Kietäväinen: Sukunimi-info

Kietäväinen

Tietoja sukunimestä Kietäväinen

Kietäväinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko harvinainen.

Kietäväisten lukumäärä eri vuosina:

v. 1970 90 max

v. 1985 105

v. 2014 95

v. 2015 96

v. 2016 97

v. 2017 97

v. 2018 97

v. 2019 97

v. 2020 98

v. 2021 97

Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2021 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.

Sukunimien yleisyyslistalla Kietäväinen on sijalla 6 845. Mitenkään poikkeuksellisen harvinainen nimi se ei ole. Noin joka viidennellä suomalaisella on vielä harvinaisempi nimi.

Verrattuna muihin sukunimiin Kietäväinen on melko pitkä nimi.

Asuinpaikat

Asuinpaikat 1939–1958

Asuinpaikkoja
1939–1958
Syntymäpaikkoja
1884–1915

Kietäväisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 16 Kietäväisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä.

Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Kietäväinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla kahdeksan.

Asuinpaikat 1959–1965 kuolleilla

Kuolleet
1959–1965

Vuosina 1959–1965 kuolleet Kietäväiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on viiden Kietäväisen kotipaikka kuolinhetkellä.

Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla.

1500-luku

Kietäväinen
1560–1570-luvuilla

Nimi Kietäväinen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen 1560–1570-luvuilla oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.

Kartalla suurempi merkki tarkoittaa useampia havaintoja nimestä.

Sodissa kuolleet

Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa yksi Kietäväinen. Hän kuului punaisiin.

Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi neljä Kietäväistä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.

Yritystoimintaa

Yritykset
perust. 1931–1937
Yritykset
perust. 1979–1998

Sana Kietäväinen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.

Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.

Tiesitkö, että...

Venäjäksi Киетявяйнен ("Kijetjavjainen") tarkoittaa nimeä Kietäväinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.

Latviaksi nimi kirjoitetaan Kieteveinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.

Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Kietäfwäin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Kietäväinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.

Nimi kirjoitetaan joskus Kietavainen tai Kietaevaeinen, jos ns. ääkköset eivät ole käytössä tai niitä ei tunneta.

Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Kielo Kietäväinen.

Samankaltaisia nimiä kuin Kietäväinen

Linkkejä lisätietoihin

Haluatko lisätietoa suvun tapahtumista ja sukulaisten elämästä?

Släktnamnet / Surname Kietäväinen, Finland.

©Tuomas Salste