2010
Hyvärinen
Hyvärinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla varsin yleinen. Noin joka 1 000:s suomalainen on nimeltään Hyvärinen.
Hyväristen lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 5 744 max
v. 1985 5 447
v. 1998 5 552
v. 2014 5 564
v. 2016 5 541
v. 2018 5 532
v. 2020 5 489
v. 2022 5 425
v. 2024 5 356
v. 2025 5 335
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla pienempikin. Vuosien 2014–2025 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Hyvärinen on sijalla 120. Sijoitus listalla on hiukan pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli 108.
Hyvärinen kuuluu vanhoihin ja yleisiin savo-karjalaisiin -nen-päätteisiin sukunimiin. Nimi on tulkittu vanhan ”savolaisen suursuvun” nimeksi. Vuonna 1890 Hyvärisiä oli pelkästään Savon maaseudulla 1000–1500. Katsottuna 1970-luvun alun puhelinluetteloista Hyvärinen oli selvästi yleisempi Savossa kuin Länsi-Suomessa.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Hyväristen yleisimmät etunimet olivat miehillä Juho ja Otto, naisilla Anna ja Maria. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Hyvärinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 56 vuotta. He kuolivat noin kolme vuotta muita miehiä aiemmin. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 64 vuotta. Hekin kuolivat noin kolme vuotta muita naisia nuorempina.
Vuosien 2016 ja 2025 välisenä aikana kuoli 811 nykyistä tai entistä Hyväristä. Kuolema vei Hyvärinen-nimisistä 10 %.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Hyvärinen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Hyvärinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Hyvärinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 747 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Hyvärisiä on 5 335.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1934 |
Hyvärisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 580 Hyvärisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Hyväristen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (52 henkeä), Kuopio (41) sekä Leppävirta (37). Valtaosa asui entisessä Oulun läänissä ja Itä-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Hyvärinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 350.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleita 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Hyväriset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 690 Hyvärisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Hyväristen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (66 vainajaa), Kuopio (65) sekä Leppävirta (33).
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 32 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Hyvärinen 1540–1570-luvuilla |
Nimi Hyvärinen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen 1540–1570-luvuilla oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa useampia havaintoja nimestä.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 30 Hyväristä. Kuolleista 16 kuului punaisiin, 10 valkoisiin, 1 ei valkoisiin eikä punaisiin ja 3 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 87 Hyväristä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yrityksiä perust. 1896–1944 | Yrityksiä perust. –2024 |
Sana Hyvärinen, Hyvärisen tai Hyväriset esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|  |
| Hyvärinen (paikannimi) | Hyvärinen Karjalassa (karttanimi) |
Hyvärinen on paitsi sukunimi myös paikannimi. Suomessa on nykyisin kuusi sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyypit ovat talo, järven osa sekä metsäalue.
Nyky-Suomen lisäksi Hyvärinen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli 23 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Hyvärinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Hyvärinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Hyvärisenkuja, Hyvärisentie. Osoitteet on merkitty oheiseen katuosoitekarttaan punaisella.
Vuonna 2020 asui Ruotsissa 200 Hyvärinen-nimistä asukasta. Heistä 101 oli syntynyt Suomessa, 93 Ruotsissa ja 6 muissa maissa.
Hyväristen lukumäärän kehitys Ruotsissa:
v. 2000 218
v. 2010 223
v. 2020 200
Norjassa Hyvärinen oli 12 hengen sukunimi vuonna 2024.
Virossa Hyvärinen oli 17 ihmisen sukunimi vuonna 2025.
 |
| Hyväriset Pohjolassa |
Sveitsissä Hyvärinen oli 11 hengen sukunimi vuonna 2023.
Yhdysvalloissa oli vuonna 2010 yhteensä 125 henkeä, joiden sukunimi oli HYVARINEN. Nimi on siellä etupäässä valkoihoisten sukunimi.
Venäjäksi Хювяринен ("Hjuvjarinen") tarkoittaa nimeä Hyvärinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Hiverinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Hÿfwerin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Hyvärinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Nimi kirjoitetaan joskus Hyvarinen tai Hyvaerinen, jos ns. ääkköset eivät ole käytössä tai niitä ei tunneta.
Släktnamnet / Surname Hyvärinen, Finland.
©Tuomas Salste