Kautto on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 3 300:s suomalainen on nimeltään Kautto.
Kauttojen lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 1 674 max
v. 1985 1 561
v. 2014 1 670
v. 2015 1 661
v. 2016 1 653
v. 2017 1 666
v. 2018 1 669
v. 2019 1 672
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2019 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Kautto on sijalla 507.
Vuosina 1875–1925 syntyneiden Kauttojen yleisin miesten etunimi oli Kalle.
 |
| Asuinpaikkoja 2010 |
Kautto on tavallisimpia nimiä seuraavalla paikkakunnalla:
Listalla on kunta, jossa Kautto on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikka on merkitty myös oheiseen karttaan (violetit merkki). Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Kautto ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 295 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Kauttoja on 1 672.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884-1931 |
Kauttoja tiedetään asuneen ainakin viereisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 178 Kauton asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Kauttojen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Äänekosken maalaiskunta (33 henkeä), Äänekoski (31) sekä Säkkijärvi (15). Valtaosa asui Hämeessä ja Karjalassa.
Syntymäpaikkakartta (harmahtavat merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Kautto, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 107.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
| |
| Yritykset perust. 1898–1941 | Yritykset perust. –2012 |
Sana Kautto tai Kauton esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
| |
| Kautto (paikannimi) | Katuosoitteissa |
Kautto on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 2 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on talo.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Kautto jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Sana Kautto esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Kautonkatu. Sijainti on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Kautto oli 172 ihmisen sukunimi vuonna 2018.
Venäjäksi Каутто tarkoittaa nimeä Kautto. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Kauto.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Cauttå on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Kautto olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Kauri Kautto.
Släktnamnet / Surname Kautto, Finland.
©Tuomas Salste