2010
Järvenpää
Järvenpää on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 1 500:s suomalainen on nimeltään Järvenpää.
Järvenpäiden lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 3 425 max
v. 1985 3 440
v. 1998 3 638
v. 2014 3 691
v. 2015 3 686
v. 2016 3 680
v. 2017 3 680
v. 2018 3 673
v. 2019 3 658
v. 2020 3 646
v. 2021 3 649
v. 2022 3 639
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2022 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Järvenpää on sijalla 205.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Järvenpäiden yleisimmät etunimet olivat miehillä Kalle ja Juho, naisilla Maria ja Hilma.
Vuosina 1955–1965 kuolleiden Järvenpää-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 54 vuotta. He kuolivat noin viisi vuotta muita miehiä aiemmin. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 67 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 66 vuotta.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Järvenpää on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Järvenpää on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Järvenpää ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 358 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Järvenpäitä on 3 639.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1932 |
Järvenpäitä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 353 Järvenpään asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Järvenpäiden yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Haapavesi (11 henkeä), Helsinki (11) sekä Tampere (10). Valtaosa asui Pohjois-Pohjanmaalla ja Länsi-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Järvenpää, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 207.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleet 1955–1965 |
Vuosina 1955–1965 kuolleet Järvenpäät asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 271 Järvenpään kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Järvenpäiden yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Tampere (14 vainajaa), Helsinki (10) sekä Pori (9). Valtaosa asui kuollessaan Hämeessä ja Länsi-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 24 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 24 Järvenpäätä. Kuolleista 19 kuului punaisiin, 3 valkoisiin ja 2 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 76 Järvenpäätä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1896–1943 | Yritykset perust. –2020 |
Sana Järvenpää tai Järvenpään esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|  |
| Järvenpää (paikannimi) | Järvenpää Karjalassa (karttanimi) |
Järvenpää on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 511 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on asutuskohde; kaupunki; kylä, kaupunginosa tai kulmakunta; maastokohde; metsäalue; pelto/niitty; rakennus; rautatieliikennepaikka; suo; talo sekä vesialue.
Nyky-Suomen lisäksi Järvenpää esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli yhteensä 14 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on kylä, maasto sekä rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Järvenpää jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Järvenpää esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Järvenpää, Järvenpäänkatu, Järvenpäänkuja, Järvenpäänpolku, Järvenpäänraitti, Järvenpääntie. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Järvenpää oli 155 ihmisen sukunimi vuonna 2020.
Venäjäksi Ярвенпяа ("Jarvenpjaa") tarkoittaa nimeä Järvenpää. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Jervenpē.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Ierfwenpä on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Järvenpää olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Nimi kirjoitetaan joskus Jarvenpaa tai Jaervenpaeae, jos ns. ääkköset eivät ole käytössä tai niitä ei tunneta.
Släktnamnet / Surname Järvenpää, Finland.
©Tuomas Salste