Sveitsin lippuSveitsi – Matkaopas Alpeille

Matterhorn-vuoren huippu

Matterhorn

Sveitsi on vuoristoinen alppimaa. Matkailumaana se on kuvankaunis, helppo ja ehdottomasti matkan arvoinen. Sveitsi onkin monen alppituristin ykköskohde.

Tämä matkaopas esittelee Sveitsin alppialueita. Pääpaino on kesäisessä autolomassa. Ensin on Sveitsin yleistietoa, jonka jälkeen seuraa matkakohteeksi sopivia alppiseutuja nähtävyyksineen sekä mielenkiintoisia tieosuuksia ja kaupunkeja. Tiedot perustuvat matkoihin vuosina 1998–2019.

Pääsivu:Matkaopas Alpeille
Sveitsi:

Yleistietoa Sveitsistä

Sveitsistä suuri osa on vuoristoa. Mahtavat Alpit sijaitsevat maan etelä-, keski- ja itäosassa. Alppien lisäksi maassa on toinenkin vuoristo, Jura, joka sijaitsee Ranskan rajalla Luoteis-Sveitsissä. Jura-vuoristo on Alppeja selvästi matalampi. Sveitsissä on toki muutakin kuin vuoristoa: alavaa maata, järviä ja kaupunkeja.

Tämä opas keskittyy Sveitsin alppialueeseen, joka on maan suuri matkailuvetonaula. Alppialue näkyy alla olevassa kartassa ruskealla värillä.

Yleisilmeeltään Sveitsi on siisti, vauras ja turvallinen. Siellä asiat toimivat turistin kannalta kuten pitääkin. Haittapuolena on hintataso: Sveitsillä on maine kalliina matkakohteena. Suunnittelemalla matkan etukäteen voi kustannuksissa onneksi päästä järkevään lopputulokseen.

Sveitsi on suhteellisen pieni maa: leveyttä sillä on vain reilu 300 km itä-länsi-suunnassa ja pohjois-etelä-suunnassakin vain 200 kilometrin paremmalla puolen. Välimatkat maan sisällä eivät siis ole järin pitkät. Samalla matkalla on hyvä mahdollisuus tutustua maan eri kolkkiin, jotka eroavat toisistaan monin tavoin.

Naapurimaiden rajallekaan ei ole pitkälti. Lomaan onkin helppo yhdistää käynti myös joissain Sveitsin naapurimaista. Näitä ovat Saksan lisäksi Ranska, Italia, Liechtenstein ja Itävalta.

Sveitsi on neutraali valtio. Se ei kuulu EU:hun eikä edes ETA-alueeseen toisin kuin useimmat muut Länsi-Euroopan maat.

Sveitsi. Iso kartta

Maahan saapuminen

Sveitsin rajalle on Saksan Travemündestä noin 900 km automatka. Tukholman kautta ajomatkaa tulee tuplaten, noin 1800 km. Omalla autolla matkaten tulee nähtyä siis pitkät pätkät Saksaa. Jos pelkkä Saksa tympäisee, kulkee Länsi-Sveitsiin luonteva reitti myös Ranskan puolelta.

Sveitsin-autolomaan täytyy budjetoida riittävästi aikaa, sillä matkustus meritse ja maitse on hidasta. Kannattaa varata ainakin kaksi viikkoa: yksi matkoihin, toinen perillä oloon. Kolme viikkoakaan ei ole yliampuvaa. Silloin ehtii kiertelemään vaikkapa naapurimaissa ja viivähtämään matkan varrella haluamissaan paikoissa.

Sveitsiin voi toki lentääkin. Tämä onkin ainoa tapa, jos aikaa on käytettävissä vain viikon verran tai peräti vähemmän. Lennon voi tehdä myös johonkin naapurimaista, joista sitten siirtyy Sveitsin puolelle. Junalla kulkeminen on yksi vaihtoehto. Sveitsin junaliikennettä pidetään erityisen toimivana. Radatkin kulkevat mielenkiintoisista paikoista sekä maan uumenissa että korkealla sen yläpuolella.

Joka tapauksessa kauas on pitkä matka. Matkasta hienoon kohteeseen saa eniten irti, kun siihen varaa riittävästi aikaa.

Suomalainen ei tarvitse Sveitsiin passia, vaan suomalainen henkilökortti riittää. Tämä siitäkin huolimatta, ettei Sveitsi kuulu EU:hun.

Urnersee: vuoristoinen järvimaisema

Urnersee

Tiet ja liikenne

Sveitsin tiet ovat mielenkiintoisia. Välimatkat ovat kohtuulliset, maisemissa riittää eikä tylsyys liikaa uhkaa ainakaan alppialueella.

Moottoritiet soveltuvat Sveitsissä hyvin turistien käyttöön. Vuorimaisemia näkee niiltäkin. Tämä toki koskee vain vuoristoaluetta, sillä tasamaalla (sitäkin Sveitsissä on!) maisemat puuttuvat.

Muut tiet kuin moottoritiet ovat hitaita matkustaa. Tiet ovat mutkaiset ja jyrkät. Kyliä on vähän väliä. Kiemuraisille vuoristoteille on kuitenkin syytä pyrkiä elämysmielessä. Mitä kiemuraisempi tie on kartalla, sitä hienompi se on luonnossa.

Moottoriteillä ajamista varten vaaditaan moottoritietarra (vignette). Valitettavasti tarran ostaminen kannattaa. Tarra on kallis ja muut tiet tuskallisen hitaita. Tarraa voi tiedustella Suomessa Autoliitolta. Sen voi hankkia jo ennen matkaa, niin eipä tarvitse kuluttaa matka-aikaa etsiskelyyn.

Rekoilla ja kuorma-autoilla on Sveitsissä ajokielto sunnuntaisin, pyhäpäivisin ja öisin kaikilla teillä. Kielto ei koske henkilökuljetus- eikä asuntoautoja.

