Jalo
Jalo on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko yleinen. Noin joka 9 000:s suomalainen on nimeltään Jalo.
Jalojen lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 678 max
v. 1985 643
v. 2014 647
v. 2016 645
v. 2018 634
v. 2020 631
v. 2022 636
v. 2024 628
v. 2025 627
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2025 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Jalo on sijalla 1 346. Sijoitus listalla on hiukan pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli 1 234.
Nimen historiasta tiedetään, että sitä on annettu ainakin sotilasnimeksi 1855–1878.
Verrattuna muihin sukunimiin Jalo on lyhyt nimi.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Jalo-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 59 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin samat 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 68 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 67 vuotta.
Vuosien 2016 ja 2025 välisenä aikana kuoli 119 nykyistä tai entistä Jaloa. Kuolema vei Jalo-nimisistä 13 %.
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1886–1925 |
Jaloja tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 83 Jalon asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Jalojen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (12 henkeä), Turku (7) sekä Vehmaa (5). Valtaosa asui Uudellamaalla ja Länsi-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Jalo, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 47.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
| Kuolleita 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Jalot asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 91 Jalon kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Jalojen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Turku (16 vainajaa), Helsinki (13) sekä Keikyä (6). Valtaosa asui kuollessaan Uudellamaalla ja Lounais-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin kolmen vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 12 Jaloa. Kuolleista 11 kuului punaisiin ja 1 ei valkoisiin eikä punaisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 23 Jaloa. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| Yrityksiä perust. 1896–1942 | Yrityksiä perust. –2025 |
Sana Jalo, Jalon tai Jalot esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
| Jalo (paikannimi) | Katuosoitteissa |
Jalo on paitsi sukunimi myös paikannimi. Paikka näkyy oheisella kartalla. Tyypiltään paikka on talo.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Jalo jotain tekemistä tämän paikan kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Sana Jalo esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Jalokuja, Jalonkaarre, Jalonkatu, Jalonkuja, Jalonraitti, Jalontie. Osoitteet on merkitty oheiseen katuosoitekarttaan punaisella.
Jalo on myös miehen etunimi. Vuonna 2025 Jalo oli yhtenä etunimenä 1 793 suomalaisella (1 788 miestä, 5 naista), mikä tarkoittaa, että noin joka 1 600:s mies oli etunimeltään Jalo. Juuri etunimenä Jalo onkin yleisempi, sillä samaan aikaan se oli vain 627 suomalaisen sukunimi. Luvut koskevat Suomen kansalaisia.
Vuonna 2020 asui Ruotsissa 37 Jalo-nimistä asukasta. Heistä 18 oli syntynyt Ruotsissa ja 19 muissa maissa.
Jalojen lukumäärän kehitys Ruotsissa:
v. 2000 21
v. 2010 28
v. 2020 37
Norjassa Jalo oli 13 hengen sukunimi vuonna 2024.
Tanskassa Jalo oli 36 hengen sukunimi vuonna 2023.
| Jalot Pohjolassa |
Sveitsissä Jalo oli 19 hengen sukunimi vuonna 2023. Eniten nimeä oli maan ranskankielisellä alueella, 17 henkeä.
Espanjassa oli vuonna 2022 yhteensä 118 henkeä, joiden sukunimi oli JALO.
Venäjäksi Яло tarkoittaa nimeä Jalo. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Ialå on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Jalo olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Jali Jalo.
Jalo tunnetaan myös hevosten sekä koirien nimenä.
Släktnamnet / Surname Jalo, Finland.
©Tuomas Salste