1939–1958
1885–1923
Kettinen
Kettinen on Suomessa esiintyvä sukunimi.
Kettisten määrä on laskenut takavuosista. Lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 216 max
v. 1985 196
v. 2014 160
v. 2016 153
v. 2018 145
v. 2020 145
v. 2022 145
v. 2023 140
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Kettinen on sijalla 5 130. Sijoitus listalla on pudonnut selvästi vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 3 247.
| |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1885–1923 |
Kettisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 27 Kettisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Kettisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Kuolemajärvi (10 henkeä), Viipuri (4) sekä Helsinki (3).
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Kettinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 17.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Kettiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 31 Kettisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Kettisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Vahto (7 vainajaa), Rusko (4), Helsinki (3) sekä Luopioinen (3). Valtaosa asui kuollessaan Uudellamaalla ja Länsi-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin yhden vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa yksi Kettinen. Hän kuului punaisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi viisi Kettistä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1941 | Yritykset perust. –2000 |
Sana Kettinen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
| |
| Kettinen (paikannimi) | Katuosoitteissa |
Kettinen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 2 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on metsäalue sekä talo.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Kettinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Sana Kettinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Kettisentie. Sijainti on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Venäjäksi Кеттинен tarkoittaa nimeä Kettinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Ketinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Kettin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Kettinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Släktnamnet / Surname Kettinen, Finland.
©Tuomas Salste