Kaupparekisterinumero

Kaupparekisterinumero (krnro) oli Suomessa vuosina 1896–2001 yritysten yksilöintiin käytetty juokseva tunnusnumero. Y-tunnus on korvannut kaupparekisterinumeron eikä sitä enää käytetä Suomessa.

Tämä artikkeli kertoo, mikä kaupparekisterinumero oli ja mitä se paljastaa yrityksestä. Mutta mistä kaupparekisterinumeron saa selville? Jos yrityksellä on ollut kaupparekisterinumero, sen näkee Virrestä. Sieltä voi myös katsoa, mille yritykselle jokin numero on kuulunut.

Sisällys

1. Kaupparekisterinumeron muoto
2. Historiaa
3. Tilastoja
4. Rekisteröintivuosi
5. Kaupparekisterinumerosta Y-tunnukseen
6. Yhteenveto
7. Lähteet

Kaupparekisterinumeron muoto

Kaupparekisterinumero oli yksinkertaisesti järjestysnumero. Järjestysnumero kertoi, monentenako yrityksenä tämä yritys oli merkitty kaupparekisteriin.

Tuhaterottimena kaupparekisterinumerossa käytettiin aluksi pilkkua: 12,345. Myöhemmin erottimeksi vaihtui piste: 12.345.

Kaupparekisterinumeron perässä saattoi aiemmin olla a-kirjain. Se oli kuitenkin harvinainen. Pienellä a-kirjaimella erotettiin yritys toisesta yrityksestä, jolla oli sama kaupparekisterinumero mutta ilman a:ta. Niinpä 26,874 ja 26,874a olivat eri yritykset. Nähtävästi a-kirjainta tarvittiin silloin, kun rekisterin pidossa oli käynyt jokin sekaannus.

Kaupparekisterinumerossa ei ollut minkäänlaista tarkistusmerkkiä niin kuin monissa muissa tunnusnumeroissa nykyisin on. Tarkistusmerkin puute aiheutti sen, että kaupparekisterinumero oli altis kirjoitusvirheille.

Historiaa

Kaupparekisterinumeroita alettiin antaa yrityksille 18.7.1896, kun kaupparekisterin pito aloitettiin. Jokainen yritys, joka merkittiin kaupparekisteriin, sai oman numeronsa. Numero oli juokseva numero 1, 2, 3 ja niin edelleen.

Kaupparekisterinumeroiden jako päättyi maaliskuussa 2001. Kaupparekisterinumero korvattiin Y-tunnuksella. Numeroinnin vaihdoksesta on kerrottu tarkemmin y-tunnuksen artikkelissa. Nykyään kaupparekisterinumeroa ei enää suomalaisista yrityksistä käytetä. Ulkomailla on kuitenkin edelleen käytössä vastaavanlaisia rekisterinumeroita.

Ensimmäinen kaupparekisterinumero kuului yritykselle numero 1 Axel Pihlgren, rekisteröity 18.7.1896. Viimeinen kaupparekisterinumero kuului yritykselle 808.890 Siivous Wimma Oy, rekisteröity 31.3.2001.

Mitkä yritykset saivat kaupparekisterinumeron?

Kaupparekisteriin merkittiin ja kaupparekisterinumero annettiin ainakin seuraavanlaisille yrityksille: osakeyhtiö, osuuskunta, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, säästöpankki, keskinäinen vakuutusyhtiö, keskinäinen vahinkovakuutusyhdistys, hypoteekkiyhdistys, ulkomaisen yhtiön sivuliike. Lisäksi rekisteröitiin: elinkeinoa harjoittavat aatteelliset yhdistykset; eräät säätiöt; yksityiset elinkeinonharjoittajat, joilla oli kiinteä toimipaikka ja vähintään 2 työntekijää. Edellä mainitut tiedot ovat vuodelta 1984. Niiden lisäksi vuoden 2000 lopussa oli rekisteröity jokunen asumisoikeusyhdistys, valtion liikelaitos, eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä, taloudellinen yhdistys ja asukashallintoalue.

