Järvinen: Sukunimi-info

Järvinen

Tietoja sukunimestä Järvinen

Järvinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla erittäin yleinen. Noin joka 350:s suomalainen on nimeltään Järvinen.

Järvisten määrä on laskenut takavuosista. Lukumäärä eri vuosina:

v. 1970 18 241 max

v. 1985 16 971

v. 1998 16 870

v. 2014 16 475

v. 2015 16 384

v. 2016 16 313

v. 2017 16 239

v. 2018 16 142

v. 2019 16 030

v. 2020 15 935

v. 2021 15 829

v. 2022 15 759

Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2022 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.

Järvinen on kymmenenneksi yleisin sukunimi Suomen kansalaisilla.

Nimen historiasta tiedetään, että sitä on annettu ainakin sotilasnimeksi 1873–1878.

Järvinen on 1970-luvun alussa katsottu ”epäsavolaiseksi” -nen-päätteiseksi sukunimeksi. Tuon ajan puhelinluetteloista päätellen se oli selvästi yleisempi Länsi-Suomessa kuin Savossa.

Elossa olleiden Järvisten yleisin etunimi oli Matti vuonna 2014. Anne oli yleisin etunimi Järvinen-nimisillä naisilla vuonna 2017. Vuosina 1870–1910 syntyneiden Järvisten yleisimmät etunimet olivat miehillä Kalle ja Juho, naisilla Hilma ja Ida.

Vuosina 1955–1965 kuolleiden Järvinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 59 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin samat 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 68 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 66 vuotta.

Asuinpaikat

Asuinpaikkoja
2010

Järvinen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:

Listalla on kuntia, joissa Järvinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.

Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Järvinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 13 663 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Järvisiä on 15 759.

Asuinpaikat 1939–1958

Asuinpaikkoja
1939–1958
Syntymäpaikkoja
1884–1934

Järvisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 2 146 Järvisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Järvisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (161 henkeä), Tampere (142) sekä Turku (61). Valtaosa asui Hämeessä ja Länsi-Suomessa.

Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Järvinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 1 167.

Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.

Asuinpaikat 1955–1965 kuolleilla

Kuolleet
1955–1965

Vuosina 1955–1965 kuolleet Järviset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 1 465 Järvisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Järvisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Tampere (127 vainajaa), Helsinki (126) sekä Turku (54). Valtaosa asui kuollessaan Hämeessä ja Länsi-Suomessa.

Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 175 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.

Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.

Sodissa kuolleet

Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 290 Järvistä. Kuolleista 240 kuului punaisiin, 12 valkoisiin ja 38 tuntemattomaan osapuoleen.

Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 371 Järvistä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.

Yritystoimintaa

Yritykset
perust. 1896–1944
Yritykset
perust. –2020

Sana Järvinen tai Järvisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.

Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.

Paikannimi Järvinen

Järvinen
(paikannimi)
Järvinen Karjalassa
(karttanimi)

Järvinen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 49 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on kylä, kaupunginosa tai kulmakunta; maastokohde sekä talo.

Nyky-Suomen lisäksi Järvinen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli yhteensä 3 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.

Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Järvinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.

Katuosoitteissa

Sana Järvinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Järvinen, Järvisen laukku, Järvisenkatu, Järvisenmutka, Järvisentie, Järvistenmaantie, Järvistentie. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.

Järviset ulkomailla

Ruotsissa Järvinen oli 534 ihmisen sukunimi vuonna 2020.

Norjassa Jærvinen oli 12 ihmisen sukunimi vuonna 2015.

Tanskassa Järvinen on ollut 11 ihmisen sukunimi vuonna 2016.

Järviset Pohjoismaissa

Virossa Järvinen oli 42 ihmisen sukunimi vuonna 2019.

Espanjassa oli vuonna 2020 yhteensä 48 henkeä, joiden sukunimi oli JARVINEN.

Yhdysvalloissa oli vuonna 2010 yhteensä 341 henkeä, joiden sukunimi oli JARVINEN. Nimi on siellä etupäässä valkoihoisten sukunimi.

Australiassa oli vuoden 2006 paikkeilla äänioikeutettuna 64 henkeä, joiden sukunimi oli JARVINEN.

Tiesitkö, että...

Venäjäksi Ярвинен ("Jarvinen") tarkoittaa nimeä Järvinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.

Latviaksi nimi kirjoitetaan Jervinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.

Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Ierfwin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Järvinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.

Nimi kirjoitetaan joskus Jarvinen tai Jaervinen, jos ns. ääkköset eivät ole käytössä tai niitä ei tunneta.

Samankaltaisia nimiä kuin Järvinen

Linkkejä lisätietoihin

Haluatko lisätietoa suvun tapahtumista ja sukulaisten elämästä?

Släktnamnet / Surname Järvinen, Finland.

©Tuomas Salste