Kaksonen: Sukunimi-info

Kaksonen

Tietoja sukunimestä Kaksonen

Kaksonen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleisyydeltään tavanomainen.

Kaksosten lukumäärä eri vuosina:

v. 1970 472 max

v. 1985 470

v. 2014 474

v. 2015 478

v. 2016 480

v. 2017 476

v. 2018 477

v. 2019 470

v. 2020 469

v. 2021 471

Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2021 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.

Sukunimien yleisyyslistalla Kaksonen on sijalla 1 816.

Asuinpaikat

Asuinpaikat 1939–1958

Asuinpaikkoja
1939–1958
Syntymäpaikkoja
1884–1923

Kaksosia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 56 Kaksosen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Kaksosten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Punkaharju (9 henkeä), Jaakkima (8) sekä Sortavalan maalaiskunta (6). Valtaosa asui Etelä-Savossa ja Karjalassa.

Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Kaksonen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 31.

Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.

Asuinpaikat 1955–1965 kuolleilla

Kuolleet
1955–1965

Vuosina 1955–1965 kuolleet Kaksoset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 32 Kaksosen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Kaksosten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Punkaharju (9 vainajaa) sekä Helsinki (5). Valtaosa asui kuollessaan Uudellamaalla ja Itä-Suomessa.

Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin kolmen vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.

Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.

Sodissa kuolleet

Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa kaksi Kaksosta. Kuolleista 1 kuului punaisiin ja 1 valkoisiin.

Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi kymmenen Kaksosta. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.

Yritystoimintaa

Yritykset
perust. 1898–1933
Yritykset
perust. –2013

Sana Kaksonen tai Kaksosen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.

Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.

Paikannimi Kaksonen

Kaksonen
(paikannimi)
Kaksonen Karjalassa
(karttanimi)

Kaksonen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 5 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on kylä, kaupunginosa tai kulmakunta; saari sekä talo.

Nyky-Suomen lisäksi Kaksonen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli yhteensä 8 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.

Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Kaksonen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.

Katuosoitteissa

Sana Kaksonen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Kaksosentie, Kaksostenkatu, Kaksostentie. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.

Tiesitkö, että...

Venäjäksi Каксонен tarkoittaa nimeä Kaksonen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.

Latviaksi nimi kirjoitetaan Kaksonens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.

Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Caxoin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Kaksonen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.

Samankaltaisia nimiä kuin Kaksonen

Linkkejä lisätietoihin

Haluatko lisätietoa suvun tapahtumista ja sukulaisten elämästä?

Släktnamnet / Surname Kaksonen, Finland.

©Tuomas Salste