Kaikkia yrityksiä ei merkitty kaupparekisteriin. Niillä ei siten ollut omaa kaupparekisterinumeroakaan. Ilmoitusvelvollisia kaupparekisteriin eivät vuonna 1977 olleet mm. maanviljelijät, maatalouden yhteydessä kotiteollisuutta harjoittavat, pääasiassa tilaustöitä tekevät käsityöläiset, vain perheenjäseniä apuna käyttävät elintarvikkeiden valmistajat, laivaisännät eivätkä laivaisännistöt.

Säätiöillä oli oma säätiönumeronsa ja yhdistyksillä yhdistysnumero. Niillä saattoi olla myös kaupparekisterinumero kuten edellä jo mainittiin, mutta pääsääntöisesti näin ei ollut.

Vuoden 2000 lopussa, hiukan ennen kuin kaupparekisterinumeron käyttö loppui, kaupparekisteriin merkityistä 483 864 yrityksestä 61 % oli osakeyhtiöitä (ml. asunto-osakeyhtiöt), 25 % yksityisiä elinkeinonharjoittajia ja 14 % muita yhtiömuotoja, pääasiassa kommandiitti- ja avoimia yhtiöitä. Yhdistyksiä oli pari sataa ja säätiöitä kourallinen.

Numeron pysyvyys

Yritysmuodon muutoksissa kaupparekisterinumero joko säilyi tai vaihtui tilanteen mukaan. G. Kockin mukaan aivan aluksi yksityisen toiminimen, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön muuttuessa osakeyhtiöksi annettiin uusi kaupparekisterinumero. Vuodesta 1902 lähtien vanha numero säilyi muttei kuitenkaan aina.

Vuodelta 1997 olevan selvityksen mukaan numero säilyi avoimen yhtiön muuttuessa kommandiittiyhtiöksi tai päinvastoin ja myös ay:n, ky:n tai osuuskunnan muuttuessa osakeyhtiöksi. Konkurssipesällä säilyi entinen numero. Useimmissa muissa tilanteissa annettiin uusi numero.

Tilastoja

Rekisterinumeroista (katso seuraava luku) voidaan laskea, montako uutta kaupparekisterinumeroa annettiin vuosittain. Tästää saadaan tietää myös rekisteriin vietyjen uusien yritysten lukumäärät vuodesta 1896 vuoteen 2000.

Rekisteröinti oli suhteellisen vilkasta heti aluksi. Vuonna 1897 yllettiin 6 000 yritykseen, mutta sen jälkeen vuosittainen määrä vakiintui tuhannesta vajaaseen kolmeen tuhanteen vuosittain aina toisen maailmansodan loppuun asti. Matalimmillaan rekisteröinti oli vuonna 1917, jolloin jäätiin hiukan alle tuhanteen. Myös toisen maailmansodan aikana oli suhteellisen hiljaista. Sotien jälkeen määrä nousi kolmesta viiteen tuhanteen rekisteröintiin vuodessa. 1970-luvun alussa tapahtui käänne: rekisteröintimäärä lähti voimakkaaseen ja pitkäaikaiseen nousuun. Huippu saavutettiin vuonna 1989, jolloin annettiin kaupparekisterinumero lähes 44 000 yritykselle. Lähes yhtä ahkerasti rekisteröitiin uusia numeroita myös vuonna 1995.

Kun lasketaan kumulatiivisesti yhteen kaikki annetut kaupparekisterinumerot vähentämättä lakkautettuja yrityksiä, saadaan alla oleva viivakuvaaja. Kuvaaja esittää samalla vuoden ensimmäisen kaupparekisterinumeron lukuarvoa. Kuvaajasta huomataan, kuinka numeromäärän kasvu alkoi kiihtyä 1970-luvulla ja kuinka kasvu oli erityisen voimakasta 1980- ja 1990-luvuilla.

