2010
Kervinen
Kervinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 4 300:s suomalainen on nimeltään Kervinen.
Kervisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 1 349 max
v. 1985 1 316
v. 2014 1 356
v. 2015 1 353
v. 2016 1 363
v. 2017 1 361
v. 2018 1 354
v. 2019 1 339
v. 2020 1 330
v. 2021 1 309
v. 2022 1 294
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2022 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Kervinen on sijalla 676.
Nimi on ollut melko laajalti käytössä Savossa. Vuonna 1890 Kervisiä oli pelkästään Savon maaseudulla 200–500.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Kervisten yleisin miesten etunimi oli Juho.
Vuosina 1955–1965 kuolleiden Kervinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 60 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 64 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 66 vuotta.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Kervinen on tavallisimpia nimiä seuraavalla paikkakunnalla:
Listalla on kunta, jossa Kervinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikka on merkitty myös oheiseen karttaan (violetit merkki). Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Kervinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 43 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Kervisiä on 1 294.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1930 |
Kervisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 164 Kervisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Kervisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Heinävesi (14 henkeä), Sulkava (14) sekä Helsinki (13). Valtaosa asui Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Kervinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 92.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleet 1955–1965 |
Vuosina 1955–1965 kuolleet Kerviset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 103 Kervisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Kervisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (10 vainajaa), Kuusjärvi (6) sekä Sulkava (6). Valtaosa asui kuollessaan Uudellamaalla ja Itä-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 21 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Kervinen 1560–1570-luvuilla |
Nimi Kervinen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen 1560–1570-luvuilla oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa useampia havaintoja nimestä.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa neljä Kervistä. Kuolleet kuuluivat punaisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 32 Kervistä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1897–1944 | Yritykset perust. –2015 |
Sana Kervinen tai Kervisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|  |
| Kervinen (paikannimi) | Kervinen Karjalassa (karttanimi) |
Kervinen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 2 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on talo.
Nyky-Suomen lisäksi Kervinen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli yhteensä 2 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Kervinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Kervinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Kervisentie. Sijainti on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Kervinen oli 10 ihmisen sukunimi vuonna 2020.
Venäjäksi Кервинен tarkoittaa nimeä Kervinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Kervinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Kerfwin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Kervinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Kerkko Kervinen tai Kersti Kervinen.
Släktnamnet / Surname Kervinen, Finland.
©Tuomas Salste