Sinisenä siintävä vuorijono Sveitsin Graubündenissä

Vuoristoa Graubündenissä

Raha ja ostokset

Kolikko: 1 Sveitsin frangiSveitsin rahayksikkö on frangi (CHF, SFr). Frangi jakautuu edelleen 100 pikkurahaan eli rappeniin. Sveitsin kielet eivät ole yksimielisiä rahayksiköiden nimistä. Saksaksi ne ovat Franken ja Rappen, ranskaksi franc ja centime, italiaksi franco ja centesimo sekä retoromaaniksi franc ja rap.

Eurot eivät Sveitsissä ainakaan yleisesti käy. Usein hinnoista kuitenkin ilmoitetaan myös euromäärä. Tähän kannattaa suhtautua varauksella, jos vaihtokurssi ei ole tiedossa. Luottokortti käy useimmissa paikoissa mutta ei edelleenkään kaikkialla (tilanne 2019). Käteisen vaihto kannattaa hoitaa ajoissa, sillä omasta pankista ei frangeja ehkä saa kuin tilaamalla. Sveitsiläisestä pankkiautomaatista pystyy nostamaan käteistä suomalaisella kortilla.

Sveitsi ei ole mikään halpa maa. Selvitystila ja konkurssi uhkaavat kaikkia sinne joutuneita. Aivan erityisen kalliita elämyksiä ovat köysiradat ja vuorijunat, joilla pääsee kätevästi vuorenrinteelle tai peräti huipulle. Jos suinkin mahdollista, kannattaa matka ajoittaa sellaiseen vuoteen, jolloin frangin vaihtokurssi on kohtuullinen.

Kunnon hinnalle toki saa kunnon vastinetta. Tarkkaa suunnittelua ja harkintaa kannattaa aina käyttää. Erityisesti majapaikan valinta kannattaa tehdä huolella. Siinä säästää jo pitkän pennin. Ruoka on toinen merkittävä erä. Lentojen ja autonvuokran suhteen kannattaa tutkia mahdollisuuksia laskeutua johonkin naapurimaahan ja vuokrata auto sieltä. Se voi tulla edullisemmaksi ja samallahan näkee sitä naapurimaata myös.

Syöminen

Syöminen ei Sveitsissä ole edullista. Samalla rahalla, millä Saksassa syö ravintola-aterian jälkiruokineen historiallisessa ympäristössä, saa Sveitsissä vain kurjan annoksen kärpästen hallitsemassa ruokalassa. Rahanmenoon kannattaa varautua. Toisaalta Sveitsissä juomarahan antaminen on muita maita harvinaisempaa, joten pientä säästöä tulee sitä kautta.

Lounasaikaan on syytä syödä. Sveitsissä monet kaupat ja muutkin paikat ovat suljettuina noin klo 12.00–13.30, että väki pääsee lounaalle.

Yöpyminen

Sveitsi on iso turistirysä. Majoitusvaihtoehdoissa onkin runsaudenpulaa. Kannattaa tutustua yksityisten tarjoamiin vaihtoehtoihin. Niistä voi löytää todella mukavan majan sopuhintaan.

Jos samassa paikassa aikoo viipyä useita öitä, kannattaa yrittää etsiä loma-asunto (Ferienwohnung, Fe-Wo). Sopivan löytyminen voi tosin olla hankalaa, sillä monia vuokrataan vain viikoksi kerrallaan. Paikkakuntien ja kantonien matkailunettisivuilla on yleensä hakukone, josta voi etsiä sopivia vaihtoehtoja. Kannattaa myös kysäistä isännältä/emännältä suoraan tarjousta. Joskus tinkimällä voi saada alennusta listahinnoista.

Genevejärven rantavuoria ilta-auringossa

Genevejärven rantavuoria Montreux'n lähellä

Kieli

Sveitsi on virallisesti nelikielinen maa. Käytännössä kieliä on vieläkin enemmän. Maa jakautuu kolmeen selkeästi erottuvaan kielialueeseen: saksa, ranska ja italia. Lisäksi on pienehkö alue, jolla puhutaan retoromaania. Alppimatkailija voi valita kielialueista haluamansa, sillä jokaisella kielialueella on myös vuoristoa.

Saksankielinen alue on suurin ja kattaa yli puolet maasta. Alppituristi osuu todennäköisimmin saksankieliselle alueelle, sillä siellä suurin osa Alpeista sijaitsee. Saksankielinen alue näyttää, no, hiukan saksalaiselta. Saksan kirjakieli on Sveitsissä käytännössä lähes samaa saksaa kuin Saksan ja Itävallan alueella. Puhuttuna siinä on metka sävy hiukan samalla tavoin kuin savolaisen puhuessa suomen yleiskieltä. Koulusaksalla tulee suomalainen ainakin jossain määrin toimeen sveitsinsaksalaisten kanssa. Kirjoituksessa erikoisuutena on ß-kirjaimen puuttuminen. Sen tilalla on aina ss.

Kaksi lehmää sarvet vastakkain suuret kellot kaulassa

Sveitsin tunnelmaa: lehmänkello soi.

Ranskankielinen alue sijaitsee Ranskan vastaisella rajalla. Varsinainen ranskankielinen alppialue on melko pieni. Se sijaitsee lounaassa Genevejärven itäpuolella.

Italiankielinen alue on pieni, käytännössä vain Ticinon kantonin kokoinen. Ticino sijaitsee etelässä Italian rajalla. Sinne täytyy erikseen poiketa, koska se sijaitsee muista alueista erillään vuorten takana. Ticino eroaa yleisilmeeltään muusta Sveitsistä. Se on eräänlainen sveitsiläinen pikku-Italia.

