajille että vuorikiipeilijöille on omat reittinsä. On helppoa ja vaativampaa. Maassa voi tehdä jopa monipäiväiseen vaelluksen majalta toiselle. Retkeilyreittejä on runsaasti varsinkin Stegin ja Malbunin ympäristössä. Laaksoalueellakin on jokunen mm. Ruggellissa.

Esittelen seuraavassa muutaman vuoripolun, jotka sopivat terveille mutta ei välttämättä huippukuntoisille retkeilijöille. Polkujen aloituspaikkaan pääsee auton lisäksi myös tarvittaessa myös bussilla. Vaellussauvasta tai ‑sauvoista on hyötyä. Sauvoiksi sopivat myös kävelysauvat.

Fürstensteig

Fürstensteig: polku kalliorinteessä

Fürstensteig

Patikointireiteistä ehkä tunnetuin on Fürstensteig. Tämä polku kohoaa korkealla pääkaupungin yllä. Näkymä laaksoon on päätähuimaava. Polku ei sovi korkeanpaikankammoisille eikä kampurajalkaisille. Lapset kehotetaan kytkemään pahimmissa paikoissa kallioon iskettyyn vaijeriin kiinni. Polku on tehtävissä muutamassa tunnissa, kunhan pää kestää.

Lähtöpiste on nimeltään Gaflei. Se sijaitsee Triesenbergin kylän yläpuolella. Alkumatka kulkee metsässä ennen kuin päästään kallion ja valuvan soran luo. Kannattaa huomata, että polku saattaa kesäkuussa olla vielä talven jäljiltä huonossa kunnossa.

Fürstensteig: polku jyrkänteellä

Fürstensteig

Heikompihermoisten kannattaa valita jokin loivempi reitti, joille Gafleistakin pääsee hyvin.

Gaflei–Kamin

Polku Gafleista Kaminille sopii retkeilijälle, joka ei välitä suistua jyrkkää rinnettä alas laaksoon mutta haluaisi silti kokea vuoriston tunnelmaa. Tällä polulla riittää kiivettävää, mutta putoamisen vaaraa ei ole. Polulta on erinomaiset näköalat Liechtensteinin keskiosiin Stegiin ja Saminataliin ja toisella puolen Sveitsiin. Polulta saa hyvän käsityksen maan koosta. Polku sopii myös lapsille, voimien mukaan.

Polun alkupuoli on maastoautolla ajettavaa tietä. Ajo on kuitenkin ulkopuolisilta kielletty. Tie kulkee metsässä, kunnes rinne aukeaa niityksi. Alkupuolella ohitetaan yksi kahvilan tapainen. Noin puolivälissä matkaa on tasaisempi kohta, levähdyspaikaksikin sopiva Bärgellasattel, jonka vieressä sijaitsee Liechtensteinin keskipiste. Keskipiste on merkitty aidatulla kivipaadella ja se näkyy rinteessä polun alapuolella.

Bärgellasattel: Näköala vuorelta maan keskipisteeseen

Polku Kaminille vie Bärgellasattelin (polkujen risteyksessä) ja Liechtensteinin keskipisteen ohi.

Maan koko näkyy havainnollisesti reitin varrelta, josta yllä oleva kuva on otettu: Liechtensteinin keskipiste on niityllä kuvan keskellä. Valtakunnanraja kulkee vasemmalla vuorenharjalla ja alhaalla joessa. Naapurimaat ovat keskipisteessäkin melkein käsinkosketeltavan lähellä.

Polku ylös jatkuu nyt kinttu- ja karjapolkuna ylös viitoitettuna ”Kamin”. Kamin (1936 m) on kalliosola. Sen vieressä ylhäällä on penkki levähdyksen tarpeeseen. Kaminin ylitettyään voi vuorenharjanteen toista puolta jatkaa jyrkkään, näyttävään rinteeseen rakennettua polkua eteenpäin. Sieltä pääsee kiertämään hankalampaa paluureittiä Fürstensteigille tai sitten voi jatkaa vaativampaa reittiä ”kolmen siskoksen” yli kohti Plankenia. On mahdollista nousta läheisille Alpspitz- tai Helwangspitz vuorten huipulle tai yksinkertaisesti voi palata samaa reittiä takaisin alas. Paluumatka samaa reittiä on helpohko ja nopea.

