2010
Hiltunen
Hiltunen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla varsin yleinen. Noin joka 600:s suomalainen on nimeltään Hiltunen.
Hiltusten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 10 115 max
v. 1985 9 587
v. 1998 9 929
v. 2014 10 149
v. 2016 10 055
v. 2018 9 984
v. 2020 9 874
v. 2022 9 763
v. 2023 9 684
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla pienempikin. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Hiltunen on sijalla 36. Sijoitus listalla on sama kuin vuonna 1970.
Hiltunen kuuluu vanhoihin ja yleisiin savo-karjalaisiin -nen-päätteisiin sukunimiin. Nimi on tulkittu vanhan ”savolaisen suursuvun” nimeksi. Vuonna 1890 Hiltusia oli pelkästään Savon maaseudulla 1000–1500.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Hiltusten yleisimmät etunimet olivat miehillä Juho ja Antti, naisilla Anna, Maria ja Ida. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Hiltunen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 58 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 64 vuotta. He kuolivat noin kolme vuotta muita naisia aiemmin.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Hiltunen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Hiltunen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Hiltunen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 4 094 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Hiltusia on 9 684.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1934 |
Hiltusia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 1 073 Hiltusen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Hiltusten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (60 henkeä), Ilomantsi (33) sekä Nilsiä (32). Valtaosa asui entisessä Oulun läänissä ja Itä-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Hiltunen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 606.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Hiltuset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 1 187 Hiltusen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Hiltusten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (115 vainajaa), Kuopio (48), Oulu (34) sekä Suomussalmi (34).
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 41 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Hiltunen (Hiltuinen) 1550–1570-luvuilla |
Nimi Hiltunen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen 1550–1570-luvuilla oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 32 Hiltusta. Kuolleista 21 kuului punaisiin, 8 valkoisiin ja 3 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 195 Hiltusta. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1896–1943 | Yritykset perust. –2021 |
Sana Hiltunen tai Hiltusen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|  |
| Hiltunen (paikannimi) | Hiltunen Karjalassa (karttanimi) |
Hiltunen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 13 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on kylä, kaupunginosa tai kulmakunta; maastokohde; rakennus sekä talo.
Nyky-Suomen lisäksi Hiltunen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli yhteensä 3 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Hiltunen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Hiltunen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Hiltusenkaarre, Hiltusentie. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Hiltunen oli 529 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Norjassa Hiltunen oli 16 ihmisen sukunimi vuonna 2015.
Tanskassa Hiltunen on ollut 18 ihmisen sukunimi vuonna 2023.
 |
| Hiltuset Pohjoismaissa |
Yhdysvalloissa oli vuonna 2010 yhteensä 475 henkeä, joiden sukunimi oli HILTUNEN. Nimi on siellä etupäässä valkoihoisten sukunimi.
Australiassa oli vuoden 2006 paikkeilla äänioikeutettuna 30 henkeä, joiden sukunimi oli HILTUNEN.
Venäjäksi Хильтунен tarkoittaa nimeä Hiltunen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Hiltunens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Hilduin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Hiltunen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Hille Hiltunen tai Hilding Hiltunen.
Släktnamnet / Surname Hiltunen, Finland.
©Tuomas Salste