1939–1958
1884–1930
Jaatinen
Jaatinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 2 200:s suomalainen on nimeltään Jaatinen.
Jaatisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 2 717 max
v. 1985 2 602
v. 2014 2 695
v. 2016 2 698
v. 2018 2 661
v. 2020 2 639
v. 2022 2 610
v. 2024 2 576
v. 2025 2 550
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla pienempikin. Vuosien 2014–2025 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Jaatinen on sijalla 315. Sijoitus listalla on hiukan pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli 301.
Jaatinen on ollut ns. suojattu sukunimi. Jottei suvun ulkopuolinen voisi ottaa samaa nimeä, Jaatinen on suojattu 1994 Suomalaisuuden Liitossa. Nykyään nimiä ei enää suojata, vaan kaikki sukunimet ovat suojattuja sukunimiä.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Jaatisten yleisimmät etunimet olivat miehillä Juho, Antti ja Toivo, naisilla Anna, Maria ja Hilda. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Jaatinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 58 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 63 vuotta. He kuolivat noin neljä vuotta muita naisia aiemmin.
Vuosien 2016 ja 2025 välisenä aikana kuoli 428 nykyistä tai entistä Jaatista. Kuolema vei Jaatinen-nimisistä 11 %.
| |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1930 |
Jaatisia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 253 Jaatisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Jaatisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Sortavalan maalaiskunta (23 henkeä), Helsinki (18) sekä Ruskeala (14). Valtaosa asui Uudellamaalla ja Itä-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Jaatinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 151.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Kuolleita 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Jaatiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 335 Jaatisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Jaatisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (39 vainajaa), Jyväskylä (12) sekä Imatra (11).
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 13 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Jaatinen 1540–1560-luvuilla |
Nimi Jaatinen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen 1540–1560-luvuilla oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa useampia havaintoja nimestä.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 11 Jaatista. Kuolleista 8 kuului punaisiin ja 3 valkoisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 42 Jaatista. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yrityksiä perust. 1896–1942 | Yrityksiä perust. –2022 |
Sana Jaatinen, Jaatisen tai Jaatiset esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|  |
| Jaatinen (paikannimi) | Jaatinen Karjalassa (karttanimi) |
Jaatinen on paitsi sukunimi myös paikannimi. Suomessa on nykyisin kaksi sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyypit ovat pelto sekä talo.
Nyky-Suomen lisäksi Jaatinen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli 35 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Jaatinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Jaatinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Jaatisenkuja, Jaatisenpolku, Jaatisentie, Jaatistentie. Osoitteet on merkitty oheiseen katuosoitekarttaan punaisella.
Vuonna 2020 asui Ruotsissa 43 Jaatinen-nimistä asukasta. Heistä 32 oli syntynyt Suomessa ja 11 Ruotsissa.
Jaatisten lukumäärän kehitys Ruotsissa:
v. 2000 68
v. 2010 54
v. 2020 43
Virossa Jaatinen oli 7 ihmisen sukunimi vuonna 2025.
 |
| Jaatiset Pohjolassa |
Sveitsissä Jaatinen oli 6 hengen sukunimi vuonna 2023.
Australiassa oli vuoden 2006 paikkeilla äänioikeutettuna 17 henkeä, joiden sukunimi oli JAATINEN.
Venäjäksi Яатинен tarkoittaa nimeä Jaatinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Jātinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Iatin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Jaatinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Jaan Jaatinen tai Jaana Jaatinen.
Släktnamnet / Surname Jaatinen, Finland.
©Tuomas Salste