2010
Järvenpää
Järvenpää on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 1 500:s suomalainen on nimeltään Järvenpää.
Järvenpäiden lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 3 425 max
v. 1985 3 440
v. 1998 3 638
v. 2014 3 691
v. 2016 3 680
v. 2018 3 673
v. 2020 3 646
v. 2022 3 629
v. 2024 3 608
v. 2025 3 596
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla pienempikin. Vuosien 2014–2025 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Järvenpää on sijalla 199. Sijoitus listalla on parantunut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli 229.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Järvenpäiden yleisimmät etunimet olivat miehillä Kalle ja Juho, naisilla Maria ja Hilma. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Järvenpää-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 56 vuotta. He kuolivat noin kolme vuotta muita miehiä aiemmin. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 68 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 67 vuotta.
Vuosien 2016 ja 2025 välisenä aikana kuoli 493 nykyistä tai entistä Järvenpäätä. Kuolema vei Järvenpää-nimisistä 10 %.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Järvenpää on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Järvenpää on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Järvenpää ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 358 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Järvenpäitä on 3 596.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1932 |
Järvenpäitä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 353 Järvenpään asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Järvenpäiden yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Haapavesi (11 henkeä), Helsinki (11) sekä Tampere (10). Valtaosa asui Pohjois-Pohjanmaalla ja Länsi-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Järvenpää, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 207.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleita 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Järvenpäät asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 422 Järvenpään kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Järvenpäiden yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Tampere (24 vainajaa), Helsinki (18) sekä Haapavesi (13). Valtaosa asui kuollessaan Hämeessä ja Länsi-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 12 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 23 Järvenpäätä. Kuolleista 19 kuului punaisiin, 3 valkoisiin ja 1 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 76 Järvenpäätä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yrityksiä perust. 1896–1943 | Yrityksiä perust. –2025 |
Sana Järvenpää tai Järvenpään esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|  |
| Järvenpää (paikannimi) | Järvenpää Karjalassa (karttanimi) |
Järvenpää on paitsi sukunimi myös paikannimi. Suomessa on nykyisin 511 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyypit ovat talo, kylä tai kulmakunta, järven osa, pelto, hävinnyt asuinpaikka, muu maastopaikka, metsäalue, niitty tai laidun, kaupunkialueen tai taajaman osa, suo tai soistuma, järvi tai lampi, rautatieasema tai seisake, kunta, kaupunkialue tai taajama sekä kohouma.
Nyky-Suomen lisäksi Järvenpää esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli 14 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyypit ovat rakennettu kohde, kylä sekä maasto.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Järvenpää jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Järvenpää esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Järvenpää, Järvenpäänkatu, Järvenpäänkuja, Järvenpäänpolku, Järvenpäänraitti, Järvenpääntie. Osoitteet on merkitty oheiseen katuosoitekarttaan punaisella.
Vuonna 2020 asui Ruotsissa 155 Järvenpää-nimistä asukasta. Heistä 112 oli syntynyt Ruotsissa ja 43 muissa maissa.
Järvenpäiden lukumäärän kehitys Ruotsissa:
v. 2000 166
v. 2010 162
v. 2020 155
Venäjäksi Ярвенпяа ("Jarvenpjaa") tarkoittaa nimeä Järvenpää. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Jervenpē.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Ierfwenpä on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Järvenpää olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Nimi kirjoitetaan joskus Jarvenpaa tai Jaervenpaeae, jos ns. ääkköset eivät ole käytössä tai niitä ei tunneta.
Släktnamnet / Surname Järvenpää, Finland.
©Tuomas Salste