1939–1958
1885–1926
Koivistoinen
Koivistoinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko yleinen. Noin joka 8 000:s suomalainen on nimeltään Koivistoinen.
Koivistoisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 755 max
v. 1985 665
v. 2014 729
v. 2016 727
v. 2018 737
v. 2020 734
v. 2022 725
v. 2023 716
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Koivistoinen on sijalla 1 191. Sijoitus listalla on hiukan pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 1 121.
Nimi on ollut melko laajalti käytössä Savossa. Vuonna 1890 Koivistoisia oli pelkästään Savon maaseudulla 200–500.
Verrattuna muihin sukunimiin Koivistoinen on melko pitkä nimi.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Koivistoinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 65 vuotta. He elivät noin kuusi vuotta muita miehiä pidempään. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 68 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 67 vuotta.
| |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1885–1926 |
Koivistoisia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 100 Koivistoisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Koivistoisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Suonenjoki (23 henkeä), Helsinki (13) sekä Leppävirta (10). Valtaosa asui Uudellamaalla ja Itä-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Koivistoinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 45.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Koivistoiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 108 Koivistoisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Koivistoisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Suonenjoki (28 vainajaa), Helsinki (12) sekä Leppävirta (9). Valtaosa asui kuollessaan Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin yhdeksän vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa yhdeksän Koivistoista. Kuolleista 7 kuului punaisiin ja 2 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 15 Koivistoista. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1896–1940 | Yritykset perust. –2022 |
Sana Koivistoinen tai Koivistoisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|
| Koivistoinen (paikannimi) |
Koivistoinen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Paikka näkyy oheisella kartalla. Tyypiltään paikka on talo.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Koivistoinen jotain tekemistä tämän paikan kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Ruotsissa Koivistoinen oli 13 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Venäjäksi Койвистойнен tarkoittaa nimeä Koivistoinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Koivistoinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Coifwistoin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Koivistoinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Släktnamnet / Surname Koivistoinen, Finland.
©Tuomas Salste