Neljäs kieli on retoromaani eli rumantsch. Sitä puhutaan maan kaakkoisosissa Graubündenin kantonin sisällä sijaitsevilla alueilla. Retoromaani on kielistä selvästi pienin: puhujien määrä lasketaan kymmenissä tuhansissa. Se on romaaninen kieli, joka muistuttaa hiukan italiaa. Retoromaani on ainoa täysin sveitsiläinen kieli, sillä sen levinneisyysalue rajoittuu Sveitsiin, kun taas muut kielet ulottuvat kauas maan rajojen ulkopuolelle. Kielen nimi ei tarkoita mitään retorista romanikieltä eikä myöskään romanian kieltä. Reto-alkuliite tulee historiallisesta Raetia-nimisestä Rooman provinssista, johon Graubünden aikanaan kuului. Retoromaanin puhujien lähimmät kielisukulaiset ovat ladiinin puhujat Ladiniassa Italian Dolomiiteilla.

Sveitsissä on oikeastaan myös "viides kieli", schwyzertütsch eli sveitsinsaksa. Kyseessä on saksan murre (tai paremminkin murteet), jota saksankieliset sveitsiläiset käyttävät varsinaisena puhekielenään. Schwyzertütsch poikkeaa huomattavasti standardisaksasta eikä siitä suomalainen saa koulusaksan perusteella mitään tolkkua. Se on kuin tottumaton viroa kuuntelisi: tutun oloista mutta täysin käsittämätöntä. Onneksi sveitsiläiset osaavat myös ”oikeaa” saksaa, ettei turistin tarvitse lähteä murrekurssille. Ranskan ja italian suhteen samankaltaista rajua murre-eroa ei ole.

Sveitsin kielet poikkeavat toisistaan merkittävästi. Edes maan nimestä eivät kielet ole päässeet sopuun. Saksaksi maa on die Schweiz, ranskaksi Suisse, italiaksi Svizzera ja retoromaaniksi Svizra. Niinpä onkin vain tasapuolista, että maan rahoissa lukee latinaksi Confoederatio Helvetica. Maan kansallisuustunnuskin on CH.

Suomessa on hellitty ajatusta, jonka mukaan suomalaiset ovat oikeasti kaksikielisiä ja kaikki osatkoot molempia. Sveitsissä asia nähdään toisin. Suurin osa alueista on yksikielisiä ja kaksikieliset alueet ovat poikkeuksia. Kielirajat ovat jyrkät. Ne huomaa helposti sekä kartalta että tienvarsien kylteistä. Sveitsiläiset eivät myöskään välttämättä osaa toistensa kieliä hyvin. Palvelua ei ehkä saa ”väärällä” kielellä. Mikä merkillisintä, suomea keskenään polottavia turisteja saatetaan saksalaisalueella luulla ranskankielisiksi.

Turistiyhteyksissä Sveitsin kuudes kieli on englanti. Englantia osataan maassa yleisesti. Moni matkailuteksti on myös käännetty englanniksi.

Sveitsin alppialueita

Pohjois- ja Länsi-Sveitsi ovat verraten tasaista aluetta. Alppituristi voikin ne ohittaa. Luoteessa ranskankielisellä alueella tosin kulkee matalampi Jura-vuoristo, jossa emme tämän oppaan puitteissa kuitenkaan vieraile.

Kun kyse on alppimatkailusta, eräs matkan suunnittelukriteereistä on kohdeseudun vuorten korkeus. Kartta on niiden ihmettelyssä hyväksi avuksi. Kartalta tutkiessa varsinaisena vuorena voi pitää n. 2 km ja sitä korkeampia huippuja. Sveitsin korkeimmat vuoret sijaitsevat etelässä Italian rajalla ja toisaalta Berner Oberlandissa keskellä Sveitsiä. Kaikkiaan Sveitsissä on lukuisia yli 4 km korkeita vuorenhuippuja.

Koko Sveitsin alppialue on matkailullisesti mielenkiintoinen. Valinnan vaikeus onkin suurin uhka, sillä joka paikkaan ei yhdellä matkalla millään ehdi. Mihin siis suunnata nokka? Mitkä nähtävyydet bongata? Seuraavassa esitellään joukko erinomaisia matkakohteita pohjoisesta etelään. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että muut kohteet olisivat surkeita! Runsaudenpulan yllättäessä on miellyttävä valita hyvistä vaihtoehdoista itselleen parhaat.

Kartta: Sveitsin kantonit

Alppialueita: B=Berner Oberland. G=Graubünden. V=Vierwaldstättersee. W=Wallis.

Kaupunkeja: M=Montreux. Z=Zürich.

Vierwaldstätterseen ympäristö

Vierwaldstätterseen ympäristö (★★★) on Suomesta käsin tultaessa Sveitsin lähimpiä alppialueita (kartta). Se sijaitsee Luzernin kaupungin vieressä keskellä Sveitsiä. Moottoritiet vievät suoraan alueen sydämeen. Suomalaisten onneksi tämä ei hassumpaa aluetta olekaan. Täällä voi harrastaa kaupunkimatkailua, järvimatkailua ja vuoristomatkailua samalla kertaa. Alue on monipuolinen ja soveltuu hyvin Sveitsin-matkan tukikohdaksi tai pääkohteeksi. Nähtävää keksii helposti useiksi päiviksi niin, ettei ehdi itse Luzernissa käydäkään.

Urnersee: vuoristoinen järvimaisema

Urnersee, Vierwaldstätterseen haara

Vierwaldstättersee eli ”Neljän metsäkantonin järvi” – jonka rannoilla on nykyisin peräti viisi kantonia – on ympäristöineen hyvin sveitsiläinen paikka. Tämä on se alkuperäinen Sveitsi, jonka ympärille muu Sveitsi on kasvanut. Täällä sijaitsevat ne kantonit (Schwyz, Uri ja Unterwalden), jotka 1291 solmivat valaliiton ja joista maan katsotaan saaneen alkunsa. Schwyzistä (”Šviits”) ovat peräisin sekä Sveitsin nimi, vaakuna että lippu.

