2010
Koutonen
Koutonen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleisyydeltään tavanomainen.
Koutosten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 298 max
v. 1985 307
v. 2014 319
v. 2016 322
v. 2018 326
v. 2020 328
v. 2022 327
v. 2024 326
v. 2025 325
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2025 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Koutonen on sijalla 2 456. Sijoitus listalla on hiukan parantunut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli 2 528.
Vuosien 2016 ja 2025 välisenä aikana kuoli 40 nykyistä tai entistä Koutosta. Kuolema vei Koutonen-nimisistä 8 %.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Koutonen on tavallisimpia nimiä seuraavalla paikkakunnalla:
Listalla on kunta, jossa Koutonen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikka on merkitty myös oheiseen karttaan (violetit merkki). Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Koutonen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 57 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Koutosia on 325.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1919 |
Koutosia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 23 Koutosen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Koutosten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Alavieska (9 henkeä), Helsinki (6) sekä Kalajoki (3).
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Koutonen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 11.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleita 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Koutoset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 34 Koutosen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Koutosten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Alavieska (23 vainajaa) sekä Helsinki (4). Lähes kaikki asuivat kuollessaan Pohjanmaalla ja Uudellamaalla.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin yhden vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi viisi Koutosta. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
|
| Yrityksiä perust. –2023 |
Sana Koutonen tai Koutosen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisella kartalla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
| |
| Koutonen (paikannimi) | Katuosoitteissa |
Koutonen on paitsi sukunimi myös paikannimi. Suomessa on nykyisin neljä sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyypit ovat talo sekä kaupunkialueen tai taajaman osa.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Koutonen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Sana Koutonen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Koutosentie. Sijainti on merkitty oheiseen katuosoitekarttaan punaisella.
Vuonna 2020 asui Ruotsissa 11 Koutonen-nimistä asukasta.
Koutosten lukumäärän kehitys Ruotsissa:
v. 2010 13
v. 2020 11
Venäjäksi Коутонен tarkoittaa nimeä Koutonen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Koutonens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Coutoin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Koutonen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Släktnamnet / Surname Koutonen, Finland.
©Tuomas Salste