1939–1958
1885–1931
Lemmetyinen
Lemmetyinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleisyydeltään tavanomainen.
Lemmetyisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 359 max
v. 1985 347
v. 2014 378
v. 2016 379
v. 2018 380
v. 2020 372
v. 2022 372
v. 2023 369
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Lemmetyinen on sijalla 2 219. Sijoitus listalla on hiukan pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 2 118.
Verrattuna muihin sukunimiin Lemmetyinen on melko pitkä nimi.
| |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1885–1931 |
Lemmetyisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 33 Lemmetyisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Lemmetyisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Kitee (11 henkeä), Helsinki (4) sekä Ruskeala (3). Valtaosa asui Uudellamaalla ja Karjalassa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Lemmetyinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 20.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Kuolleet 1956–1970 |
Vuosina 1956–1970 kuolleet Lemmetyiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 43 Lemmetyisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Lemmetyisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Kitee (12 vainajaa), Joensuu (4), Helsinki (3), Pulkkila (3) sekä Raisio (3). Valtaosa asui kuollessaan Etelä- ja Itä-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Lemmetyinen 1561–1564 |
Nimi Lemmetyinen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen vuosina 1561–1564 oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa kaksi Lemmetyistä. Kuolleet kuuluivat valkoisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi kahdeksan Lemmetyistä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1930 | Yritykset perust. –2014 |
Sana Lemmetyinen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
| |
| Lemmetyinen (paikannimi) | Katuosoitteissa |
Lemmetyinen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Paikka näkyy oheisella kartalla. Tyypiltään paikka on kylä, kaupunginosa tai kulmakunta.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Lemmetyinen jotain tekemistä tämän paikan kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Sana Lemmetyinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Lemmetyistentie. Sijainti on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Lemmetyinen oli 13 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Venäjäksi Лемметюйнен ("Lemmetjuinen") tarkoittaa nimeä Lemmetyinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Lemmetijnens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Lemmetÿin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Lemmetyinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Lemmy Lemmetyinen tai Lempi Lemmetyinen.
Släktnamnet / Surname Lemmetyinen, Finland.
©Tuomas Salste