Schwyzin kaupunki on jotenkin epäpittoreski, jollei nyt aivan ruma. Se ei ole optimaalinen lomakohde. Sen sijaan järven rannat ovat turistialuetta. Rannikolla yöpyminen on valitettavasti kovin kallista.

Urnersee on Vierwaldstätterseen eteläinen haara. Tämä on järven ehkäpä hienoin osa. Vuoret ympäröivät järveä joka puolelta. Turistilla riittää ihmeteltävää. Järveä ympäröiviltä vuorilta löytyy varmasti retki- ja kuvauskohde jokaiseen makuun.

Vierwaldstättersee: vuoristoinen järvimaisema

Vierwaldstättersee. Seelisberg on vihreän mäen päällä.

Seelisberg on yksi potentiaalinen majoittautumiskohde. Tämä kylä sijaitsee niemellä järven eteläpuolella, Urnerseen ja Vierwaldstätterseen taitekohdassa. Seelisberg ei lukeudu kaikkein mainostetuimpiin turistimassa-alueisiin. Kylästä on hyvät näköalat järvelle ja vuorille sekä matkalaisten tarvitsemia palveluita. Alue on rauhallista, mutta liikenneyhteydet silti kohtuulliset sekä autolla, laivalla että autolautalla. Täältä pääsee piipahtamaan läheisiin kaupunkeihin, järvelle sekä ylemmäs vuorialueelle. Seelisbergissä majoittuvalle suosittelen lämpimästi Chalet Fur -nimistä majaa. Kyseessä on tilava vanha hirsitalo, joka on muunnettu vierastaloksi isollekin perheelle. Kesämökkeilyä historiallisen Sveitsin tyyliin. Harvoin onnistuu automatkoilla yöpymään yhtä tyylikkäästi ja tilavasti kuin täällä. Omistajan mukaan Chalet Fur on ollut suomalaisille täysin tuntematon, joten asiantila vaatii korjausta.

Rütlin niitty eli Rütliwiese (★) on Seelisbergin oma nähtävyys. Nimenomaan täällä Sveitsi on perustettu. No, se on tietysti sveitsiläisille merkittävä paikka eikä niinkään suomalaisille. Oli miten oli, alueelle laskeutuu Seelisbergistä retkipolku, jolta on hienot maisemat alapuoliselle järvelle. Seelisbergistä jalan laskeuduttaessa on hyvä varata tunti alastuloon ja 1,5–2 tuntia ylösnousemukseen. Rütlille pääsee myös tyylikkäästi laivalla, etteivät jalkaparat aivan rasitu.

Kun ulkoilu ei innosta tai ole mahdollista, on syytä etsiytyä sisäkohteisiin. Niitäkin on.

Glasi Hergiswil (★) Luzernin eteläpuolella sopii kaikenikäisille. Tämä lasitehdas lasiaiheisine näyttelyineen ja kauppoineen sijaitsee nimensä mukaisesti Hergiswilissä. Ilmainen näyttely esittelee lasin ominaisuuksia sekä mielenkiintoisia lasihärveleitä ja -ilmiöitä. Glasi Hergiswilissä viihtyy sellainenkin turisti, jota kodin lasiesineet eivät sinänsä jaksa innostaa. Paikalla on myös huitsin jännittävä lasilabyrintti (pääsymaksu). Labyrintissä edetään hämärässä käsikopelolla ja varotaan törmäilemästä näkymättömiin lasiseiniin. Se on yllättävän hankalaa. Labyrintissä tulee varoa läsäyttämästä nenäänsä lasiseinämään, jottei muuttuisi lyttynokkaiseksi.

Victorinox. Mikä olisikaan sveitsiläisempää kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi? Linkkari-ihmisten pyhiinvaelluskohteisiin kuuluvat Victorinoxin tehtaanmyymälä ja linkkarinäyttely (★), jotka ovat hämäävästi kaksi eri kohdetta lyhyen automatkan päässä toisistaan. Tehtaanmyymälä on Schwyzissä (Ibach). Uusien linkkareiden hamstraamisen lisäksi täällä voi korjauttaa hajonneen linkkarinsa ilmaiseksi – takuu kattaa jopa kymmeniä vuosia vanhat mallit – ja hankkia kadonneiden osien tilalle varaosia. Linkkarinäyttely puolestaan sijaitsee läheisen Brunnenin keskustassa Vierwaldstätterseen tuntumassa. Näyttelyssä on esillä erikoismallisia linkkareita, mm. valtavan suuria ja outoja koemalleja. Näyttelyssä voi myös itse koota oman linkkarin valmiista osista. Ne onnettomat, joita taskuveitset eivät kiinnosta, voivat ihailla laivoja viereisessä satamassa.

Berner Oberland

Jokseenkin keskellä Sveitsiä sijaitsee Berner Oberland eli Bernin Ylämaa. Tämä on erittäin jylhää vuori- ja jäätikköaluetta. Alue sijaitsee Bernin kantonin eteläosassa Interlakenin lähettyvillä. Jos olisi mahdollisuus valita Sveitsistä vain yksi seutu, johon voi ikinä tutustua, Berner Oberland olisi silloin vahva vaihtoehto.

Berner Oberland. Merkit vasemmalta: Oeschinensee, Lauterbrunnental ja Jungfrau, Grindelwald, Ballenberg, Aareschlucht

Lähdemme nyt tutustumaan Berner Oberlandin kohteisiin lännestä itään päin. Ensin patikoidaan Oeschinensee-järvellä ja sitten käydään Lauterbrunnentalissal ja Grindelwaldissa. Lopuksi vieraillaan Aareschluchtin rotkossa sekä Ballenbergin ulkoilmamuseossa.

