1939–1958
1884–1925
Henttinen
Henttinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleisyydeltään tavanomainen.
Henttisten määrä on laskenut takavuosista. Lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 578 max
v. 1985 540
v. 2014 503
v. 2016 489
v. 2018 480
v. 2020 476
v. 2022 482
v. 2024 476
v. 2025 475
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2025 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Henttinen on sijalla 1 786. Sijoitus listalla on pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli 1 442.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Henttisten yleisin naisten etunimi oli Anna. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Henttinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 50 vuotta. He kuolivat noin yhdeksän vuotta muita miehiä aiemmin. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 70 vuotta. He elivät noin kolme vuotta muita naisia vanhemmiksi.
Vuosien 2016 ja 2025 välisenä aikana kuoli 63 nykyistä tai entistä Henttistä. Kuolema vei Henttinen-nimisistä 9 %.
| |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1925 |
Henttisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 69 Henttisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Henttisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Räisälä (23 henkeä), Kivennapa (10), Lohjan maalaiskunta (3) sekä Vuoksenranta (3). Valtaosa asui Hämeessä ja Karjalassa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Henttinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 41.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Kuolleita 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Henttiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 71 Henttisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Henttisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Köyliö (7 vainajaa), Helsinki (6), Imatra (3), Jämsä (3), Kokemäki (3), Sysmä (3) sekä Ypäjä (3). Valtaosa asui kuollessaan Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin kahden vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa kolme Henttistä. Kuolleet kuuluivat punaisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 13 Henttistä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yrityksiä perust. 1901–1927 | Yrityksiä perust. –2019 |
Sana Henttinen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
| |
| Henttinen (paikannimi) | Katuosoitteissa |
Henttinen on paitsi sukunimi myös paikannimi. Suomessa on nykyisin neljä sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on talo.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Henttinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Sana Henttinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Henttisenkuja, Henttisentie. Osoitteet on merkitty oheiseen katuosoitekarttaan punaisella.
Vuonna 2020 asui Ruotsissa 13 Henttinen-nimistä asukasta. Heistä 7 oli syntynyt Suomessa ja 6 Ruotsissa.
Henttisten lukumäärän kehitys Ruotsissa:
v. 2000 17
v. 2010 15
v. 2020 13
Venäjäksi Хенттинен tarkoittaa nimeä Henttinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Hentinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Hentin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Henttinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Henny Henttinen tai Henry Henttinen.
Släktnamnet / Surname Henttinen, Finland.
©Tuomas Salste