Koskinen
Koskinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla erittäin yleinen. Noin joka 340:s suomalainen on nimeltään Koskinen.
Koskisten määrä on laskenut takavuosista. Lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 18 772 max
v. 1985 17 551
v. 1998 17 516
v. 2014 17 446
v. 2016 17 319
v. 2018 17 144
v. 2020 16 936
v. 2022 16 752
v. 2024 16 533
v. 2025 16 386
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla vähän pienempi. Vuosien 2014–2025 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Koskinen on yhdeksänneksi yleisin sukunimi Suomen kansalaisilla. Se on huomionarvoinen saavutus. Sijoitus yleisyyslistalla on kuitenkin pudonnut vuodesta 1970. Silloin nimi oli vielä kahdeksanneksi yleisin.
Nimen historiasta tiedetään, että sitä on annettu ainakin sotilasnimeksi 1875–1883.
Nimi on ollut melko laajalti käytössä Savossa. Vuonna 1890 Koskisia oli pelkästään Savon maaseudulla 200–500. Koskinen on 1970-luvun alussa katsottu ”epäsavolaiseksi” -nen-päätteiseksi sukunimeksi. Tuon ajan puhelinluetteloista päätellen se oli selvästi yleisempi Länsi-Suomessa kuin Savossa.
Elossa olleiden Koskisten yleisin etunimi oli Kari vuonna 2014. Vuosina 1870–1910 syntyneiden Koskisten yleisimmät etunimet olivat miehillä Juho ja Kalle, naisilla Ida ja Hilma. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Koskinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 60 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 68 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 67 vuotta.
Vuosien 2016 ja 2025 välisenä aikana kuoli 2 597 nykyistä tai entistä Koskista. Kuolema vei Koskinen-nimisistä 10 %.
| Asuinpaikkoja 2010 |
Koskinen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Koskinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Koskinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 14 304 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Koskisia on 16 386.
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1933 |
Koskisia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 2 231 Koskisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Koskisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (219 henkeä), Turku (97) sekä Tampere (96). Valtaosa asui Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Koskinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 1 181.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
| Kuolleita 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Koskiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 2 572 Koskisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Koskisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (306 vainajaa), Turku (154) sekä Tampere (133). Valtaosa asui kuollessaan Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 78 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 270 Koskista. Kuolleista 230 kuului punaisiin, 19 valkoisiin, 1 ei valkoisiin eikä punaisiin ja 20 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 349 Koskista. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| Yrityksiä perust. 1896–1944 | Yrityksiä perust. –2025 |
Sana Koskinen, Koskisen tai Koskiset esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
| Koskinen (paikannimi) | Koskinen Karjalassa (karttanimi) |
Koskinen on paitsi sukunimi myös paikannimi. Suomessa on nykyisin 67 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyypit ovat talo, hävinnyt asuinpaikka, virtavesi sekä järvi tai lampi.
Nyky-Suomen lisäksi Koskinen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli neljä sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Koskinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
| Katuosoitteissa |
Sana Koskinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Antti Koskisen polku, Hulda Koskisen tie, Koskinen, Koskisen koivutie, Koskisenkatu, Koskisenkuja, Koskisentie, Koskistentie. Osoitteet on merkitty oheiseen katuosoitekarttaan punaisella.
Koskinen on myös naisen etunimi. Vuonna 2025 Koskinen oli yhtenä etunimenä 7 naisella. Sukunimenä Koskinen on kuitenkin yleisempi, sillä samaan aikaan se oli 16 386 suomalaisen sukunimi. Luvut koskevat Suomen kansalaisia.
Nimi on käytössä naisten jälkimmäisenä etunimenä. Ensimmäisenä etunimenä sitä ei käytetä.
Vuonna 2020 asui Ruotsissa 479 Koskinen-nimistä asukasta. Heistä 296 oli syntynyt Ruotsissa, 173 Suomessa ja 10 muissa maissa.
Koskisten lukumäärän kehitys Ruotsissa:
v. 2000 554
v. 2010 503
v. 2020 479
Norjassa Koskinen oli 41 hengen sukunimi vuonna 2024.
Tanskassa Koskinen oli 8 hengen sukunimi vuonna 2023.
Virossa Koskinen oli 80 ihmisen sukunimi vuonna 2025.
| Koskiset Pohjolassa |
Sveitsissä Koskinen oli 20 hengen sukunimi vuonna 2023. Eniten nimeä oli maan saksankielisellä alueella, 10 henkeä.
Espanjassa oli vuonna 2022 yhteensä 59 henkeä, joiden sukunimi oli KOSKINEN.
Puolassa Koskinen oli 9 ihmisen sukunimi vuonna 2023.
Yhdysvalloissa oli vuonna 2010 yhteensä 493 henkeä, joiden sukunimi oli KOSKINEN. Nimi on siellä etupäässä valkoihoisten sukunimi.
Australiassa oli vuoden 2006 paikkeilla äänioikeutettuna 18 henkeä, joiden sukunimi oli KOSKINEN.
Venäjäksi Коскинен tarkoittaa nimeä Koskinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Koskinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Coskin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Koskinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Kosmo Koskinen.
Släktnamnet / Surname Koskinen, Finland.
©Tuomas Salste