Oeschinensee

Oeschinensee (★★★) on jyrkkien vuorenseinämien reunustama alppijärvi. Se sijaitsee Kanderstegin kylän lähellä. Järvelle noustaan kylästä köysiradalla. Jylhässä vuorimaisemassa sijaitseva järvi tarjoaa huimat retkeilymaastot ja näkymät. Järveä reunustavat kalliot ovat aivan huikeat.

Oeschinensee: alppijärvi jyrkkien kallionseinämien ja lumihuippuisten vuorten alla

Oeschinensee

Oeschinenseellä retkeileviltä vaaditaan vakaata askelta. Vedenpitävät vaelluskengät ovat suositeltavat, sillä lukuisat purot laskevat vaelluspolun poikki. Paikka soveltuu myös vähemmän vaativaan hengailuun, sillä järven rantaa kulkee helpompikin (lyhyt) polku.

Oeschinensee: maisemakuva alppijärveltä

Oeschinensee

Autotie loppuu Kanderstegiin, mutta vuorten läpi pääsee etelään autojunalla Wallisin kantonin puolelle, missä on myös paljon nähtävää.

Lauterbrunnental: alppilaakso ylhäältä kuvattuna

Lauterbrunnental

Lauterbrunnental ja Jungfraun alue

Lauterbrunnentalin alue (★★★) on Sveitsin hienoimpia. Se sijaitsee Interlakenin kaupungin eteläpuolella jämerien vuorten keskellä. Itse Lauterbrunnental on jyrkkä ja syvä laakso, joka tunkeutuu 4 km korkeiden vuorten juurelle. Vuorista korkein on nimeltään Jungfrau (4158 m). Aluetta kutsutaan vuoren mukaan nimellä Jungfrauregion. Tämä on niitä alueita Euroopassa, jossa korkeuserot ovat suurimmillaan ja kallioseinämät jyrkimmillään. Alue sopii mainiosti retkeilyyn.

Lauterbrunnental on varsinainen turistilaakso. Tarjonta on monipuolista vesiputouksista retkeilyyn sekä köysiradoista juna-ajeluihin ja kelkkailuun.

Lauterbrunnental: leirintäalue jyrkkien vuorenseinämien välissä

Lauterbrunnental leirintäalueelta kuvattuna

Leirihenkisille suositeltava kohde on Lauterbrunnenin leirintäalue. Tämä alhaalla laaksossa kallioiden keskellä sijaitseva leirintäalue on yhdellä Euroopan hienoimmista paikoista. Jyrkät vuorenseinämät nousevat ympärillä. Illalla voi tulla yllättävä vilu, kun kylmä ilma laskeutuu vuorilta alas laaksoon.

Lauterbrunnentalin rinteillä kulkee jos jonkinlaista köysi- ja junarataa. Niillä pääsee korkealle laakson yläpuolelle autottomiin pikkukyliin. Esimerkiksi Mürren-nimisestä kylästä on aivan huikaisevat näkymät vastapäiseen vuorenseinään. Mürrenistä lähtee myös patikointireittejä.

Kookkaita puutaloja Mürrenin kylässä

Mürren

Schilthorn-vuoren (★★) huipulle kannattaa ajaa köysiradalla Mürrenistä, jos halajaa korkeuksiin helposti ja mukavasti. James Bondkin seikkaillut täällä. Schilthornin huipulla nimittäin sijaitsi Ernst Stavro Blofeldin päämaja, jonka Bond räjäytti 1969. Nykyään paikka on ravintola, jonka lattia pyörii 360 astetta ympäri. Ravintolan alapuolella voi tutustua 007-aiheiseen näyttelyyn.

Vuorinäköala Schilthornilta

Schilthornilta

Nämä korkeudet eivät valitettavasti sovi matkabudjetin laatijalle. Ankara huimaus alkaa jo lippuhinnastoa tutkiessa. Jos hinnasto ei aiheuta pahoinvointia, vaikeusastetta voi lisätä ostamalla maltaita ja hunajaa maksavan junalipun Jungfraujochille.

Jungfraujoch (★★) on Euroopan korkein juna-asema 3454 metrin korkeudessa keskellä lunta ja jäätä. Kyseessä on ylös vuorenharjanteelle rakennettu turistirysä. Rysä on toiminnassa vuoden ympäri. Junalippu kannattaa ostaa etukäteen, sillä junat voivat olla täysiä.

Junia alppimaisemassa

Jungfraujochin juna

Jungfraujochilta voi ihailla Alppien suurinta jäätikköä, Aletschgletscheriä, ylhäältä käsin. Täällä pääsee myös vierailemaan jäätikköön kaiverretussa jääluolastossa. Reippaat voivat tehdä pienen omatoimisen jäätikköretken Mönchsjochhütte-nimiselle majalle valmiiksi tampattua lumipolkua pitkin. Ohuesta ilmasta johtuen kävely näin korkealla on kuitenkin rasittavaa. Jos vuori sattuu olemaan pilvessä, mitään ei sitten näy ja pulitetut rahat menevät hukkaan.

Jäätikkö

Jäätikköä Jungfraujochilta nähtynä

Terveysvinkki: Ota hangelle aurinkolasit mukaan!

Grindelwald

Grindelwald Lauterbrunnentalin vieressä on turistikeskus, joka soveltuu Lauterbrunnentalin kohdalla mainittujen nähtävyyksien ihmettelyyn. Paikalla on lisäksi omatkin nähtävyytensä.

