2010
Kiiskinen
Kiiskinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 2 800:s suomalainen on nimeltään Kiiskinen.
Kiiskisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 2 237 max
v. 1985 2 090
v. 2014 2 080
v. 2016 2 071
v. 2018 2 045
v. 2020 2 027
v. 2022 2 001
v. 2024 1 961
v. 2025 1 958
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla pienempikin. Vuosien 2014–2025 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Kiiskinen on sijalla 413. Sijoitus listalla on hiukan pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli 372.
Nimi on tulkittu vanhan ”savolaisen suursuvun” nimeksi. Vuonna 1890 Kiiskisiä oli pelkästään Savon maaseudulla 500–1000.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Kiiskisten yleisimmät etunimet olivat miehillä Juho, naisilla Anna. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Kiiskinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 56 vuotta. He kuolivat noin kolme vuotta muita miehiä aiemmin. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 66 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 67 vuotta.
Vuosien 2016 ja 2025 välisenä aikana kuoli 332 nykyistä tai entistä Kiiskistä. Kuolema vei Kiiskinen-nimisistä 11 %.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Kiiskinen on tavallisimpia nimiä seuraavalla paikkakunnalla:
Listalla on kunta, jossa Kiiskinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikka on merkitty myös oheiseen karttaan (violetit merkki). Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Kiiskinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 200 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Kiiskisiä on 1 958.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1931 |
Kiiskisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 227 Kiiskisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Kiiskisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Pielisjärvi (39 henkeä), Juva (15) sekä Iisalmen maalaiskunta (11). Valtaosa asui Savossa ja Karjalassa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Kiiskinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 127.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleita 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Kiiskiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 281 Kiiskisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Kiiskisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Pielisjärvi (52 vainajaa), Helsinki (21), Joroinen (13) sekä Kerimäki (13). Valtaosa asui kuollessaan Uudellamaalla ja Itä-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin viiden vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Kiiskinen 1560–1570-luvuilla |
Nimi Kiiskinen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen 1560–1570-luvuilla oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa useampia havaintoja nimestä.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 11 Kiiskistä. Kuolleista 9 kuului punaisiin, 1 valkoisiin ja 1 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 44 Kiiskistä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yrityksiä perust. 1906–1944 | Yrityksiä perust. –2024 |
Sana Kiiskinen, Kiiskisen tai Kiiskiset esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|  |
| Kiiskinen (paikannimi) | Kiiskinen Karjalassa (karttanimi) |
Kiiskinen on paitsi sukunimi myös paikannimi. Suomessa on nykyisin yhdeksän sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyypit ovat pelto, saari tai luoto, järvi tai lampi, talo, metsäalue sekä suo tai soistuma.
Nyky-Suomen lisäksi Kiiskinen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli kolme sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Kiiskinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Kiiskinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Kiiskinen, Kiiskisentie. Osoitteet on merkitty oheiseen katuosoitekarttaan punaisella.
Vuonna 2020 asui Ruotsissa 105 Kiiskinen-nimistä asukasta. Heistä 64 oli syntynyt Ruotsissa ja 41 muissa maissa.
Kiiskisten lukumäärän kehitys Ruotsissa:
v. 2000 100
v. 2010 107
v. 2020 105
Virossa Kiiskinen oli 7 ihmisen sukunimi vuonna 2025.
 |
| Kiiskiset Pohjolassa |
Venäjäksi Кийскинен ("Kijskinen") tarkoittaa nimeä Kiiskinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Kīskinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Kijskin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Kiiskinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Kiisa Kiiskinen.
Släktnamnet / Surname Kiiskinen, Finland.
©Tuomas Salste