2010
Joensuu
Joensuu on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 2 700:s suomalainen on nimeltään Joensuu.
Joensuiden lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 1 644 max
v. 1985 1 709
v. 2014 2 044
v. 2016 2 037
v. 2018 2 060
v. 2020 2 070
v. 2022 2 059
v. 2024 2 043
v. 2025 2 030
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi. Vuosien 2014–2025 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Joensuu on sijalla 400. Sijoitus listalla on parantunut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli 517.
Joensuu on ollut ns. suojattu sukunimi. Jottei suvun ulkopuolinen voisi ottaa samaa nimeä, Joensuu on suojattu 1946 Suomalaisuuden Liitossa. Nykyään nimiä ei enää suojata, vaan kaikki sukunimet ovat suojattuja sukunimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Joensuu-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 61 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 64 vuotta. He kuolivat noin kolme vuotta muita naisia aiemmin.
Vuosien 2016 ja 2025 välisenä aikana kuoli 225 nykyistä tai entistä Joensuuta. Kuolema vei Joensuu-nimisistä 8 %.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Joensuu on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Joensuu on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikat on merkitty myös oheiseen karttaan (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Joensuu ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 225 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Joensuita on 2 030.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1933 |
Joensuita tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 127 Joensuun asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Joensuiden yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Alajärvi (9 henkeä), Kankaanpää (9) sekä Pattijoki (7). Valtaosa asui Pohjois-Pohjanmaalla ja Länsi-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Joensuu, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 75.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleita 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Joensuut asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 167 Joensuun kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Joensuiden yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (12 vainajaa), Alajärvi (11) sekä Siikainen (9).
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin seitsemän vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 13 Joensuuta. Kuolleista 12 kuului punaisiin ja 1 valkoisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 30 Joensuuta. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yrityksiä perust. 1876–1944 | Yrityksiä perust. –2025 |
Sana Joensuu tai Joensuun esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|  |
| Joensuu (paikannimi) | Joensuu Karjalassa (karttanimi) |
Joensuu on paitsi sukunimi myös paikannimi. Suomessa on nykyisin 165 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyypit ovat talo, järven osa, kylä tai kulmakunta, pelto, hävinnyt asuinpaikka, suo tai soistuma, virtavesi, rautatieasema tai seisake, virtaveden osa, kunta, kaupunkialueen tai taajaman osa, kaupunkialue tai taajama sekä muu maastopaikka.
Nyky-Suomen lisäksi Joensuu esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli 13 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyypit ovat rakennettu kohde, kylä, vesistö sekä maasto.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Joensuu jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Joensuu esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Joensuun kartano, Joensuun raitti, Joensuunkatu, Joensuunkuja, Joensuunmutka, Joensuunpolku, Joensuuntie, Joensuuvägen, Joensuuväylä. Osoitteet on merkitty oheiseen katuosoitekarttaan punaisella.
Vuonna 2020 asui Ruotsissa 100 Joensuu-nimistä asukasta. Heistä 70 oli syntynyt Ruotsissa ja 30 muissa maissa.
Joensuiden lukumäärän kehitys Ruotsissa:
v. 2000 98
v. 2010 109
v. 2020 100
Venäjäksi Йоэнсуу tarkoittaa nimeä Joensuu. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Joensū.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Ioensu on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Joensuu olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Joe Joensuu.
Släktnamnet / Surname Joensuu, Finland.
©Tuomas Salste