Bäregg (★★), vuoren rinteellä kahden jäätikön vierellä sijaitseva alppimaja, sopii alppipatikoijille päiväretkikohteeksi. Polku sinne on riittävän jyrkkä muttei mitenkään mahdoton, vaikka mukana olisi tasamaan tallaajia, lapsia tai lievästi korkean paikan kammoisia. Polku kulkee jännittävissä maisemissa rotkon reunaa ilman erityistä putoamisvaaraa. Perillä on alppimaja, jonka menun hinnasto oli järkyttävää katsottavaa. Näköala kahdelle jäätikölle korvaa vaivannäön ja rahanmenon. Nämä jäätiköt kuuluvat niihin uhanalaisiin pikkujäätiköihin, jotka uhkaavat kadota lähivuosikymmeninä ilmastonmuutoksen vuoksi.

Bäregg: alppimaja vuorenrinteeltä valuvan jäätikön edessä

Bäregg

Bäreggiin pääsee helpoimmin, kun ajaa köysirataa ylös Pfingsteggiin ja lähtee polkua oikealle. Ylös on mahdollista myös kävellä ilman köysirataa Grindelwaldista. Retken jälkeen voi Pfingsteggillä nautiskella lapsiystävällisen kelkkailuradan kyydistä.

Mies soittaa alppitorvea, taustalla jäätikkö

Alppitorvensoittaja, Bäregg

Gletscherschlucht Grindelwald (★★) on jäätikön kovertama kapea kanjoni Bäreggin polun alapuolella. Kanjonin pohjalla kohisee joki. Kanjonin seinään on hakattu pitkähkö tunneli, jonka varrelta kanjonia pääsee ihailemaan. Joki on lähtöisin niiden kahden jäätikön sulamisvesistä, joita voi ihailla edellä mainitusta Bäreggistä käsin.

Gletscherschlucht Grindelwald: Joki kanjonin pohjalla

Gletscherschlucht Grindelwald

Gletscherschlucht Grindelwald ei ehkä ole niin jännittävä kuin seuraavaksi mainittu Aareschlucht. Jännityksen puutetta voi paikata kiipeämällä rotkoon viritetyn verkon päälle temppuilemaan.

Aareschlucht: joki rotkon pohjalla, rotkon seinässä polku

Aareschlucht

Aareschlucht

Aareschlucht (★★) Meiringenissa on kapea kalliorotko, jonka pohjalla pauhaa joki. Rotko on paikoin vain metrin leveä ja kallionseinämät pystysuorat. Rotkon reunakallioihin on rakennettu 1,4 km pitkä tunneli- ja polkuverkosto. Reitti kulkee ajoittain kallion sisällä, ajoittain joen päällä.

Tämä on jännitysrotko sekä pienille että suurille. Rotkoon pääsee pohjoispäästä tutustumaan jopa lastenrattailla tai pyörätuolilla. Rattaat kannattaa jättää kuitenkin pois, sillä polku on ahdas. Rotko soveltuu kohteeksi varsinkin sille päivälle, jolloin vuorille ei pilvien vuoksi ole asiaa. Sadekelillä sadetakki on sateenvarjoa parempi valinta, sillä varjon kanssa ei oikein mahdu kulkemaan.

Aareschluchtin lähellä on toinenkin rotko, Rosenlaui. Paikalla on myös vesiputous Reichenbachfall. Tähän putoukseen Sherlock Holmes putosi kohtalokkain seurauksin – tai ei sittenkään pudonnut, riippuu kirjasta. Putoukselle kulkee lyhyt junarata.

Ballenberg

Ballenberg (★) on suuri ulkoilmamuseo, johon on kerätty rakennuksia eri puolilta Sveitsiä. Paikalla pääsee ihastelemaan vanhanajan maalaiselämää. Alueella on kotieläimiä, joita perheen pienimmät pääsevät rapsuttelemaan sillä välin, kun isä tai äiti katselee loputonta määrää taloja. Alueella annetaan myös työnäytöksiä vanhanajan työmenetelmistä.

Ballenberg: vanhoja taloja

Ballenberg

Wallis (Valais)

Wallisin kantoni sijaitsee Etelä-Sveitsissä Genevejärvestä itään, Berner Oberlandin eteläpuolella. Kantoni jakautuu kahtia: lännen ranskankieliseen ja idän saksankieliseen osaan. Täällä Italian rajalla sijaitsevat Sveitsin korkeimmat vuoret. Korkein niistä on 4634 m korkea Dufourspitze, tunnetuin puolestaan Matterhorn.

Matterhorn

Matterhorn (4478 m) on erikoisen muotoinen vuori Sveitsin ja Italian rajalla. Alue on oikea turistirysä. Vuoren juurella sijaitseva Zermattin kylä suorastaan vilisee turisteja.

Itse Matterhorn onkin hienon näköinen vuori – sen kuva on tämän sivun ylälaidassa. Matterhornin luona on mahdollista harrastaa kaikenlaista vuorikiipeilystä retkeilyyn. Köysiratojakin löytyy ja niillä pääsee huomattavan korkealle.

Seuraa pieni vinkki, mitä ei kannata tehdä. Kävelyretkelle ei kannata lähteä Zermattin kylästä suoraan ylös Kleine Matterhornia kohti. Polku kulkee laskettelurinteellä tai ainakin sen tapaisella alueella. Jokin toinen polku voi olla parempi.

Aletschgletscher

Aletschgletscher eli Aletschjäätikkö (★★★) on Alppien suurin jäätikkö. Se sijaitsee Wallisin kantonin pohjoisosassa. Jäätikkö on erittäin kuvauksellinen.

Aletschgletscher: lumihuippuisilta vuorilta valuva jäätikkö

Aletschgletscher

Jäätikköön on kätevä tutustua sen eteläpuolelta. Vuorenharjanteelle pääsee näppärästi köysiradalla. Ylhäältä lähtee helpohkoja retkipolkuja, joilta avautuu suorastaan loistavat näkymät jäätikölle. Jäätikön reunakalliolle pääsee joutumatta hengenvaaraan.

