Auvinen
Auvinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 1 600:s suomalainen on nimeltään Auvinen.
Auvisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 3 644 max
v. 1985 3 477
v. 2014 3 589
v. 2016 3 556
v. 2018 3 542
v. 2020 3 495
v. 2022 3 445
v. 2023 3 412
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla pienempikin. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Auvinen on sijalla 220. Sijoitus listalla on hiukan pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 204.
Auvinen kuuluu vanhoihin ja yleisiin savo-karjalaisiin -nen-päätteisiin sukunimiin. Nimi on tulkittu vanhan ”savolaisen suursuvun” nimeksi. Vuonna 1890 Auvisia oli pelkästään Savon maaseudulla 500–1000.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Auvisten yleisimmät etunimet olivat miehillä Juho ja Antti, naisilla Anna ja Hilma. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Auvinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 59 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin samat 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 67 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin myös 67 vuotta.
Asuinpaikkoja 2010 |
Auvinen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Auvinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Auvinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 424 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Auvisia on 3 412.
Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1932 |
Auvisia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 399 Auvisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Auvisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (32 henkeä), Juva (31) sekä Ruskeala (26). Valtaosa asui Uudellamaalla ja Itä-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Auvinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 220.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Auviset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 418 Auvisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Auvisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (40 vainajaa), Juva (27) sekä Sulkava (25). Valtaosa asui kuollessaan Etelä- ja Itä-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 15 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Auvinen 1561–1564 |
Nimi Auvinen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen vuosina 1561–1564 oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa useampia havaintoja nimestä.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa seitsemän Auvista. Kuolleista 5 kuului punaisiin, 1 valkoisiin ja 1 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 73 Auvista. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
Yritykset perust. 1896–1942 | Yritykset perust. –2022 |
Sana Auvinen tai Auvisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
Auvinen (paikannimi) | Auvinen Karjalassa (karttanimi) |
Auvinen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 4 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on saari sekä talo.
Nyky-Suomen lisäksi Auvinen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli yhteensä 12 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Auvinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Katuosoitteissa |
Sana Auvinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Auvisentie. Sijainti on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Auvinen oli 166 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Norjassa Auvinen oli 6 ihmisen sukunimi vuonna 2015.
Auviset Pohjoismaissa |
Venäjäksi Аувинен tarkoittaa nimeä Auvinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Auvinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Aufwin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Auvinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Auvo Auvinen.
Släktnamnet / Surname Auvinen, Finland.
©Tuomas Salste