Augstenberg

Nousu Malbunista Augstenbergille (2359 m) vaatii kuntoa mutta ei erityistaitoja. Näkymät vuorenharjannetta noudattelevalla reitillä ovat huikean hyvät.

Augstenberg-vuori Malbunin laakson yläpuolella

Reitti Sareisista Augstenbergille noudattelee vuorenharjannetta vasemmalla.

Kylttien mukaan nousu Augstenbergille vie 1,5 tuntia ja paluu vain puoli tuntia, mutta retkeen kannattaa tottumattoman varata 4–5 tuntia.

Malbunista lähtevällä köysiradalla noustaan ensin 2003 metrin korkeuteen Sareisiin, jossa on ravintola. Sareisista lähtee suhteellisen helppokulkuinen polku vuorenharjannetta pitkin etelään aivan maan itärajan tuntumassa. Harjanteelta on erinomaiset näkymät Malbunin laaksoon ja Itävallan puolelle. Tämä osa polusta sopii myös sunnuntaikävelijöille muttei sentään lastenrattaille.

Polku, joka nousee vuorenharjannetta Augstenbergille

Augstenberg (vuori oikealla)

Noin puolen tunnin kävelyn jälkeen polku muuttuu huomattavasti hankalammaksi. Ilman kunnon kenkiä ja muita retkivarusteita ei kannata jatkaa. Polku on raskas ja nousee nyt jyrkkää rinnettä. Korkeanpaikankammoisia voi jo hirvittää. Loppunousu Augstenbergille on jyrkkää louhikkoa. Etenemistapa on edelleen kävely, ei kiipeily, eikä tavanomaista suurempaa putoamisen vaaraa ole. Maisema palkitsee nousun vaivat.

Ne, joilla vielä on voimia jäljellä, voivat jatkaa alemmas Pfälzerhüttelle ja kiertää sen kautta takaisin Malbuniin toista reittiä. Reitiltä voi jatkaa myös alas viereiseen laaksoon ja Stegin kylään.

Reittejä Stegistä

Sückan majatalolta Stegin kylän yläpuolelta lähtee helppo reitti ylös etelään päin pitkin Saminatalin länsirinnettä. Reitin varrelta saa käsityksen Saminatalista.

Hakkuuaukio, kantoja ja risuja vuorimaisemassa

Metsätalouden jälkiä Stegin kylän lähellä

Reitti kulkee ensin pitkän matkaa kuusimetsässä, kunnes maisema aukeaa niityksi Alpeltissa. Soratie Alpeltiin asti on helppokulkuinen ja autollakin ajettavissa (vaikkakaan siitä ei saa ajaa).

Alpelti: Lehmiä alppiniityllä

Alpelti, Saminatal

Alpeltissa reitti muuttuu poluksi. Takaisin voi tulla alakautta Saminatalin laaksonpohjaa pitkin tai sitten voi jatkaa ylös huippuja tavoittelemaan tai kauemmas Pfälzerhütten majalle. Alpeltiin asti reitti ei ole erityisen dramaattinen. En ole käynyt pidemmällä.

Kuvia

Vaduz: Linna kerrostalojen yläpuolella

Ruhtinaanlinna Vaduzin yllä

Kirkonmenoihin osallistuva väkijoukko Triesenbergin kirkon viereisellä kadulla

Pyhän ruumiin juhlapäivä Triesenbergin kirkolla

Hiekkatie metsän halki

Hiekkatie Plankenissa

Taideteos liikenneympyrässä

Kuva-arvoitus: Mikä on Liechtensteinin suurin yritys? (Vastaus on sivun tekstissä.)

Lisätietoa

Lue myös:
Andorra
Monaco
San Marino

Liechtensteinin valtion matkailusivut

Markus Büchel: the edge2 (Fürstensteigia yksipyöräisellä, video)

Kartan lähde

Pääsivu: Matkaopas Alpeille



©Tuomas Salste