Paikka sopii vaikka koko perheen lomakohteeksi. Toki täällä voi suorittaa vaativampaakin vaellusta, esimerkiksi jäätikkövaellusta.

Graubünden

Graubündenin suuri kantoni sijaitsee Sveitsin kaakkoiskulmassa. Kantoni on kauttaaltaan vuoristoista aluetta. Graubünden on se osa Sveitsiä, jossa voi kuulla retoromaania. Myös saksaa puhutaan laajalti.

Sveitsin kansallispuisto

Graubündenissä sijaitsee Sveitsin ainoa kansallispuisto. Sille on kekseliäästi annettu nimeksi Sveitsin kansallispuisto, Schweizerischer Nationalpark (★★). Puisto sijaitsee Zernezin kylän lähellä Italian rajan suunnassa.

Kansallispuistoon on ehkä viisainta mennä Zernezissä sijaitsevan opastuskeskuksen kautta. Alue soveltuu päiväretkeilyyn. Säännöt ovat tiukat. Puistossa saa kävellä vain polkuja pitkin. Suunnilleen kaikki mahdollinen yöpymisestä lähtien on kielletty. Puistossa voi helposti nähdä vaikkapa murmeleita tai gemssejä.

Kansallispuistokäyntiin on helppo yhdistää edullista kulutusmatkailua. Livignon verovapaa alue sijaitsee nimittäin heti kansallispuiston eteläpuolella Italian rajan takana.

Samnaun ja Sampuoir

Sveitsin itäisimmässä ulokkeessa aivan Itävallan rajalla sijaitsee tullivapaa alue. Alue koostuu kahdesta syrjäisestä laaksosta, Samnaun ja Sampuoir. Samnaunissa on useita kyliä. Viereinen Sampuoir on lähes rakentamaton lukuunottamatta huoltoasemaa ja kauppaa.

Samnaun ja Sampuoir ovat tullivapaata ja osittain myös verovapaata aluetta. Arvonlisävero on käytössä palveluille, mutta tavarakaupassa on poikkeusjärjestely. Niinpä alueella voidaan myydä tiettyjä tuotteita muuta Sveitsiä halvemmalla. Erityisasema perustuu siihen, että laaksoihin ei aiemmin kulkenut tietä Sveitsistä. Sinne pääsi ainoastaan Itävallan puolelta. Myöhemmin rakennettiin tie, jota pitkin muusta Sveitsistä pääsee nykyään Samnauniin tarvitsematta käydä Itävallassa. Tie on kapea ja sillä on pimeitä, ahtaita tunneleita. Se onkin pieni elämystie. Tunnelielämysten jälkeen odottaa perillä shoppailuelämys.

Vaikka hinnat ehkä ovatkin sveitsiläisittäin edullisia, ei se välttämättä ilahduta kauempaa tulevaa turistia. Jos Sveitsin frangin kurssi on korkealla, ovat hinnatkin euroissa laskien korkeat. Edullisuus riippuu siitä, mikä on vertailukohta: onko se kallis Sveitsi vai jokin halpa euromaa. Etuja etsivien kannattaakin tarkistaa myös läheisen Livignon verovapaa alueen hinnat Italian puolella. Ainakin vuonna 2015 Livigno oli Samnaunia edullisempi (valuuttakurssilla 1 CHF = 1 EUR).

Samnaun: huoltoasema, taloja vuoren rinteellä

Sampuoir, taustalla Itävalta. Raja kulkee huoltoaseman takaa rotkossa.

Serpentiinitiet

Sveitsissä on useita hienoja Alpit ylittäviä vuoristoteitä (★★★). Ne tunnistaa käärmeen näköisestä kiemurasta kartalla ja sanasta pass tai col.

Serpentiiniteitä pitkin pääsee tutustumaan aivan uuteen maailmaan, vuorten korkeuksiin, omassa autossa istuen. Serpentiinitiet ovat aivan olennainen osa automatkustusta. Matkareitti kannattaa suunnitella siten, että siihen sisältyy ainakin pari Alppien ylitystä mahdollisimman korkeaa ja kiemuraista tietä myöten. Mutkamatka tarjoaa heikkohermoisille jännitystä ja muille miellyttäviä elämyksiä.

Vuoristotiet kulkevat niin korkealla, että ne ovat valitettavasti toisinaan pilvessä. Matkustus pilvessä ei ole suositeltavaa. Pilvessä ei näe näkyjä eikä koe huumaa. Itse asiassa siellä on tylsää: edessä on pelkkää sumua. Pilvisumussa ei näe eteensä, puhumattakaan maisemista. Vaikka alhaalla olisikin aurinkoista, vuorilla saattaa lymyillä ilkeitä pilviä. Jos sää vaikuttaa epäselvältä, kannattaa katsoa nettikameran (webcam) kuva ja mennä vasta, kun pilvet ovat väistyneet.

Ylhäällähän on sitten kylmää ja hellepäivänäkin takki voi olla tarpeen. Lämpötilaero on hyvinkin 10–15 astetta laakson ja vuoristotien (korkeus n. 2 km) välillä. Räntäsade keskellä kesää ei ole mahdoton.

Flüelapass: kaksi moottoripyöräilijää räntäsateessa, sumua, lunta ja lampi

Kesäpäivänseisaus, Flüelapass (kartta).
Huomaa korkeat aurausmerkit sekä kalastaja vasemmassa reunassa.

Kesä on ylhäällä lyhyt muttei välttämättä vähäluminen. Keväällä tai aikaisin kesällä matkustavien on syytä huomata, että korkeimmat alppitiet saattavat olla pitkäänkin lumen peitossa. Hankihan voi korkeuksissa kasvaa hyvin paksuksi. Niinpä aurausmerkeilläkin on kokoa eri tavalla kuin Suomessa (kuva yllä). Osa teistä voi olla kiinni pitkälle kesäkuuhun asti. Ennen matkaa kannattaakin varmistaa, että tie todella on auki.

