2010
Inkeroinen
Inkeroinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko yleinen. Noin joka 9 000:s suomalainen on nimeltään Inkeroinen.
Inkeroisten määrä on noussut takavuosista. Lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 378 max
v. 1985 409
v. 2014 599
v. 2015 607
v. 2016 611
v. 2017 613
v. 2018 618
v. 2019 620
v. 2020 623
v. 2021 628
v. 2022 629
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2022 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Inkeroinen on sijalla 1 358.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Inkeroinen on tavallisimpia nimiä seuraavalla paikkakunnalla:
Listalla on kunta, jossa Inkeroinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikka on merkitty myös oheiseen karttaan (violetit merkki). Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Inkeroinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 14 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Inkeroisia on 629.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1926 |
Inkeroisia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 35 Inkeroisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Inkeroisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (4 henkeä), Kuusankoski (4), Hirvensalmi (3) sekä Luumäki (3). Valtaosa asui Etelä- ja Itä-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Inkeroinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 18.
|
| Kuolleet 1955–1965 |
Vuosina 1955–1965 kuolleet Inkeroiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 28 Inkeroisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Inkeroisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Hirvensalmi (3 vainajaa), Mikkelin maalaiskunta (3) sekä Mäntyharju (3).
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin neljän vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa neljä Inkeroista. Kuolleista 3 kuului punaisiin ja 1 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 12 Inkeroista. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1896–1941 | Yritykset perust. –2018 |
Sana Inkeroinen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|  |
| Inkeroinen (paikannimi) | Inkeroinen Karjalassa (karttanimi) |
Inkeroinen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 2 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on kylä, kaupunginosa tai kulmakunta sekä rautatieliikennepaikka.
Nyky-Suomen lisäksi Inkeroinen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Paikka näkyy ohessa. Tyypiltään paikka on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Inkeroinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Inkeroinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Inkeroistentie. Sijainti on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Venäjäksi Инкеройнен tarkoittaa nimeä Inkeroinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Inkeroinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Ingeroin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Inkeroinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Inkeri Inkeroinen.
Släktnamnet / Surname Inkeroinen, Finland.
©Tuomas Salste