Vuoden 2000 päättyessä korkein kaupparekisterinumero oli 802.581. Se ei kuitenkaan ole sama kuin senhetkisten yritysten lukumäärä. Kaupparekisteristä on nimittäin myös poistettu lakkautettuja yrityksiä. Rekisterissä oli tuolloin jäljellä vielä 483 864 yritystä eli 60 % alkuperäisestä määrästä.

Rekisteröintivuosi

Kaupparekisterinumerot annettiin kasvavassa järjestyksessä rekisteröintiajan mukaisesti. Uudella yrityksellä oli aina isompi numero kuin edellisillä. Kaupparekisterinumerosta näkee yrityksen rekisteröintiajan seuraavan taulukon mukaan.

Huomautus: Vuoden 1911 viimeinen numero on 26.874, vuoden 1912 ensimmäinen numero 26.874a. Taulukon lähteet

Osakeyhtiön ja osuuskunnan rekisteröintiaika on samalla yrityksen virallinen syntymäaika – poikkeuksena kuitenkin yhtiömuodon muutos, jossa osakeyhtiö (mahdollisesti myös osuuskunta) jatkoi aiemmin toisella yhtiömuodolla rekisteröidyn yhtiön toimintaa sen entisellä kaupparekisterinumerolla.

Kaupparekisterinumerosta Y-tunnukseen

Aika jätti kaupparekisterinumerosta 1.4.2001. Tuolloin siirryttiin Y-tunnuksen käyttöön. Kun ennen yrityksillä oli ollut erikseen sekä kaupparekisterinumero että LY-tunnus verotuksen tarpeisiin, vuonna 2001 LY-tunnus nimettiin Y-tunnukseksi ja sitä alettiin käyttää kaikille yrityksille kaikissa yhteyksissä. Kaupparekisterinumeron käyttö lopetettiin eikä uusia enää annettu.

Toisin kuin kaupparekisterinumero Y-tunnus on tarkoitettu kaikille yrityksille, yhteisöille, säätiöille ja muille organisaatiotyypeille, nykyisin myös yhdistyksille. Sitä vastoin kaupparekisterinumero oli tarkoitettu ainoastaan kaupparekisteriin merkityille yrityksille. Kaupparekisterinumero oli siis tarkoitettu Y-tunnusta suppeammalle joukolle.

Yhteenveto

Lähteet

Kirjalliset lähteet:

• Kock, G.: Suomen kaikki osakeyhtiöt 1762–1912. Johdanto. Viitattu 27.12.2020.
• LYR-suunnittelutyöryhmä: Liike- ja yhteisörekisterijärjestelmän kehittäminen. LYR-suunnittelutyöryhmän II osaraportti. Helsinki: 1984. Liite 2.
• Nevalainen, Tapio ym: Liike- ja yhteisörekisterijärjestelmä. Yleissuunnitelma. Helsinki: Väestörekisterikeskus, 1977. Sivu 118.
• Patentti- ja rekisterihallitus: Yritysten lukumäärät kaupparekisterissä 31.12.2000. 23.2.2001.
• PRH/Verohallitus: Verohallinnon ja PRH:n rekisterien tunnuksen antamiseen ja ylläpitoon liittyvät nykyiset rekisteritoiminnot, osa II. Tunnus-projekti / 10.4.1997.
• Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä: Hyvä uutinen: Yritykset ja yhteisöt yhdessä rekisterissä. YTJ-julkaisu 7. 2001.

Lukujen Tilastoja ja Rekisteröintivuosi lähteet:

• Rekisterilehti toiminimiä, patentteja ja tavaramerkkejä varten Suomessa – Registeringstidning för firmor, patent och varumärken i Finland. 1896–1921.
• Suomen Kaupparekisterilehti. 1922–1942.
• Kaupparekisteri. Virallisen lehden liite. 1943–1979.
• Kaupparekisterilehti. 1980–1984. ISSN 0022-9504.
• Patentti- ja rekisterihallitus: Virre. 26.9.2017.

Julkaistu: 27.12.2020

Katso myös: Y-tunnus

Kaupparekisterinumero
URN:NBN:fi-fe202001011001