Sveitsissä vuoristotielle on yleensä myös vaihtoehto: moottoritie ja tunneli. Paikoin on vuoret mahdollista alittaa autojunalla. Tällaisiin ratkaisuihin voi turvautua, jos sääolot eivät suosi serpentiiniretkeä.

Rhonegletscher: mutkittelevaa serpentiinitietä jäätikön vieressä

Serpentiinitietä Rhonegletscherin luona, Rhône-joen alkupisteellä

Grimselpass ja Furkapass (★★, kartta) ovat vaikuttavia vuortenylityksiä. Ne sijaitsevat matkalla Meiringenista etelään Gletschin kautta Andermattiin. Ensin tulee Grimselpass ja heti perään Furkapass. Tie nousee yli 2 km korkeuteen karuun maastoon ja serpentiiniä riittää. Seutu on erittäin kallioista ja jylhää. Itse tie on aivan hyvä, mutta tuhottoman hidas. Kahtakymppiä siellä saa ajaa ja pysähtyä vähän väliä.

Grimselpassilla on tekojärviä. Siellä sijaitsee myös hiukan erikoisella paikalla hotelli kahden järven välissä vuorennyppylän päällä. Ympärillä ei ole sitten niin mitään, ei puita, ei taloja, ainoastaan kallioiset vuoret, tie, pato ja tekojärvi. Mielenkiintoisen oloinen yöpymispaikka.

Furkapassin tie kulkee Rhonegletscherin eli Rhonejäätikön vierestä. Jäätiköstä saa alkunsa Rhône, joka kuuluu Euroopan huomattavimpiin jokiin. Täällä on mahdollisuus sukeltaa kastumatta suurjoen alkulähteeseen, nimittäin jäätikön sisään, juuri ennen kuin jää sulaa joeksi matkallaan kohti Välimerta. Belvéderen kohdalla on turisteille tehty jäätikköluola (★). Turistit pääsevät luolaan kävelemään, maksua vastaan toki. Taianomainen sininen valo hohtaa jään läpi. Mielenkiintoinen elämys vartissa.

Sustenpass (★, kartta) on Grimselpassin ja Furkapassin vaihtoehto. Se kulkee Meiringenistä itään. Tämä ylitys käy 2,2 km korkeudessa. Ylhäällä on jokseenkin karua.

Sustenpass: lammikko solassa

Sustenpass

Malojapass (★, kartta). Mukava tie tulee myös Italian rajalta. Täällä tie nousee Val Bregáglian laaksosta Malojapassille. Val Bregáglia on metsäinen laakso ja tie kiemurainen. Tie jatkuu Oberengadin-laaksoon Sveitsin Graubündeniin.

Hienoja vuoristoteitä on muuallakin. Niitä kaikkia ei tässä pysty luettelemaan. Rohkeasti kokeilemaan vain! Kun on yhden nähnyt, ei ole vielä nähnyt kaikkia. Reittiä suunnitellessa kannattaa siis varmistaa, että pääsee useammallekin kuin yhdelle serpentiinille.

Sveitsin kaupunkeja

Zürich

Zürich on Sveitsin suurin kaupunki. Se ei kuitenkaan ole pääkaupunki, vaan pääkaupunki on Bern. Suomesta pääsee Zürichiin suoralla lennolla.

Zürichin taloja ja kirkontorni

Zürich

Zürich on äveriäs kaupunki. Pääostoskadulla on vieri vieressä toistaan kalliimpia kelloliikkeitä, jos jonkinlaista hienostunutta kellobrändiä, joista kännykästään kellonajan katsova tavis ei ole kuullutkaan. Hiukan syrjemmällä pistävät silmään monet kannabisliikkeet. Myös useat pankit pitävät päämajaansa Zürichissä.

Zürichin taloja joen varressa

Zürich

Zürichin nähtävyyksistä voi mainita kansallismuseon (★), joka sijaitsee rautatieaseman vieressä erinomaisella paikalla.

Zürich sijaitsee hiukan alppialueen ulkopuolella. Siellä ei ole kummoisia vuoria. Päästäkseen Alpeille on mentävä vähän matkaa etelään joko autolla tai junalla.

Montreux

Montreux ja Château de Chillon Genevejärven rannalla

Montreux ja Château de Chillon

Montreux’n kaupunki sijaitsee Genevejärven itäpäässä Alppien reunalla. Kaupunki kuuluu ranskankieliseen Sveitsiin ja sijaitsee Vaud'n kantonissa.

Montreux'ssä kasvaa palmuja. Sen väitetään olevan ainoa paikka Alppien pohjoispuolella, jossa palmut menestyvät. Montreux tosiaan sijaitsee Alppien pohjoispuolella, mutta muuten paikka on aivan vuoriston länsireunalla. Tänne Alpit nimittäin loppuvat.

Sveitsi ei ole täynnä vanhoja linnoja toisin kuin eräät muut maat. Niinpä linna on Sveitsissä nähtävyys. Tunnettu keskiaikainen linna Château de Chillon sijaitsee Montreux'n lähellä aivan Genevejärven rannassa. Linna on hyvin säilynyt. Siellä on tornia ja tyrmää. Linnasta on hyvä näköala Montreux'hön.

Alppirinnettä Montreux'n läheltä: niittyä, metsää ja vuorenhuippuja

Montreux'n läheltä

Genevejärven rantoja iltavalaistuksessa

Genevejärvi iltavalaistuksessa Montreux'n yltä kuvattuna

Lisätietoa

Sveitsin kartta

Karttojen lähteet

Pääsivu: Matkaopas Alpeille

©Tuomas Salste