2010
Järveläinen
Järveläinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko yleinen. Noin joka 6 000:s suomalainen on nimeltään Järveläinen.
Järveläisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 1 097 max
v. 1985 1 020
v. 2014 1 011
v. 2016 1 006
v. 2018 1 005
v. 2020 993
v. 2022 976
v. 2023 971
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Järveläinen on sijalla 892. Sijoitus listalla on pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 784.
Verrattuna muihin sukunimiin Järveläinen on melko pitkä nimi.
Järveläinen on ollut ns. suojattu sukunimi. Jottei suvun ulkopuolinen voisi ottaa samaa nimeä, Järveläinen on suojattu 1934 Suomalaisuuden Liitossa. Nykyään nimiä ei enää suojata, vaan kaikki sukunimet ovat suojattuja sukunimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Järveläinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 55 vuotta. He kuolivat noin neljä vuotta muita miehiä aiemmin. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 63 vuotta. Hekin kuolivat noin neljä vuotta muita naisia nuorempina.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Järveläinen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Järveläinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikat on merkitty myös oheiseen karttaan (violetit merkit). Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Järveläinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 76 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Järveläisiä on 971.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1933 |
Järveläisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 127 Järveläisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Järveläisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Kaavi (11 henkeä), Tuusniemi (8), Helsinki (7), Muolaa (7) sekä Tampere (7). Valtaosa asui Etelä- ja Itä-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Järveläinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 73.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Järveläiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 142 Järveläisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Järveläisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (13 vainajaa), Kaavi (10) sekä Kuopio (7).
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 13 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Järveläinen 1561–1564 |
Nimi Järveläinen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen vuosina 1561–1564 oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 13 Järveläistä. Kuolleista 12 kuului punaisiin ja 1 valkoisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 24 Järveläistä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1897–1943 | Yritykset perust. –2015 |
Sana Järveläinen tai Järveläisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
 |
| Järveläinen Karjalassa (karttanimi) |
Nimi Järveläinen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli yhteensä 2 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Järveläinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Ruotsissa Järveläinen oli 20 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Venäjäksi Ярвеляйнен ("Jarveljainen") tarkoittaa nimeä Järveläinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Jerveleinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Ierfweläin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Järveläinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Nimi kirjoitetaan joskus Jarvelainen tai Jaervelaeinen, jos ns. ääkköset eivät ole käytössä tai niitä ei tunneta.
Släktnamnet / Surname Järveläinen, Finland.
©Tuomas Salste