Kautto
Kautto on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 3 300:s suomalainen on nimeltään Kautto.
Kauttojen lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 1 674 max
v. 1985 1 561
v. 2014 1 670
v. 2015 1 661
v. 2016 1 653
v. 2017 1 666
v. 2018 1 669
v. 2019 1 672
v. 2020 1 664
v. 2021 1 659
v. 2022 1 660
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2022 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Kautto on sijalla 506.
Vuosina 1955–1965 kuolleiden Kautto-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 55 vuotta. He kuolivat noin neljä vuotta muita miehiä aiemmin. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 64 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 66 vuotta.
Asuinpaikkoja 2010 |
Kautto on tavallisimpia nimiä seuraavalla paikkakunnalla:
Listalla on kunta, jossa Kautto on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikka on merkitty myös oheiseen karttaan (violetit merkki). Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Kautto ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 295 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Kauttoja on 1 660.
Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1931 |
Kauttoja tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 178 Kauton asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Kauttojen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Äänekosken maalaiskunta (33 henkeä), Äänekoski (31) sekä Säkkijärvi (15). Valtaosa asui Hämeessä ja Karjalassa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Kautto, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 107.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Kuolleet 1955–1965 |
Vuosina 1955–1965 kuolleet Kautot asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 131 Kauton kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Kauttojen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Äänekoski (27 vainajaa), Äänekosken maalaiskunta (19) sekä Helsinki (11). Valtaosa asui kuollessaan Uudellamaalla ja Hämeessä.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin kymmenen vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa kolme Kauttoa. Kuolleista 2 kuului punaisiin ja 1 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 38 Kauttoa. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
Yritykset perust. 1898–1941 | Yritykset perust. –2020 |
Sana Kautto tai Kauton esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
Kautto (paikannimi) | Katuosoitteissa |
Kautto on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 2 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on talo.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Kautto jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Sana Kautto esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Kautonkatu. Sijainti on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Kautto oli 170 ihmisen sukunimi vuonna 2020.
Venäjäksi Каутто tarkoittaa nimeä Kautto. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Kauto.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Cauttå on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Kautto olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Kauri Kautto.
Släktnamnet / Surname Kautto, Finland.
©Tuomas Salste