1939–1958
1886–1925
Kirjonen
Kirjonen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleisyydeltään tavanomainen.
Kirjosten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 504 max
v. 1985 445
v. 2014 478
v. 2016 467
v. 2018 458
v. 2020 447
v. 2022 441
v. 2023 446
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Kirjonen on sijalla 1 905. Sijoitus listalla on pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 1 605.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Kirjonen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 57 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 70 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 67 vuotta.
| |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1886–1925 |
Kirjosia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 48 Kirjosen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Kirjosten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Uusikirkko (13 henkeä), Kuolemajärvi (8) sekä Helsinki (4). Valtaosa asui Uudellamaalla ja Karjalankannaksella.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Kirjonen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 31.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Kirjoset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 72 Kirjosen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Kirjosten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (9 vainajaa), Turku (5), Heinolan maalaiskunta (3), Lahti (3), Mietoinen (3) sekä Nurmijärvi (3). Valtaosa asui kuollessaan Etelä- ja Lounais-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin yhden vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa kaksi Kirjosta. Kuolleet kuuluivat punaisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 12 Kirjosta. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1919 | Yritykset perust. –2020 |
Sana Kirjonen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
| |
| Kirjonen (paikannimi) | Katuosoitteissa |
Kirjonen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Paikka näkyy oheisella kartalla. Tyypiltään paikka on vesialue.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Kirjonen jotain tekemistä tämän paikan kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Sana Kirjonen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Kirjostentie. Sijainti on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Kirjonen oli 33 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Venäjäksi Кирьонен tarkoittaa nimeä Kirjonen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Kirjonens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Kirioin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Kirjonen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Kira Kirjonen tai Kirmo Kirjonen.
Kirjonen tunnetaan myös lehmien nimenä.
Släktnamnet / Surname Kirjonen, Finland.
©Tuomas Salste