1939–1958
1888–1929
Kytönen
Kytönen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleisyydeltään tavanomainen.
Kytösten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 268 max
v. 1985 247
v. 2014 240
v. 2016 245
v. 2018 246
v. 2020 242
v. 2022 236
v. 2024 230
v. 2025 230
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2025 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Kytönen on sijalla 3 355. Sijoitus listalla on pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli 2 761.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Kytönen-nimisten naisten keskimääräinen kuolinikä oli 63 vuotta. He kuolivat noin neljä vuotta muita naisia aiemmin.
Vuosien 2016 ja 2025 välisenä aikana kuoli 35 nykyistä tai entistä Kytöstä. Kuolema vei Kytönen-nimisistä 10 %.
| |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1888–1929 |
Kytösiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 37 Kytösen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Kytösten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Jämsä (6 henkeä), Iitti (4), Kivennapa (3) sekä Korpilahti (3).
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Kytönen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 18.
 |
| Kuolleita 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Kytöset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 45 Kytösen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Kytösten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Jämsä (5 vainajaa), Helsinki (4), Jyväskylä (3), Jämsänkoski (3), Kauhajoki (3) sekä Korpilahti (3). Valtaosa asui kuollessaan Etelä- ja Keski-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin kahden vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa kaksi Kytöstä. Kuolleet kuuluivat punaisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi seitsemän Kytöstä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yrityksiä perust. 1936–1938 | Yrityksiä perust. –2006 |
Sana Kytönen tai Kytösen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|  |
| Kytönen (paikannimi) | Kytönen Karjalassa (karttanimi) |
Kytönen on paitsi sukunimi myös paikannimi. Suomessa on nykyisin 13 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyypit ovat talo, saari tai luoto, muu maastopaikka, suo tai soistuma sekä järvi tai lampi.
Nyky-Suomen lisäksi Kytönen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Paikka näkyy ohessa. Tyypiltään paikka on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Kytönen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Kytönen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Kytösentie, Ukonlahden Kytönen. Osoitteet on merkitty oheiseen katuosoitekarttaan punaisella.
Venäjäksi Кютёнен ("Kjutjonen") tarkoittaa nimeä Kytönen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Kitenens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Kÿtöin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Kytönen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Nimi kirjoitetaan joskus Kytonen tai Kytoenen, jos ns. ääkköset eivät ole käytössä tai niitä ei tunneta.
Släktnamnet / Surname Kytönen, Finland.
©Tuomas Salste